1. Lääni Länsi-Suomi

2. Kunta Ruovesi

3. Alue HARAKKALA

4. Kylä/Kaupunginosa Ritoniemi

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Harakkalan alue kuuluu Ritoniemen kylään (kts. erillinen alueinventointikortti). Käsittelyn kannalta ja erikseen luetteloitujen kohteiden määrän vuoksi se on kuitenkin helpompi erottaa omaksi aluekokonaisuudekseen. Harakkala rajautuu pohjoisessa kirkonkylän keskustaan, etelässä suunnilleen Ruovedentien ja Kautuntien risteykseen, idässä vesistöön ja lännessä Koukkulammiin.

Harakkalan alue on muodostunut nykyisen kaltaiseksi kokonaisuudeksi 1920-luvulla Ritoniemen kantatilan vuokramaille lähinnä Kotvio Oy:n vaikutuksesta. Vuonna 1917 perustetun sahan työntekijät ovat 1920-luvulla rakentaneet Harakkalantien ja Ruovedentien varteen pieniä yksikamarisia asuinrakennuksia. Rakennusten väliin jäi tilaa kotitarvevihannesviljelmille, marjapensaille ja hedelmäpuille. Tontit on lohkottu Ritoniemen ti-lasta 1950- ja 1960-luvuilla. 1970-luvulla osa tonteista on rakennettu uudestaan, muuten rakennuskanta on alkuperäistä. Rakennuksia on kuitenkin laajennettu ja parannettu nykyajan asumisvaatimuksia vastaaviksi, joten joidenkin rakennusten ilme on muuttunut. Pientaloalue muodostaa paikallisesti arvokkaan aluekoko-naisuuden, jonka lähes alkuperäisessä ulkoasussaan säilyneistä yksikamarisista rakennuksista hyvänä esi-merkkinä on Ristimäen kiinteistö. Alueen vanhempaa rakennuskantaa edustaa 1800-luvun loppupuolella ra-kennettu Lehtimäki, joka sijaitsee Ruovedentien länsipuolella. Talossa on toiminut mm. leipuri sekä valoku-vaaja. Pientaloalueella on myös rakennuksia, joiden synty ei liity Kotvio Oy:öön, näistä esimerkkinä on Kau-niston kiinteistö.

Kotvionniemen pohjoisosa on isojaossa ollut Ritoniemen kantatilan maita, eteläosa on kuulunut Kauttuun. Vuonna 1917 perustettiin Ruoveden Saha-Mylly- ja Sähkö Oy eli vuodesta 1920 lähtien Kotvio Oy, joka aloitti sähkönjakelun kirkonkylässä vuonna 1919. Se tuotti sähköä sahan lähiympäristön lisäksi myös muualle kir-konkylän lähistölle. Kotvionniemessä on ollut sahan teollisuusrakennusten lisäksi tehtaan työntekijöiden asuinrakennuksia. Sahalta niemeen mentäessä ensimmäinen asuinrakennus oli keittiö eli entinen ruokala, jonka alakerrassa oli keittiön ja kahden kamarin kokoinen asunto, yläkerrassa kaksi erillistä kamaria. Tien pohjoispuolella oli iso betonikellari sekä ulkorakennus, jossa oli liiteri, käymälä ja navetta. Lähellä keittiöra-kennusta oli asuinrakennus, joka paloi sota-aikana salaman iskusta. Niemen kärkeen mentäessä tien poh-joispuolella oli sauna ja pesutupa. Edelleen niemen kärkeen mentäessä mäen päällä oli ns. Iso pytinki ja sen läheisyydessä hevostalli ja ulkohuoneet. Sekä Ison pytingin ala- että yläkerrassa oli kaksi keittiön ja kamarin asuntoa. Pytingistä etelään oli Rämälä -niminen asuinrakennus, joka oli entinen Kotvion torppa. Sen lähei-syydessä oli kolmen perheen asuinrakennus, jonka pihapiirissä oli liiteri- ja aittarakennus. Niemestä kirkon-kylään mentäessä Kotviontien eteläpuolella on sahanhoitajan asunto eli Kajaste (1929) sekä sen länsipuolella sahan konttori ja sahanjohtajan asuinrakennus (1923). Näiden kaakkoispuolella Kautun kylän puolella Hiedanlahden rannassa oli Kotvion mylly, joka rakennettiin 1930-luvun puolivälissä ja jonka toiminta loppui vuonna 1971. Sahan rakennuksista on jäljellä kaksi teollisuusrakennusta, Kajaste sekä konttorirakennus, muut rakennukset on purettu viimeistään vuonna 1989 tapahtuneen sahan konkurssin jälkeen.

