Pirkanmaan maakuntamuseon YmpäristöSIIRI- tietokanan testaamiseksi tehtiin touko-heinäkuussa 2007 koeinventointi Epilänharjun alueella. YmpäristöSIIRI on luotu kokonaisvaltaiseen kulttuuriympäristötiedon hallintaan. Sen avulla on mahdollista tallentaa kohde-, alue- ja hanketietoa. Koeinventointi käsitti Epilän kaupunginosassa 1) ns. Syrjäsen kylpylän raunioiden arkeologisen dokumentoinnin, 2) rajatun alueen rakennuskannan dokumentoinnin ja rakennushistorian selvittämisen, 3) raportoinnin tietokantaan sekä 4) yhteenvedon tietokannan testaamisesta. Raportti koostuu SIIRI-tietokannan hanke-, alue-, kohde ja rakennuslomakkeista. Inventoinnin ja tietokannan testauksen suorittivat tutkijat Vadim Adel (arkeologia) ja Minna Halonen (rakennettu ympäristö) ja ohjauksesta ja inventointien valvonnasta vastasivat rakennustutkija Hannele Kuitunen ja tutkija Ulla Lähdesmäki.

Inventoinnin rakennetun ympäristön menetelmät perustuivat Pirkanmaan maakuntamuseon laatimaan rakennetun ympäristön inventoinnin ohjeistukseen. Rakennetun ympäristön osalta yössä analysoitiin alueen historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset tekijät sekä määriteltiin ne ominaisuudet, jotka ovat arvojen kannalta olennaisia. Lähteinä käytettiin mm. aiemmin vuonna 2002-2003 tehtyä Epilän rakennusinventointia ja Eläköön Epilä Epilä-Seura ry:n julkaisua, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 julkaisua ja Tampereen kaupungin karttapalvelun ilmakuvia. Kenttätyö tehtiin paikalla havainnoiden ja valokuvaten, minkä jälkeen kirjattiin alue-, kohde- ja rakennuslomakkeet SIIRI-tietokantaan. Valokuvamateriaalin olennaisimmat kuvat on linkitetty SIIRI-tietokantaan rakennetun ympäristön alue-, kohde- ja rakennustasolle tunnuskuvina ja muina kuvina. Maastossa inventoinnin yhteydessä otettu kuvamateriaali on kaikkineen tallennettu cd-rom muotoon, ja talenne säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön arkistossa.

Arkeologinen inventointi toteutettiin soveltaen Museoviraston arkeologian ja rakennushistorian osastojen inventointiohjeita. Inventoinnissa tarkastettiin osa ns. Syrjäsen kylpylän ja entisen alapuutarhan alueella (ent. tontti 1:37) sijaitsevista kiinteistä rakenteista, jotka oli kartoitettu kokonaisuudessaan v. 2005 (Siltanen 2005). Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja tekemällä lisäyksiä/korjauksia v. 2005 inventointiraportin karttoihin. Mittauksissa keskityttiin "kylpylärakennuksen" raunioihin. Jälkityövaiheessa yleiskartta rakennealueesta asemoitiin kaupungin kantakartan päälle ja inventointikohteet digitoitiin MapInfo -ohjelman avulla.

2. Inventointialue ja sen aikaisemmat tutkimukset

Epilän koeinventoitu alue rajautuu maaston muotojen mukaan seuraavasti: pohjoisessa Epilän harjuun, josta jatkuu poikkiharjanne lounaaseen, lännessä Tohlopinjärveen, etelässä Porin rataan ja idässä Lielahden voimalan alueeseen. Inventoitu alue rajautuu seuraavien teiden ympäristöön: Nahkatehtaankatu, Kalimankuja, Tohlopinranta, Soraharjunkatu ja Vaaninkuja.

2. Inventointiraportin sisältö

Raportti koostuu SIIRI-tietokannan hankelomakkeen johdannosta, sen kuvauksen yhteydessä olevasta yhteenvedosta (alueen ominaispiirteet), alue-, kohde- ja rakennuslomakkeilla esitetyistä dokumentointitiedoista.

Hankelomakkeella on esitetty lyhyesti inventoidun alueen kaupunkikuvallinen arvo ja ominaispiirteet, arkkitehtoninen ja rakennushistoriallinen arvo sekä ominaispiirteet vahvuuksineen. Myös historialliset muutokset ja nykytilanne on tarkasteltu kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. Arvot muodostuvat alueen kulttuurihistorian, ympäristön ja maiseman säilyneisyyden perusteella.

