Paikalisesti arvokas.

Kuhmoisten S-Market on liikehistoriallisesti merkittävä rakennus Kuhmoisten kirkonkylässä. Siihen liittyy paljon SOK:n historiaa ja kehitystä. Yhdessä vanhan Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen liikerakennuksen se kertoo osuustoiminnan toiminnasta Kuhmoisissa. Myös polttoaineenjakelulla liikerakennuksen yhteydessä on juuret jo 1950-luvulla.

Rakennus on esimerkki marketrakentamisesta eri vuosikymmeninä: kaupan alan kehitys ja jatkuva muutos kuvastuvat rakennuksessa hyvin. Nykyinen ulkoasu on tulos eri vuosikymmeninä tehdyistä laajennuksista ja muutoksista, jolloin rakennuksesta muodostuu historiallisesti kerroksellinen. Eri osat ovat ajalleen tyypillisillä materiaaleilla, rakenneratkaisuilla ja rakennustavoilla toteutettuja. Betonirakenteinen laajennusosa toi Kuhmoisten keskustaan yleisen hallimaisen myymälätyypin 1970-luvun alussa saaden jatkoa 1980-luvulla. Osassa julkisivua puolestaan erottuu 2000-luvun yleisesti käytettävä erilaiset levytuotteet ja lasipinnat sekä S-Market ketjulle tyypillinen väritys. Ainoastaan 1950-luvun alkuperäinen liikerakennus on kadonnut julkisivuista, mutta se on ollut vaikuttamassa rakennuksen tilajärjestelyihin.

S-Market on maisemallisesti hyvin merkittävällä paikalla aivan valtatien ja Toritien varrella. Parkkipaikka rakennuksen ympärillä avaa suoran näkymän rakennukselle valtatietä ajettaessa. Myymälä on myös oleellinen osa Toritien maisemaa tornimaisine sisäänkäynteineen.

Kuhmoisten S-Market Oskari on erikokoisia myymälätiloja sisältävä liikerakennus, joka sijaitsee näkyvällä paikalla Nelostien ja Toritien väliin jäävällä alueella Kuhmoisten kirkonkylässä. Rakennuksen länsipuolella (valtatien vieressä) ja rakennuksen pohjoispuolella sijaitsee laaja asfaltoitu parkkipaikka-alue, jonka luoteiskulmassa sijaitsee oranssi, vihreä ABC-polttoaineenjakelupiste. S-Marketin eteläpuolella sijaitsevat 1990-luvun kerrostalo ja 1960-luvulla valmistunut Kuhmoisten Liiketalo. Sitä vastapäätä on yksi Kuhmoisten vanhimmista liikerakennuksista, Heinon kirjakauppa, ja parkkipaikaksi 1990-luvulla muutettu ensimmäisen Kuhmoisten Osuuskaupan kaupparakennuksen sijaintipaikka. Heinon kirjakaupan vieressä sijaitsee 1960-luvun alussa valmistunut Asunto Oy Sähkösyrjä, ja hieman kauempana Nuorisotalo ja vanha linja-autoasema.

S-Market on osittain upotettu maan sisään: Toritieltä kuljetaan ensimmäisen kerroksen liikeosaan ja takajulkisivussa olevasta sisäänkäynnistä kellarikerroksen liiketiloihin, joiden välisestä käytävästä pääsee portaita pitkin myös ensimmäiseen kerrokseen. (Alinta kerrosta kutsutaan tässä tekstissä 1950-luvun liikerakennuksen mukaan kellarikerrokseksi, vaikka se ei sitä sanan varsinaisessa merkityksessä ole.) Rakennuksessa toimii ensimmäisessä kerroksessa Keskimaan S-Market ja alimmassa kerroksessa Alko, Kuhmoisten Kädentaitajat Ry ja parturi-kampaamo.

