Maakunnallisesti arvokas.

Kiinteistö Oy Kuhmoisten Tori on liike- ja pankkihistoriallisesti merkittävä rakennus sen ollessa Kuhmoisten keskustan ensimmäisiä kivirakenteisia liike- ja asuinrakennuksia sekä sotien jälkeen ensimmäinen uusi pankkirakennus Kuhmoisten liikekeskustassa. Osaltaan se kertoo myös Kuhmoisten Osuuskassa toiminnasta ja kasvusta yhdessä Asunto Oy Hippolinnan kanssa.

Kaksikerroksinen rakennus on tyypillinen 1950-luvun talo, jonka ajalleen tunnusomaisia piirteitä ovat mm. keltainen roiskerappaus, tiilinen aumakatto ja metallinen, taivutettu tuuletusparvekkeen kaide. Rakennuksen etujulkisivua hallitsee 1970-luvun uusi, tumma sisäänkäynti suurine ikkunoineen, mutta ei häiritsevässä määrin.

Vanhalla Osuuskassalla on myös maisemallista merkitystä sen ollessa osa Kuhmoisten Liikekeskustan ja Toritien ilmettä. Kokonaisuudessa se on ainut 1950-luvun rakennus; aivan liikekeskustan ulkopuolella sijaitsevat samaan aikaan rakennetut kunnantalo ja Ravintola Tehi.

Kiinteistö Oy Kuhmoisten Torin omistama kaksikerroksinen Toritien varressa sijaitseva rakennus on Kuhmoisten Osuuskassan vuonna 1951rakennuttama asuin- ja liiketalo. Pankin lisäksi rakennuksessa toimi alun perin myös posti. Kaksikerroksisen rakennuksen suunnitteli insinööri Sulo J. Hannukkala Helsingistä. Suurimman muutoksen rakennukseen on suunnitellut 1970-luvulla rakennusarkkitehti Mikko Lintula.

Julkisivumuutoksia kokeneessa rakennuksessa on havaittavissa vielä 1950-luvulle tyypillisiä piirteitä: keltainen roiskerappauspinta, tiilinen aumakatto, aukkojulkisivu, tuuletusventtiilit julkisivuissa, puiset rappukäytävän ovet, taivutetusta metallista oleva parvekkeen kaide ja suorakulmaisuus. 1950-luvulle tyypilliseen tapaan betoniperusteinen rakennus on tiilimuurirakenteinen. Etujulkisivua hallitsee kuitenkin 1970-luvulla tehty uusi sisäänkäynti suurine näyteikkunoineen ja tummine pellityksineen. Myös etelä- ja pohjoisjulkisivussa olleet sisäänkäynnit ovat muuttuneet, jopa poistuneet käytöstä.

Pohjapinta-alalataan 232 neliöisessä rakennuksessa on kellari ja kaksi kerrosta. Kellarissa sijaitsee Helluntaiseurakunnan kokoontumistilat, saunaosasto, teknisiä tiloja ja varastoja. Ensimmäisessä kerroksessa, entisissä pankin tiloissa sijaitsee parturi-kampaamo ja entisissä pankin ja postin tiloissa Pub Wanha Pankki. Yläkerta on asuinkäytössä. Alli Peltosen mukaan rakennuksessa on kolme asuntoa: 72 neliön kolmio, 60 neliön kaksio ja 30 neliön yksiö. Alun perin asunnoista osa oli pankkitoimihenkilöiden väliaikaisasumus

Kesäkuussa 1975 Kuhmoisten Osuuspankki haki rakennuslupaa muutostyöhön, joka käsitti lähinnä sisätilojen muutoksia. Muutoksen suunnitteli rakennusarkkitehti Mikko Lintula, ja Insinööritoimisto Aarno Airo Oy teki rakennepiirustukset.