Aluelomakkeella on kerrottu Epilän kaupunginosan ja inventoidun alueen rakentumisesta keskiajalta tähän päivään ja suurimmista 1900-luvun kaupunkikuvallisista muutoksista lähiympäristössä. Aluelomakkeella on kerrottu kaupunginosan, arkkitehtuurin ja maiseman erityispiirteistä. Aluetasolla on erotettu kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus harjun laella omakotialueella.

Kohdetasolla on tarkasteltu asemakaavahistoriaa, Porin radan, Epilän tehtaiden ja puistojen rakentamista harjun alueelle sekä rakennusten muovaamaa kokonaisuutta. Kohdetasolla on huomioitu tonttien pihapiirin ominaispiirteet ja niiden toiminnalliset sekä historialliset yhteydet ympäristöön. Kohdetason tarkastelussa on painotettu 1900-luvun alkupuolella muodostunutta kokonaisuutta, johon kuuluvat Epilän tehtaiden läheisyyteen rakennetut asuinrakennukset. Inventoinnissa on painotettu arvoalueeksi rajattua kokonaisuutta, jossa on nähtävissä 1900-luvun vaihteen radan varren asuttaminen sekä tehtaiden toimintaan ja tehdasympäristöön 1910-luvulta alkaen liittyvät rakennukset. Kohdelomakkeelle on yleiset kiinteistöjä koskevat toimenpidesuositukset ja arvojen perustelut.

Rakennuslomakkeille on koottu rakennusten historia toiminnallisine yhteyksineen sekä niihin tehdyt muutokset, mikä kertoo rakennusten säilyneisyydestä. Arkkitehtuurin osalta tarkastelussa on painotettu runkomuotoa, tilajäsennystä ja aukotusta sekä yhtenäistä arkkitehtonista ilmettä sekä tyyliä luovia tekijöitä. Rakennuslomakkeilla on annettu tarkempia ominaispiirteiden säilyttämistä koskevia toimenpidesuosituksia.

3. Rakennetun ympäristön tarkastelun kriteerit

Arvottamisen päänäkökulmina käytettiin kolmijakoa: rakennushistorialliset, eli arkkitehtoniset, rakennustekniset ja -perinteiset arvot, ympäristöarvot ja historialliset arvot.

Aluetta ja rakennuksia tarkasteltiin seuraavin kriteerein: tyypillisyys, kerroksisuus, monipuolisuus, harvinaisuus, sopusuhtaisuus, symbolimerkitys

alkuperäisyys, säilyneisyys, avainkohde, intensiteetti, edustavuus, vaihtelevuus, opetus- ja tutkimusarvo, yhtenäisyys.

Erityinen painoarvo on ollut kertovuudella eli intensiteetillä, alkuperäisyydellä ja edustavuudella. Arvoon vaikuttava rakennusten säilyneisyys ei tarkoita rakennuksen kuntoa. Säilyneisyys on esitetty lomakkeilla seuraavin termein:

HYVIN SÄILYNYT

Rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa. Rakennus on alkuperäinen tai rakennusosista ja pintaverhouksista on merkittävä osa säilynyt alkuperäisinä. Rakennuksessa voi olla myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaihei-ta, mutta merkittävää rakennusvaihetta edustava asu on säilynyt. Muutokset ovat pieniä ja tehty sopusoinnussa alkuperäisen tyylin ja muodon kanssa, eikä suhdemaailma ole kärsinyt. Tilajäsennys, huonekorkeudet ja oviaukot ovat säilyneet alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä. Uudet pintamateriaalit vastaavat luonteeltaan alkuperäisiä.

KOHTALAISEN HYVIN SÄILYNYT

Rakennuksessa on saatettu tehdä muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suhteet, erityisesti detaljeissa, ovat muuttuneet, mutta hahmo ja rakentamisaika ovat vielä helposti nähtävissä. Huonejako on säilynyt pääpiirteissään alkuperäisenä vaikka tilojen yhteyksiä on muutettu.

MERKITTÄVÄSTI MUUTETTU

Rakennuksessa on tehty suuria muutoksia ja kaikki detaljit edustavat myöhempää aikaa. Rakentamisaika on pääteltävissä vain hahmosta. Alkuperäinen tilajäsennys on enää vain jossain määrin hahmotettavissa. Pintamateriaalit poikkeavat merkittävästi alkuperäisestä.