Kuhmoisten S-Market on monitasoinen, matala, suorakulmainen, laatikkomainen rakennusmassa, jota on laajennettu ja muutettu moneen otteeseen. Vuonna 1955 valmistui Kuhmoisten Uuden Osuuskaupan ensimmäinen myymälärakennus nykyisen rakennuksen koillisnurkkaan. Vuonna 1970 sitä laajennettiin eteläpuolelle tulleella aikansa tyypillisellä liikerakennusosalla, jolloin pohjakaavan muodoksi tuli L-kirjain. Vuonna 1988 rakennus täydennettiin lähes neliskulmaiseksi. Viimeisimmät ja oleellisesti osaa rakennuksen ulkomuotoa muuttaneet korjaukset tehtiin aivan 2000-luvun alussa.

Kaksikerroksisen ja tasakattoisen rakennuksen eriaikaiset laajennukset ja muutokset erottuvat nykyisen rakennuksen ulkomuodossa lukuun ottamassa alkuperäistä 1950-luvun liikerakennusta, joka katosi julkisivukuvasta 2000-luvun alun muutoksessa. Alkuperäinen liikerakennus ja sen toimintojen ryhmittely on kuitenkin vaikuttanut aikojen kuluessa rakennuksen tilajärjestelyihin. Alkuperäisen myymälärakennuksen ja kaikki sen muutokset aina vuosituhannen vaihteeseen asti on suunniteltu SOK:n rakennusosastolla Helsingissä. Tämän jälkeen muutoksia on suunnitellut rakennusarkkitehti ja arkkitehtuurin ylioppilas Tuomo Markkanen sekä rakennusarkkitehti Martti Vähäniitty.

Länsi- ja pohjoisjulkisivujen ulkomuoto on peräisin 2000-luvun muutoksesta, joka loi rakennuksen julkisivuun uuden ilmeen erilaisine valkoisine ja sinisine julkilevyineen. Etujulkisivuun tuli siitä erottuva, tornimainen ja lasinen tuulikaappi, joka hallitsee kyseistä fasadia. Vuoden 1970 laajennus erottuu etujulkisivusta vaakasuuntaisena rakennusmassana, jossa on pitkä ikkunanauha sinikeltaisine teipityksineen. Vanhin liikerakennus 1950-luvulta on sijainnut rakennuksen koillisnurkassa, kohdalla, jossa on nykyään vaaleansininen kasettipellitys. Uusi lastauslaiturialue teki 2000-luvulla pohjoisjulkisivusta puolestaan varsin peltisen ja monitahoisen.

Rakennuksen etelä- ja länsijulkisivut ovat puolestaan säilyneet vuosilta 1970 ja 1988 lähes koskemattomina. Vuoden 1970 laajennus määritteli julkisivujen ilmeen: ensimmäisen kerroksen Siporex-kevytbetonielementit muodostavat julkisivuihin kapean, pystysuuntaisen nauhoituksen, jota kehystää räystäillä vaakasuuntainen sininen poimutettu pelti ja alaosassa vaakasuuntainen sileäksi valettu, valkoiseksi käsitelty betoni. Takajulkisivussa näkyy betoninauhassa myös laajennusosien raja: vuoden 1988 laajennusosassa nauha on vanhempaa osaa kirkkaampi. Takajulkisivussa sijaitsee myös sisäänkäynti kellarikerrokseen sisäänvedetyn katoksen alla, jota kannattaa paksut, betoniset pylväät. Eteläjulkisivussa on myös kellarikerroksen tasalla varasto, joka muodostaa ensimmäisen kerroksen tasalle aidatun muusta maanpinnasta koholla olevan alueen.

Vuoden 1955 tiilimuurinen (sekarunko) liikerakennus lienee vielä osana runkorakennetta koillisnurkassa (ainakin ulkoseinien osalta, sisällä on tehty paljon muutoksia). Muuten rakennus on toteutettu täyselementtirakenteisena. Sen kantavana rakenteena on betonien pilari-palkki/laattajärjestelmä, joka kannattelee väli- ja yläpohjaa. Ulkoseinät on tehty Siporex-kevytbetonielementeistä, jotka on käsitelty Kenotex-suojapinnoitteella, tai verhottu erilaisilla metallilevyillä.