MUUTOKSET JULKISIVUSSA: pohjoispäädyssä ollut sisäänkäynti poistettiin ja oven tilalle tehtiin ikkuna. Sisäänkäynnin portaiden raja näkyy kostealla säällä rappauspinnassa. Suurin muutos tuli rakennuksen etujulkisivuun, johon tuli täysin uusi sisäänkäynti korostuksineen. Alakerran kapeat ikkunat korvattiin suurilla näyteikkunoilla, jotka rakennettiin julkisivusta ulkoneviksi. Pääsisäänkäynnin etelänpuoleisin ovi poistettiin käytöstä, ja sen kohdalle tehtiin piirustusten mukaan ikkuna. Oven ympäristö ja ulkoneman yläosa verhoiltiin poimutetulla, tummalla alumiinilevyllä. Sisäänkäynnin edessä olleisiin portaisiin tuli myös betoninen kukkaistutus alue. Takajulkisivussa laitettiin ensimmäisessä kerroksessa oleva eteläisin ikkuna umpeen johtajan huoneeseen rakennettavan holvin vuoksi. Eteläpäädyssä kellarikerroksen oikeanpuoleinen ovi poistettiin käytöstä, ja sen tilalle rakennettiin ikkuna.

MUUTOKSIA SISÄTILOISSA: Ensimmäisessä kerroksessa liikehuoneistot muutettiin kokonaan Osuuspankin käyttöön. Pankkisali suureni sisätilojen purkamisen myötä myös entisiin postin tiloihin, holvi muutettiin lomakevarastoksi ja johtajan huone betonirakenteiseksi holviksi. Kahviosta tuli konttoripäällikön huone, ja johtajan/johtokunnan huone sijoitettiin entisiin postin tiloihin rakennuksen koilliskulmaan. Postinkantajien huoneesta tehtiin toimistohuone, kirjanpitohuone ja WC. Kellarissa telinehuone ja kellarikerroksen yksiö yhdistettiin kokoushuoneeksi ja takkahuoneeksi, joista oli pääsy myös talon saunaosastolle. Myös saunaosasto uusittiin. Entinen halkohuone muutettiin osittain arkistoksi nestemäisen polttoaineen tarvitessa pienemmän polttoaine varaston. Kellarikomeroiden tilalle tuli henkilökunnan kahvio ja pukuhuoneet miehille ja naisille.

Nykyinen ulkorakennus rakennettiin 1980-luvun alussa. Vuonna 1983 haettiin rakennuslupaa liikerakennuksen taakse rakennettavalle, 58 neliön kokoiselle autotalli- ja varastorakennukselle. Rakennusinsinööri Jaakko Nopasen suunnittelema rakennus on puurakenteinen ja paikalla tehty.

Kuhmoisten Osuuspankki sijaitsi vanhassa osuuskassan talossa aina vuoteen 1987 saakka, jolloin valmistui As Oy Hippolinna. Vanhan Osuuskassarakennuksen toiminta ei muuttunut: yläkerta on säilynyt asuinkäytössä, ja alakerrassa on ollut liiketiloja ja eri vuokralaisia. Osuuspankin muutettua uuteen rakennukseen vapautui rakennuksen kellarikerroksessa olevat kokoustilat Kuhmoisten Helluntailähetys Ry:n käyttöön. Syyskuussa 1987 Kiinteistö Oy Kuhmoisten Kassala haki rakennuslupaa asuin- ja liikerakennuksen julkisivun muutokseen. Hankkeen rakennuttajana oli Helluntailähetys. Kyseessä oli metallirakenteisen katoksen rakentaminen eteläisen sisäänkäynnin päälle. Vääksystä kotoisin olevan Erkki Kiurun suunnittelema katos valmistui marraskuussa 1987.Vuonna 2000 haettiin rakennuslupaa KOY Kuhmoisten Torin nimissä asunto 6: muuttamiseksi kolmiosta kaksioksi, jolloin asuntoon rakennettiin myös sauna. 2000-luvun alussa Kiinteistö Oy Kuhmoisten Kassala muuttui Kiinteistö Oy Kuhmoisten Toriksi 22.12.2003 Osuuspankin kanssa tehdyllä kaupalla (lainhuuto 6/2004). Maaliskuussa 2004 haettiin rakennuslupaa KOY Kuhmoisten Torin nimissä rakennuksen osan käyttötarkoituksen muutokseen, koska rakennuksen alakertaan tuli vuokralaiseksi nykyinen ravintola Pub Wanha Pankki. Ravintolan keittiötilat vaativat mm. säädösten mukaisen ilmastoinnin. Suunnitelmat oli laatinut arkkitehti Kalle Nurminen Kuhmoisista. Hän toimi myös rakennustyön vastaavana johtajana. Muutos valmistui toukokuussa 2004.