Ruovedentien länsipuolella Nahkurinlammin rantaan viettävällä tontilla on Koivula –niminen kiinteistö, jonka Kotvio Oy osti vuonna 1918 sahanjohtajan ja kirjanpitäjän asunnoksi. Uuden konttorirakennuksen ja sahan-johtajan asunnon valmistumisen jälkeen siinä asui sahan muuta henkilökuntaa. Rakennus myytiin nykyiselle omistajalleen Kotvio Oy:n konkurssin jälkeen ja se on nykyisin on autio. Koivulan kaakkoispuolella on talo, jossa kauppias Hannes Viljanmaa piti 1920-luvulla jalkine- ja nahkurinliikettä. Sen jälkeen se toimi mm. Ruo-veden Sähkö Oy:n toimitalona sekä kauppias Koskisen sekatavaraliikkeenä. Nykyisin rakennus on yksityis-asuntona.

Ruovedentien ja Harakkalantien risteyksen läheisyydessä on vuonna 1928 rakennettu Harakkalan työväenta-lo, jossa on ollut vilkasta seuratoimintaa. Rakennus on katettu uudelleen vuonna 2001.

Sodan jälkeen vuonna 1945 vahvistettiin maanhankintalaki. Sen avulla haluttiin siirtokarjalaisten lisäksi so-peuttaa sellainen paikallinen väestö, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toimeentulonsa sodanjälkeisessä tilanteessa. Maanhankintalain mukaan asutustilat tuli pyrkiä sijoittamaan niin, että niistä muodostuisi asutusryhmiä. Rintamamiehet saivat vapaaehtoisin kaupoin ostaa tiloja, joista suuri osa sijaitsi Ritoniemen kylän alueella. Ruovedentiestä itään haarautuvan Kotviontien varressa on sodan jälkeen raken-nettuja pientaloja, joissa tilat on sijoiteltu yhden savupiipun ympärille. Asutustontit ovat säännönmukaisia.

Harakkalan alue Ruovedentien ja Harakkalantien varrella on edelleen melko yhdenmukainen. Ruovedentien itäpuolelle on 1980-luvulta lähtien rakennettu uusia omakotitaloja.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Harakkalan työväentalo 8. Lehtimäki

2. Hietamäki 9. Lehto

3. Kajaste 10. Mäntykangas

4. Kangas 11. Peltomäki

5. Kaunisto 12. Riihikangas

6. Koivula 13. Ristimäki

7. Kotvion hieta 14. Vienola

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Harakkalan alueen rakennuskanta Ruovedentien varressa on pienimuotoista, eivätkä rakennukset välttämättä täytä nykypäivän vaatimuksia. Miljöön säilymisen kannalta olisi tärkeää etsiä keinoja täydennysrakentami-seen.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Harakkalan pientaloalue muodostaa paikallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Asutus on syntynyt Rito-niemen kantatilan maille ja se on säilyttänyt perusrakenteensa suhteellisen myöhään saadun tonttien lunas-tusoikeuden vuoksi. Kotvio Oy:n rakennuksilla on merkitystä kunnan teollisuushistorian kertojana.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Ilveskoski, Pentti 1975: Ruovesi. Kirkonkylän kulttuurimaiseman säilyttäminen ja kehittäminen. Diplomityö, Ttkk 25.2. 1975.

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Merisalo, Heikki 1994: Kotvion niemessä 40-luvulla asuneista perheistä ja heidän lapsistansa. Heikin muiste-luita 25.2. 1994 Ruovedellä. Moniste.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

Mauno Takala, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001