OSUUSKAUPAN HISTORIAA

Osuustoiminta aate levisi 1800-luvun lopulla osuuskauppa toiminnan myös maaseudulle, jolloin yksityiset yrittäjät saivat kilpailijoita. Kuhmoisiin ensimmäinen osuuskauppa perustettiin vuonna 1906, ja Rannan mukaan se aloitti toimintansa kauppias Bomanilta ostetussa rakennuksessa Hinskalan mutkassa. Innostuksesta huolimatta Osuuskauppa teki konkurssin neljä vuotta toimittuaan. Viidan mukaan yritys kaatui ”hoitajan laiminlyönteihin ja kykenemättömyyteen”.

Kuhmoisten Uusi Osuuskauppa r.l. perustettiin 15.9.1918. Rannan mukaan Uuden Osuuskaupan perustajia olivat opettaja Vihtori Hukki ja asioitsija Albert Pietiläinen. Ensimmäiseksi liikehuoneistoksi hankittiin kauppias E. Niemen omistama talo, joka sijaitsi valtatien varressa Heinon kirjakaupan eteläpuolella (nykyistä S-Markettia vastapäätä). Tämä rakennus inventointiin vuonna 1989, ja tiedot siitä löytyvät vanhasta aineistosta. Reilun parin vuoden kuluttua perustamisesta osuuskauppa avasi sivumyymälän Päijälän raitille. Liike sijaitsi aluksi nahkuri Lehtisen entisessä talossa ja vuodesta 1921 lähtien agronomi Vainion Leissalassa, joka ostettiin Viidan mukaan myöhemmin omaksi. Viidan mukaan sivuliike suljettiin vuonna 1964, kun sen uudistamista ei pidetty enää kannattavana.

Viita kirjoittaa, että Uuden Osuuskaupan perustamisen kanssa samaan aikaan Kuhmoisiin puuhattiin myös osakeyhtiöpohjaista kauppaa kuhmoislaisten liikemiesten toimesta. Tämän vuoksi Kuhmoisten Uuden Osuuskaupan perustamisessa oli ollut kiire. Kuhmoisissa uskottiin kuitenkin SOK:n välittämän pätevän liikkeenhoitajan ammattitaitoon. Osuuskaupalla oli myös suuremmat mahdollisuudet välittää maataloustuotteita, joten osakeyhtiöpohjainen kauppa ei saanut kannatusta.

Viidan mukaan kauppaa alettiin tehdä kaksi kuukautta osuuskaupan perustamisen jälkeen. Ranta kirjoittaa, että Uusi Osuuskauppa menestyi hyvin ja keskustassa sijaitsevaa myymälää laajennettiin vuonna 1929 SOK:n toimiston laatimien piirustusten mukaisesti. Seuraavaksi päämyymälää muutettiin vuonna 1941, kun kangasosaston varastohuoneesta tehtiin lihamyymälä. 1950-luvulla Kuhmoisten Uudella Osuuskaupalla oli kirkonkylässä kolme myymälää, kun kahden edellä mainitun lisäksi oli avattu Ruokatavara II kunnantalon vieressä sijaitsevaan Sointulan kiinteistöön. Viidan mukaan tämä sivuliike lopetettiin vuonna 1967. Vuoden 1989 inventoinnin mukaan uuden myymälän vieressä aloitti toimintansa öljykioski (Shell), joka sittemmin on vaihtanut paikkaa.

Rannan mukaan Osuuskaupan 1940-luvun pitkä varastorakennus purettiin päämyymälän laajennusosan alta vuonna 1970. Kaupan varastotilat levittäytyivät tämän jälkeen ympäri kirkonkylää. Uusi, peltiseinäinen varastohalli rakennettiin 1980-luvulla osuuskaupan vanhan myymälän taakse. Rakennuksen edustalle tasattiin asfalttikenttä. 1980-luvun lopulla, samoihin aikoihin toisen laajennuksen kanssa Kuhmoisten Uusi Osuuskauppa liitettiin Keskimaahan, ja liikkeen nimi muuttui S-Market Oskariksi. 1990-luvun puolivälissä vanhan myymälä purettiin ja sen sijaintipaikka tasattiin ja asfaltoitiin parkkialueeksi. Samoihin aikoihin myös varastohalli jäi tyhjilleen, kun maatalous- ja rakennustarvikeosastot lopetettiin.