MUUTOKSET: Muutostyöt koskivat oikeastaan vain entisen postinkantajien huoneen osuutta: vanhoihin postin tiloihin tuli ravintolasali ja vanha postinkantajien huoneen/toimistotilojen kohdalle tuli keittiö. Kabinetti Osuuskassa tiloissa (jätettiin laajennusvaraa). Pankinjohtajanhuoneesta ja holvista tuli varastotilaa ja kahvihuoneesta toimisto. Ravintolakeittiön vuoksi rakennuksen pohjoisjulkisivuun asennettiin uusi, erillinen poistoilmapiippu. Sähköryhmäkeskus siirrettiin liikehuoneistosta rappukäytävän puolelle.

KUHMOISTEN OSUUSKASSA

Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö perustettiin 14. toukokuuta 1902. Ensimmäiset paikalliset osuuskassat perustettiin syksyllä, mutta varsinainen lainaustoiminta alkoi vasta vuoden 1903 puolella, kun Keskuslainarahasto oli saanut käyttöönsä valtion lupaaman suuren lainan. Vuonna 1928 perustettiin Osuuskassojen Keskusliitto. Tavoitteeksi määriteltiin maalaisväestön osuuskassojen ja paikallisten osuuskassaliittojen aatteellisena keskusjärjestönä sekä yhdyssiteenä toimiminen sekä osuuskassaliikkeen edistäminen.

Osuuskassatoiminta alkoi Kuhmoisissa sivukylistä. Kun kylien asukkaiden raha-asiat eivät muutoin järjestyneet, perustivat kyläläiset itse omia pankkeja. Nämä pankit toimivat myös kuntarajojen ylitse. Maaliskuussa 1914 avattiin Puukkoisille Kähönkosken Osuuskassa, jossa perustajina ja asiakkaina olivat puukkoislaisten lisäksi Jämsän Hassin kyläläisiä. Myös Leppäkoskelle perustettiin lokakuussa 1922 Leppäkosken Osuuskassa, joka toimi Kuhmoisten ja Längelmäen kunnissa.

Vuoteen 1913 mennessä Suomessa oli ehtinyt aloittaa toimintansa 410 osuuskassaa. Kuhmoisten sivukylien osuuskassa olivat Ossi Viidan mukaan edellä aikaansa, koska osuuskassa-aate alkoi levitä Suomessa voimakkaasti vasta itsenäistymisen jälkeen. Heikoimmin toiminta pääsi alkuun Hämeessä, mutta saatuaan vuonna 1920 oikeuden yleiseen talletusten vastaanottoon toiminta vilkastui 1920-luvun kuluessa. Ongelmana oli kuitenkin vielä luottojen saanti. Suurin osa luotoista tuli Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiöltä. Periaatteena oli, että osuuskassat myönsivät lainoja vain jäsenilleen. Pääaisassa jäseninä olivat maanviljelijät.

