Tilan viisi rakennusta on inventoitu vuonna 1989, koska Muurilan tila on Kuhmoisten vanhimpia kantatiloja, ja sen päärakennus on saanut nykyisen asunsa vuonna 1914. Lisäksi tilan rakennukset muodostavat kauniin kokonaisuuden, joskin niiden sijoittelu ei ole perinteinen. Myös maisemallisesti arvokas kohde.

Muurilan tila on arvotettu rakennushistoriallisesti, historiallisesti sekä maisemallisesti.

Muurila kuuluu samaan maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön yhdessä työväentalon ja Katajamäki-Nuuttilan kanssa. Keski-Suomen maakuntakaava 2009.

Vuoden 1989 inventointitiedon mukaan tilan rakennukset sijaitsevat lähellä Kuhmoisten kirkonkylän keskustaa kauniilla eteläänpäin viettävällä rinnetontilla. Tilan pellot ympäröivät rakennuksia etelän puolelta. Naapuristossa on omakotitaloja, mutta ne eivät ole tilan välittömässä läheisyydessä.

Vuoden 1989 inventointitiedoissa on inventoitu viisi Muurilan tilan rakennusta, asuinrakennus 1800-luvun alkupuolelta/vuodelta 1914, tyhjillään oleva entinen maitohuone 1800-luvun loppupuolelta, navetta 1900-luvun alusta sekä kaksi aittaa, molemmat 1800-luvulta. Asuinrakennus, maitohuone sekä toinen aitta ovat yksikerroksisia, mutta navetassa ja toisessa aitassa on kaksi kerrosta. Vuonna 1989 aitat ja maitohuone olivat väriltään punamultaa, asuinrakennuksen ollessa vaaleanvihreä/tummanvihreä. Kaikkien rakennusten kattomuoto oli satulakatto.

Päärakennuksessa oli eteläsivulla poikkipäätyinen umpikuisti, avokuisti ja siipiosan pääty länsilaidalla, joten julkisivu oli vaihtelevan näköinen. Kaikissa päädyissä oli tympanon koristeet.

Kunnoltaan asuinrakennus sekä molemmat aitat olivat hyviä. Maitohuoneen ja navetan kunto sen sijaan oli kohtalainen.

Tila ei kuulunut vuonna 1989 kaava-alueeseen eikä sen hetkisillä omistajilla ollut tarkoitus muuttaa tilan ulkoasua.

Muurila on säilyttänyt hyvin kulttuurihistorialliset arvonsa. Hyvin säilyneet rakennukset muodostavat eheän ja edustavan pihapiirin, jonka reunalla kulkee vanha kiviaita.

Asuinrakennuksen, maitohuoneen, navetan ja kahden inventoidun aitan lisäksi pihapiirissä sijaitsee hirsinen, aumakattoinen ulkorakennus, kaksikerroksinen, luhtikäytävällinen ja lautaverhottu aittarakennus, pieni hirsinen rakennus (sikala ym?) ja lautarakenteinen suuri varastorakennus.

Lue lisää mm. Sirkka-Liisa Rannan väitöskirjasta Kirkonkylä Päijänteen rannassa.

Muurilan kantatalo on ollut olemassa Kuhmoisissa ainakin jo vuonna 1539. Muurilan nimi esiintyy 1600-luvun asiakirjoissa muodossa Murila. Kuhmoisten toinen palo sai alkunsa Muurilasta vuonna 1783. Talo sijaitsi tuolloin Lästilän kylässä viimeisenä kirkolta lukien Hinskalan vieressä. Palon jälkeen tilan rakennukset lienee siirretty nykyiselle paikalleen hieman syrjempään kirkolta, mäen rinteeseen. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on pirtti, joka lienee rakennettu siis 1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alkupuolella. Vuonna 1914 pirtti käännettiin n.90 astetta pohjois-etelä- suunnasta itä-länsi- suuntaan. Samalla rakennusta jatkettiin läntisellä siipiosalla. Rakennus uudistettiin täydellisesti vuonna 1959. Sen jälkeen talossa on tehty pienempää pintaremonttia. Rakennuksessa on pinta-alaa n.273m2 ja se käsittää neljä huonetta, keittiön, salin ja pirtin sekä eteishallit.

Tila on ollut suvulla vuodesta 1722 lähtien. Vuonna 1880 tilaan liitettiin Hukin talo. Osa päärakennusta sijaitsee entisen Hukin tilan puolella. Tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1964 n.380ha, josta suurin osa oli metsää. Tila oli vuonna 1989 edelleen maanviljelystila. Karjarakennus on vuodelta 1912 ja se käsittää kotieläinsuojia sekä auto- ja traktoritallit. Erillisinä ovat monet aittarakennukset (3), joista yhden päädyssä on vellikello, ja puimala. Isäntäluettelo on erillisenä liitteenä.