KAUPANPOHJAN RAKENTUMINEN

Kiinteistötietojärjestelmän mukaan Kaupanpohja-niminen maa-ala ostettiin vuonna 1941, Kaupanpohja 2 vuonna 1952 ja Kaupanpohja III vuonna 1955. Nämä määräalat yhdistettiin vuonna 2002. Kaupanpohja ja Kaupanpohja 2 erotettiin vuonna 1928 syntyneestä Vähä-Hokkalasta, joka oli erotettu Jussilasta. Kaupanpohja III lohkottiin puolestaan vuonna 1952 syntyneestä Peltokuntalasta, joka oli erotettu Hokkalasta. Hokkala on aikoinaan erotettu Jussilasta.

Rannan mukaan päämyymälän lähistöllä ostettiin lisää maata, ja ensimmäiseksi uudelle tontille (nykyisen S-Marketin paikkeille) rakennettiin vuonna 1943 SOK:n rakennusosastolla suunniteltu puurakenteinen varastorakennus, jonka pohjakerrokseen sijoitettiin sauna- ja autotallitilat. Viidan mukaa uutta varastorakennusta tarvittiin kasvaneen maataloustarvikkeiden myynnin vuoksi. Sotien jälkeen maataloustarvikkeiden ja -tuotteiden kauppa olikin nopeimmin kehittyvää liiketoimintaa. Sota-aikana osuuskauppa-aate myös veti runsaasti uusia jäseniä mukaan. 1940-luvun lopulla Kuhmoisten Uuden Osuuskaupan jäsenmäärä oli jo melkein 800.

1950-LUVUN LIIKERAKENNUS

Kuhmoisten Uuden Osuuskaupan myymälä tilat vaativat myös uudistusta 1950-luvulla muun muassa kylmälaitteiden hankkimisen vuoksi. Uuden varastorakennuksen viereen valmistui vuonna 1955 uusi liikerakennus. Rakennuksen urakoi jämsänkoskelainen rakennusliike. Kolmikerroksisen rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsi sauna ja pannuhuone. Keskikerroksessa olivat suuret näyteikkunat omaavat myymälätilat, joissa oli Viidan mukaan ruokatavara-, siirtomaa- ja kangasosasto. Yläkerrassa oli asuintiloja henkilökunnalle. Vanha päämyymälä tien toisella puolella säilyi asuin- ja liiketilana. Viidan mukaan vanha liikerakennus jatkoi palvelua konttorina. Lisäksi vanhaan taloon sijoitettiin rauta ja maatalousosasto, varastoja ja asuintoja.

Rakennuslupaa uudisrakennusta varten haettiin toukokuussa 1954, ja se oli suunniteltu Helsingissä SOK:n rakennusosastolla. Piirustuksissa erottuu Matti Haapalan nimi. Kaksikerroksinen, rapattu ja harjakattoinen uudisrakennus oli tilavuudeltaan reilut 2 000 kuutiota ja pohjapinta-alaltaan 228 neliötä. Ulkomuodoltaan rakennus oli tyypillinen 1950-luvun liikerakennus (muistutti vielä olemassa olevaa vanhaa Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen rakennusta). Ensimmäisessä kerroksessa oli suuret näyteikkunat, ja kaksi sisäänkäyntiä myymälän tiloihin. Yläkerrassa ikkunat olivat 1950-luvulle tyypillisen kokoisia tuuletusikkunallisia ikkunoita. Rakennuksen pohjoispäädyssä oli tiilinen savupiippu keskuslämmitystä varten, ja sen vieressä yksi sisäänkäynti seinästä leijuvilla portailla. Takajulkisivussa oli risaliittimainen ja ikkunallinen ulkoneva, jossa sijaitsi porraskäytävä. Sokkelissa oli ilmeisesti keraamista laattaa.

Pohjoispäädyssä oli sisäänkäynti lihaosastolle, jonka vieressä oli elintarvikeosasto. Elintarvikeosastolle pääsi etujulkisivusta, ja se oli yhteydessä lihaosastolle. Puolet liikekerroksesta, etelänosa, oli varattu siirtomaatuotteille, langoille, kankaille ja jalkineille. Seinän vieressä oli myös sovituskoppi. Betonisessa kellarikerroksessa oli erilliset varastotilat kankaille ja jalkineille, siirtomaatavaroille ja ruokatarvikkeille. Lisäksi kellarissa sijaitsi pukuhuone pesutiloineen, asuntojen kellarivarastot ja lämpökeskus polttoainevarastoineen. Yläkerrassa oli kolme asuntoa, joista kaksi käsitettäisiin nykyään kaksioksi ja kolmioksi. Kolmas asunto oli solutyyppinen, jossa pitkän käytävän varrella oli kolme samankokoista huonetta ja WC sekä käytävän päässä pieni keittokomero. Liikerakennuksen kantavana rakenteena oli ajalleen tyypillisesti sekarunko, jossa ulkoseinät olivat tiilestä tehtyjä ja sisätiloissa kantavana rakenteena oli rautabetoniset pilarit. Välipohjissa oli ohuiden massiivisten betonilaattojen välissä eristeosio. Kellarikerros betonista.

VUODEN 1970 LAAJENNUS

Vuonna 1970 liikerakennusta laajennettiin aikakaudelleen tyypillisellä tasakattoisella ja suorakulmaisella osalla, jolloin Viidan mukaan siirryttiin uuteen aikaan Kuhmoisten Osuuskaupan avatessa uudessa liiketalossa tavaratalon. Rannan mukaan laatikkomaiseen uudissiipeen sisustettiin valintamyymälä, ja 1950-luvulla rakennettu liikeosa muutettiin samassa yhteydessä konttori- ja baaritiloiksi.

Kuhmoisten Osuuskauppa haki rakennuslupaa yksikerroksiselle betoniselle pilari-laattarakenteella toteutetulle laajennukselle joulukuussa 1969. Kyseessä oli nykyisen rakennuksen etelänpuoleinen Siporex-elementeistä rakennettu osa, ja laajennuksen jälkeen Kuhmoisten Osuuskaupan myymälä oli pohjakaavaltaan L-mallinen vanhan osan muodostaessa alasakaran ja laajennus pystyvarren. Yhteenlasketuksi kerrosalaksi tuli 637 neliötä ja tilavuudeksi 5 229 kuutiota. Suunnitelmat varten laati Jaakko Vartoja SOK.n rakennusosastolta Helsingissä. Niiden mukaan vanha osa muutettiin ravintola- ja baaritiloiksi kabinetteineen, keittiö sijoitettiin lihaosaston paikalle. Baarin taakse tuli pari toimistohuonetta. Laajennusosa sijoittui vanha liikerakennuksen eteläpuolelle itä-länsisuuntaisesti, ja ulottui länteen päin huomattavasti pidemmälle. Rakennuksen julkisivut muodostuivat pystysuuntaisista Siporex-kevytbetonielementeistä, vaakasuuntaisista puhtaaksi valetuista betonipinnoista räystäiden ollessa piirustusten mukaan lahosuojattua höylättyä lautaa.

VUODEN 1988 LAAJENNUS

Vuonna 1988 osuuskauppaa laajennettiin toistamiseen Rannan mukaan noin kahdensadan neliön suuruisella laatikkomaisella osalla. Kuhmoisten Osuuskauppa haki vuonna 1987 rakennuslupaa kaksikerroksista laajennusosaa varten. Suunnitelmat laajennusta varten laadittiin SOK:n rakennusosastolla Helsingissä, ja ne laati rakennusarkkitehti Reima Ruokonen. Rakennustyöt suoritti Rakennuskunta Haka Lahdesta, ja vastaavana työnjohtajana oli Erkki Savola. LVI-työt suoritti LVI Asennus Juhani Käki Oy. Kerrosneliöt lisääntyivät luvan mukaan yhteensä 466 neliöllä. Rakenteiltaan ja julkisivuiltaan rakennuksen luoteisnurkkaan tullut laajennusosa noudatteli edellisen laajennuksen ratkaisuja: muun muassa kantavat pystyrakenteet olivat teräsbetonia, julkisivut Siporex-kevytbetonielementtejä ja kattomuotona tasakatto. Siporex-elementit päällystettiin ohutta rappauspintaa muistuttavalla Kenitex-päällysteellä. Seinien yläosaan tuli paneloinnin tilalle muovipinnoitettu profiloitu pelti (sininen), ja ikkunat tulivat olemaan ruskeita ja alumiinirakenteisia. Sisätilojen muutosten myötä myös vanhan osan julkisivussa tehtiin joitain muutoksia, kuten ovi- ja ikkunaukkojen poistoja, mutta laajennuksen jälkeen 1950-luvun liikerakennus erottui vielä omana osanaan rakennuksessa.

Uuteen laajennusosaan tuli kellarikerrokseen ravintola keittiötiloineen ja kabinetteineen noin 90 hengelle. Ensimmäisessä kerroksessa laajennettiin myymälätiloja ja pohjoisjulkisivuun tuli rakennuksen sisäänvedetty pakkauslaituri ja uusi rappukäytävä. Muutoksen jälkeen vuoden 1970 laajennusosa oli edelleen kokonaan myymäläkäytössä: kellarissa ja ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi suuret myymälähallit. Hallin lisäksi kellarikerroksessa sijaitsi autotarvikemyynti ja muita tiloja. Myyntihallien keskellä sijaitsi portaat eri kerrosten välillä. Vanhimmassa liikeosassa sijaitsi kellarikerroksessa toimistotiloja, varastotiloja ja lämpökeskus. Yläkerta oli yhdistetty ensimmäisen kerroksen myymälätiloihin, mutta siinä sijaitsi myös pari toimistohuonetta. Vanhimman rakennuksen toiseen kerrokseen rakennettiin henkilökunnan taukohuone keittiöineen ja pukutilat sekä kokoushuone ja ilmastointihuone. Rakennuksen takana, länsipuolella sijaitsi autotarvikemyymälä edustalla myös polttoaineenjakelupiste.

2000-LUVUN ALUN MUUTOS

2000-luvun ensimmäisiä vuosina S-Market koki muodonmuutoksen, joka toi sen ulkoasuun uuden vuosituhannen vaikutteet. Keskimaa Osk haki elokuussa 2000 rakennuslupaa rakennuksen korjaus- ja muutostöille. Muutoksen suunnitteli rakennusarkkitehti ja arkkitehtuurin ylioppilas Tuomo Markkanen Jyväskylästä (Suunnittelu Tuomo Markkanen Ky). Suurimpana muutoksena julkisivuissa oli suunnitelmien mukaan vanhimman liikerakennuksen purkaminen, ja sen tilalle rakennettava yksikerroksinen rakennusmassa. Pohjakaavoista saa kuitenkin vaikutelman, että vanha rakennusrunko olisi jäänyt uuden julkisivun alle. Muutoksessa kuitenkin vanhan osan hahmo katosi rakennuksesta, ja S-Market sai 2000-luvun ilmeen uusine suurine julkisivulogoineen. Rakennustöiden vastaavana mestarina toimi Ari Raiskio, mutta kesken rakennustöiden elokuussa 2001 hänet vapautettiin tehtävistä. Raiskion tilalle tuli Erkki Korjonen.

S-Marketin etu- ja pohjoisjulkisivut muuttuivat eniten. Etujulkisivuun rakennettiin korkea, suorakulmainen ja lasinen tuulikaappi, jonka sokkeliin tuli tumman sininen keraaminen laatoitus. Sen eteläpuolella vuoden 1970 laajennusosan reunassa ollut vanha sisäänkäynti poistettiin käytöstä ja laitettiin umpeen. Vuoden 1970 laajennuksen etujulkisivun tuli valkoista Pural-pinnoitettua peltiä ja valkoiseksi polttomaalattua alumiinisäleikköä. Materiaalit toistuivat myös tuulikaapin yläosissa. Vanhimman liikeosan julkisivujen kohdilla julkisivut päällystettiin vaaleansinisillä Pural-pinnoitetuilla peltikaseteilla, jotka jatkuvat myös rakennuksen pohjoisjulkisivulle. Pohjoispäätyyn tuli uusi lastauslaituri ja -katos sekä uusi porrashuone ja uusi lämmitysjärjestelmän piippu vanhan paikalle. Taka- ja eteläjulkisivuihin ei tehty muutoksia. Myös rakennuksen lähiympäristö suunniteltiin, ja takapihalla parkkipaikat jäsenneltiin uudelleen polttoainekatoksen siirryttyä nykyiselle paikalleen. Takajulkisivun ovien edusta kivettiin ja sen eteen tehtiin istutuksia.