Kuhmoisten kirkonkylässä osuustoiminnallisin periaattein oli toiminut vuodesta 1924 Kuhmoisten Uuden Osuuskaupan avaama säästökassa. Paikkakunnalle toivottiin kuitenkin perustettavaksi täyden palvelun osuustoiminnallista pankkia. Kuhmoisten Osuuskassan syntyyn vaikutti opettaja Arvo Salonen Kylämältä. Hän esitti tammikuussa 1927 Osuuskassa perustamista Kylämälle. Kun jäseniä ei saatu kassaan tarpeeksi, jäi hanke vuodeksi mietintään. Vuonna 1928 opettaja Salonen otti yhteyttä kirkonkylän pienviljelijäyhdistykseen. Myös maanviljelijä Eino Kalliojärvi otti yhteyttä osuuskassojen piiritarkastajaan Kalle Kurkelaan, jonka ehdotuksesta kirkonktylän Veikkailan talossa pidettiin 16.9.1928 neuvottelukokous. Vasta kuitenkin kuukauden päästä (21.10.1928) pidettiin perustava kokous Kuhmoisten nuorisoseutantalossa. Osuuskuntaa tuli jäseniä Kylämältä, kirkonkylästä ja Ruolahdelta. Perustavia jäseniä oli yhteensä 27. Kuhmoisten osuuskassa ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajan toimi Kalle Tervala, jonka jälkeen hallitusta johti Kuhmoisten ensimmäiseksi kunnanjohtajaksikin vuonna 1960 valittu Arvo Sorri aina vuoteen 1947 asti. Tuolloin hallituksen puheenjohtajaksi tuli Jalmari Haljala Sorrin siirtyessä vetämään johtokuntaa.

Toimintansa Kuhmoisten Osuuskassa pääsi aloittamaan vasta vuonna 1930, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto välitti pankille rahaa lainattavaksi. Huolimatta alkuinnostuksesta Kuhmoisten Osuuskassa toimi ensimmäiset 17 vuotta hissukseen vailla omia tiloja Kuhmoisten Osuusmeijerin suojissa. Meijerin isännöitsijät hoitivat vuorollaan pankkia meijerityönsä ohessa. Toiminnan hiljaisuuden syynä olivat muun muassa paikkakunnan voimakas Säästöpankki, perustamisajankohdan lamasta johtunut pula-aika, syrjäinen sijainti ja mainonnan puute. Talletuksia ensimmäisenä toimintavuonna osuuskassaan tuli vain kaksi, mutta viiden vuoden päästä tallettajien määrä oli noussut 29:ään. Myös ensimmäiset lainat myönnettiin vuonna 1930, esimerkiksi 10 000 mk tilan ostoon ja 5 500 mk aittaan ja hevosen hankintaan.

Kuhmoisten Osuuskassan nousu alkoi sotien jälkeen, kun kylien osuuskassa liittyivät siihen. Vuonna 1946 pankkiin liitettiin Kähönkosken Osuuskassa sekä vuonna 1949 Leppäkosken ja Karjalasta siirretty Valkjärven Osuuskassa. Varsinkin liitos Valkjärven Osuuskassa kanssa oli merkittävä, koska sen talletukset olivat yhteensä 13,8 miljoonaa markkaa. Kuhmoisten Osuuskassalla talletuksia oli runsaat kymmenen miljoonaa markkaa. Puukkoisten Osuuskassa liittymisen ehtona oli sivukonttorin perustaminen kylään, mikä toteutuikin. myös Leppäkoskelle avattiin sivutoimipiste.

KOY KUHMOISTEN TORI

Kuhmoisten Osuuskassa vahvistui liitoksista niin paljon, että se hankki omat tilat. Kirkonkylän Päijälästä vuokrattiin Helmi Koskiselta talo, johon muutto oli vain väliaikainen ratkaisu. Oman rakennuksen suunnittelu aloitettiin. Vuoden 1952 lainhuutorekisterikortin mukaan Kuhmoisten Osuuskassa osti apteekkari Rainer Norometsältä ja hänen vaimoltaan Annilta Osuuskassalan määräalan elokuussa 1946 hintaan 154 000 markkaa. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän mukaan määrä-ala lohkottiin Vähä-Hokkalan tilasta vuonna 1946. Vähä-Hokkala oli halottu Jussilasta vuonna 1928. Sirkka-Liisa Rannan mukaan Kassalan peltotontti on lohkottu Korppilasta. Tämä on mahdollista ainoastaan Jussilan ollessa lohkottu Korppilasta 1800-luvulla.