Inventoitu alue kuuluu Epilän kaupunginosaan. Kulttuurihistoriallista arvoa on arvioitu alueen tehtaiden historian ja sosiaalisten piirteiden, rakennushistorian ja rakennustaiteen perusteella sekä maiseman ja ympäristön kaupunkikuvan kannalta. Inventoidun alueen rakennukset ja ympäristö kertovat edelleen hyvin harjun alueen asuinyhteisöstä, jolla oli kiinteä yhteys lähiympäristön tehtaisiin, radan ja Epilän pysäkin toimintoihin. Inventoidun alueen rakennuksilla on yhteinen historia ja osin yhtenäinen rakennusperinne sekä arkkitehtuurin muotokieli. Yhteiset ominaispiirteet liittyvät Epilän tehtaiden historiaan ja radan varrelle tyypilliseen arkkitehtuuriin. Alueen kaupunkikuvallinen arvo perustuu alueen edustavuuteen, kertovuuteen ja säilyneisyyteen 1900-luvun vaihteessa ja vuosisadan alkupuolella muodostuneena asuinalueena.

2. Rakennetun ympäristön arvot, ominaispiirteet ja vahvuudet

Epilänharjun inventoidulla alueella on säilynyt hyvin tai kohtalaisen hyvin: vanhaa puistomaista pihapiiriä ja pienmaisemaa Kalimankujan harjulla tehtaan asuintalojen ympäristössä; harjun hirsihuviloiden ryhmä Vaaninkujalla; Kalimankujan laelta länteen avautuva näkymä Nahkatehtaalle; Epilän kylpylän puistoalue omana maisemakokonaisuutena; Orastienmäki ja sen 1900-luvun vaihteen sekä 1920-luvun asuinrakennukset. Merkittävästi on muuttunut: Kalimankujan kujanäkymä ja kujan luoteispuoli, jonne on rakennettu uusi rivitalojen asuinalue; Kalimankujan tien linjaus, jonka katkaisee nykyinen Epilänkadun maantieleikkaus; Nahkatehtaan rinne, josta on purettu maamerkki - vesitorni; Rauhanlinnan huvilan alue, johon on rakennettu uusia rivitaloja; Epilän kylpylän perinteinen puutarhamaisema ja entinen ratapihan sekä lastauslaiturin alue. Tohlopinranta kadun paikkeilla oli alkujaan laaja ratapiha-alue ja sen jälkeen Amurin halkoliike. Tälle paikalle rakennettiin 2000-luvun alussa Teivon Lihan teollisuusalue. Epilän kylpylän alueen itäpuolelle rakennettiin Lielahden kaasuvoimala vuosina 1985-87.

Alueen ominaispiirteitä tarkasteltaessa on kiinnitetty huomiota rakennusten ja pihapiirien muodonantoon, jäsennykseen, toiminnallisiin ja historiallisiin yhteyksiin sekä esteettisiin piirteisiin. Alueen arkkitehtuurin tunnuspiirre on kohteissa hyvin säilynyt kerroksisuus ja intensiteetti. Rakennusten muutokset ovat tunnistettavissa ja yhdistettävissä alueen tehdas- ja ratayhteisössä tapahtuneisin muutoksiin: radan varren asuttaminen, työväen asuntojen tarve, puutaloasuminen, yleinen asuntopula, Epilän pysäkin lakkauttaminen, tehtaiden lakkautaminen jne. Toiminnallinen ja historiallinen vahvuus löytyy rakennusten ja tehdas- sekä rata-alueen yhteisön asumisen ja arjen yhteyksistä. Arkkitehtonisesti keskeisiä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla aluekokonaisuudella: harjun laella huvilat ja entiset tehtaan omistamat asuinrakennukset sekä rautatieläisten vuokratalo, jotka ovat maisemalllisesti keskeisellä paikalla liikenteen solmukohdassa tai kujanäkymässä. Harjun laella arvoaluekokonaisuudella: rautatieläisten vuokratalolla, Nahkatehtaan ja Sahanterän entisillä huviloilla sekä Nahkatehtaan konttoriväen asuinrakennuksella on myös kaupunkikuvallista merkitystä.

3. Rakennetun ympäristön karttamerkinnät esim.

Arvokas rakennus tai sen osa:

Kaupunkikuvallisesti arvokas alueen osa:

Muutosherkkä alue:

Arvokas viheralue:

Arvokas puu tai puuryhmä:

Maamerkki:

Arvokas näkymäsuunta lähi- tai kaukonäkymissä:

Liikenteen solmukohta: