rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihan asuinrakennus on 1961 valmistunut moderni kerrostalo, joka edustaa alueelle 1945 asemakaavassa sopivaksi suunniteltua rakentamista. Veikko Kallion suunnittelema rakennus on muutoksista huolimatta säilyttänyt melko hyvin alkuperäiset tai niitä vastaavat julkisivumateriaalit, muodot ja tyylin. Avaran pihan yleisilme on osin 1900-luvun loppupuolen taloyhtiölle tyypillinen.

Historiallinen arvo – Taloushistoria

Pohjakerroksessa on ollut useita liikehuoneistoja, mm. maitokauppa, posti ja baari, jotka sittemmin on muutettu asuintiloiksi. Liiketila hahmottuu yhä muusta rakennuksesta poikkeavista julkisivumateriaaleista.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Vallikadun varressa sijaitsevan tontin kookkaalla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katunäkymissä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Kohde sijaitsee Vallikadun ja Jylhänkujan kulmauksessa, Vallikadulta etelään viettävässä loivassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1961 rakennettu asuinkerrostalo ja sen 2000-luvulla rakennettu jätekatos.

Kiinteistöllä on kaksoisosoite Vallikatu 5/ Jylhänkuja 2

Kohteen kolmikerroksinen asuinkerrostalo valmistui Vallikadulle vuonna 1961. Sen on suunnitellut Veikko Kallio. Vallikadun puolella ensimmäisessä kerroksessa oli alusta alkaen liiketiloja, joissa toimivat mm. maitokauppa, posti ja baari. Alueen asukkaille palvelut olivat tärkeitä ja lähes kaikilla haastatelluilla olikin rakennukseen liittyviä muistoja. Palvelut lakkautettiin vähitellen 1980-luvulta alkaen, viimeisenä baari. Vuonna 2000 liiketilat muutettiin asuinhuoneistoiksi.

Kohteen lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa: Vallikadun pohjoispuolella on säilynyt pääasiassa 1900-luvun alussa rakennettujen asuinrakennusten kokonaisuus, ja myös eteläpuolella on saman ikäistä rakennuskantaa. Lisäksi ympäristössä on runsaasti 1980-luvulla rakennettuja kaksikerroksisia rivitaloja.

Loivasti lounaaseen viettävä tontti on epäsäännöllisen suorakaiteen muotoinen. Etupiha on sepelipintainen, osin laatoitettu betonilaatoilla ja takapiha on pääasiassa nurmea. Kasvillisuutena on muutamia vaahteroita ja pensaita. 2000-luvulla rakennettu jätekatos sijaitsee asuinkerrostalon kaakkoispäädyssä. Se on puurakenteinen, satulakattoinen ja tiilikatettu. Julkisivut ovat harmaaksi maalattua peiterimoitettua pystylautaa. Listoitukset ovat valkoiset. Moderni puurakenteinen katos ei sovi kerrostalon tyyliin eikä sen pihapiiriin.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen porraskäytävän sijainnin, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Asuinrakennuksen tiilimuuratun keskuslämmityspiipun säilyminen.

Kookkaan asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Etuovi.com, asunnonmyyti-ilmoitus, kesäkuu 2008.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston rakennus- ja muutoslupa piirrokset.

Pispalassa pitkään asuneet henkilöt.

Naapuri.