rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kiinteistön vanhat rakennukset, päärakennus 1800- ja 1900-lukujen vaihde, navetta 1914, pakari 1800- ja 1900-lukujen vaihde, riviaitta sekä vilja-aitta 1912 muodostavat ehjän kokonaisuuden, joka edustaa varakasta maatilarakentamista. Kiinteistöllä on sijaintinsa vuoksi sekä maisemallista että asutushistoriallista merkitystä. Pihapiiri sijaitsee paikalla joka oli asuttu jo isojaon aikaan 1760-luvulla.

Tilan vanhaa rakennuskantaa edustavat vanha päärakennus, navetta, pakari, riviaitta ja vilja-aitta. Lisäksi siihen kuuluvat vanhan rakennusryhmän kaakkoispuolelle noin 11 vuotta sitten rakennettu yksikerroksinen hirsinen päärakennus, navetan kaakkosipuolella sijaitseva betonivalettu maakellari, joka on alun perin ollut luonnonkivirakenteinen sekä navetan lounaispuolella sijaitseva lautarakenteinen puimalato. Kokonaisuutta rikkoo rantaan rakennettu uusi asuinrakennus.

Hartikkalasta halottiin puolet isännän veljelle vuonna 1765. Hartikkalan puolikkaat yhdistettiin takaisin yhdeksi taloksi vuonna 1858. Hartikkalan kantatalo lohkottiin luultavasti sisaruksille vuonna 1907.

Tila sijaitsee Sappeenjärven länsipuolella Taivallahden rannalla. Välittömässä läheisyydessä tilan koillispuolella on Hartikkalan rakennusryhmä. Vanha kylätontti sijaitsee kaakossa noin kilometrin päässä Ranta-Hartikkalasta Sappeenjärven toisella puolella. Lännessä ja etelässä on peltoja.

Osayleiskaava tekeillä vuonna 2002, edelleen voimassa maakuntakaava.

Pälkäneen historia II. Pälkäneen kunta. Gummerus Oy kirjapaino, Jyväskylä 1988.