Muutoksen jälkeen kellarikerroksessa oli suuret myymälätilat ja kampaamo, ravintola keittiöineen ja kabinetteineen sekä teknisiä tiloja. Vanhimmassa osassa tehtiin sisätilojen muutoksia, muun muassa taukotilaa ja pukuhuoneita muutettiin. Ensimmäisessä kerroksessa vanhimman liikeosan tilat muutettiin nykyisen marketin kaltaisiksi eli marketin eteisnaulaksi toimistotiloineen. Myymälän keskellä sijainneet portaat laitettiin umpeen, ja rakennuksen pohjoispäädyssä tehtiin useita sisätilojen uudelleen järjestelyjä.

Vuonna 2000 Keskimaa haki rakennuslupaa myös polttoainejakelukatosta varten.

VIIMEISIMMÄT MUUTOKSET

Marraskuussa 2004 Keskimaa haki rakennuslupaa sisäisiä (käyttö)muutoksia varten. Kellarikerroksessa tehtiin sisätilojen uudelleen järjestelyjä niin, että takapihan parkkipaikan sisäänkäynniltä rakennettiin käytävä Toritieltä olevan sisäänkäynnin vieressä oleville portaikolle. Myös portaat rakennettiin 2000-luvun puolessa välissä. Myös liiketiloja järjesteltiin uudelleen: vanhan ravintolan tilalle tuli liikehuoneisto Kuhmoisten Kädentaitajat Ry:tä varten, ja sitä vastapäätä käytävän toiselle puollelle tuli tilat Alkolle. Alkon viereen tuli parturi-kampaamo ja postin liiketilat. Lisäksi kellarikerroksessa on varasto- ja teknisiä tiloja sekä vanhimman liikeosan kellarikerroksessa henkilökunnan sosiaalitilat ja lämmityskeskus. Ensimmäiseen kerroksen pohjoisosan tilat kokivat myös hieman käyttötarkoituksen muutoksia, mutta julkisivut säilyivät edellisen muutoksen kaltaisina. Loppukatselmus työmaalla pidettiin huhtikuussa 2005. Suunnittelija muutoksessa toimi rakennusarkkitehti Martti Vähäniitty (Arkkitehtuuritoimisto Martti Vähäniitty Oy). Rakennustyöt suoritti Rakennusliike Ari Raiskio Oy, ja vastaava työnjohtaja oli Ari Raiskio. LVI-työt teki LVI-Asennus Juhani Käki Oy, ilmanvaihtotyöt Kanavateos Oy ja sähkötyöt Hämeen sähköasennus.

Heinäkuussa 2006 haettiin toimenpidelupaa lastauslaiturin laajennukseen. Suunnitelmat laati rakennusarkkitehti/arkkitehtuurin ylioppilas Tuomo Markkanen.

Maaliskuussa 2010 Keskimaa Osk haki rakennuslupaa rakennuksen länsipuolelle tulevaa ylemmän kerroksen laajennusta varten. Laajennus tulisi suunnitelmien mukaan ensimmäisen kerroksen tasolle autopaikoitusalueelle, jolloin laajennusosan alle olisi jäänyt hallimaista paikoitustilaa. Hankkeen pääsuunnittelijana oli rakennusarkkitehti Hellevi Saarinen (Suunnittelupiste Oy), rakennesuunnittelijana Anssi Autioniemi ja LVI-suunnittelijana Jari Manninen. Samalla rakennuksen ulkoväritys olisi hieman muuttunut (valkoinen, harmaa, sininen). Kyseinen laajennus ei ole vuonna 2012 toteutunut.

Vuonna 2011 haettiin toimenpidelupaa vanhan mainostornin purkamiseen ja uuden rakentamiseen. Perustusta ei uusittu. Samalla polttoainejakelupisteen friisit vaihdettiin alumiiniprofiilista tehtyihin friiseihin.