Maaliskuussa 1950 haki Kuhmoisten Osuuskassa rakennuslupaa asuin- ja liikekiinteistöä varten. Asuinhuoneiden lisäksi rakennukseen tuli toimistohuoneita, postitoimisto ja Osuuskassan tilat. Ensimmäisissä suunnitelmissa rakennus oli koristeellisempi 1950-luvun yksikertaiseen tapaan. Pääsisäänkäynti oli tiilimuurauksin koristeltu, ulkoneva katettu rakennusosa, ja myös pääikkunoita oli koristeltu tiilimuurauksin. Pääsisäänkäynti koostui kahdesta erillisestä sisäänkäynnistä, joista pääsi rakennuksen pohjoispäädyssä sijainneeseen postitoimistoon ja eteläpäädyssä sijainneeseen Osuuskassaan. Pohjoispäädyssä sijaitsi myös postinkantajien sisäänkäynti taukohuoneeseen. Eteläpäätyyn suunniteltiin myös autotallia kellarikerrokseen. Osuuskassan tiloja olivat toimisto, joka oli tiskillä jaettu asiakastiloihin. Toimistosta oli pääsy rakennuksen keskellä sijainneeseen holviin ja takana olleeseen johtokunnan huoneeseen, kahvihuoneeseen ja takaosan rappukäytävään. Myös postin tila oli jaettu toimistoon ja yleisötilaan tiskillä. Lisäksi postin tiloissa oli pieni holvi. Kellarissa sijaitsi teknisiä tiloja, halkovarasto, talouskellarit, saunaosasto, yksiö ja autotalli. Kahdessa asunnossa oli myös palvelijoiden alkovit. Suunnitelmiin kuului myös pihasuunnitelma, jossa on mukana eteläpäädystä lähtevä betoninen tukimuuri ja aitalinja, joka jatkui suorakulmaisen mutkan jälkeen tielle asti. Aidan edustalla oli pyöreä kukkapenkki.

Jo pari kuukautta myöhemmin Kuhmoisten Osuuskassa jätti uuden lupahakemuksen, jonka mukana olleet piirustukset vastaavat paremmin nykyistä rakennusta. Oletettavaa on, että jo ennen rakennustöitä tehtiin muutoksia suunnitelmiin, ja rakennuksesta tuli entistä yksinkertaisemman näköinen 1950-luvulle tyypillisten koristeaiheiden karsiutuessa. Autotalli poistui suunnitelmista, tilalle kaksi ulko-ovea. Alakerran ikkunat ovat olleet alun perin kapeita ikkunoita, osuuskassa osalla viisi, postin kohdalla seitsemän. Myös sisätilojen järjestys muuttui. Holvi sijoitettiin rakennuksen lounaiskulmaan, ja osuuskassa asiakas- ja toimistotilat käännettiin itä- länsisuuntaisesti. Johtajanhuone ja kahvihuone sijaitsivat edelleen rakennuksen takaosassa. Postin tilat eivät paljoa muuttuneet: postin yleisötilat laajenivat hieman Osuuskassan tilojen muutoksen myötä.

Kesällä alkoi rakennustoimisto Lauri A. Rimminen urakoida pankkitaloa Kuhmoisten keskustaan, kylänraitin varrelle. Sirkka-Liisa Rannan mukaan tyhjälle peltotontille noussut kaksikerroksinen toimitalo siirsi osuuspankin palvelut keskusraitille muiden pankkipalveluiden läheisyyteen keväällä 1951. Viidan mukaan tupaantuliaisia kaksikerroksisessa kivitalossa pidettiin joulukuussa 1951. Lainhuuto tontille vahvistui 1.10.1952. Vuonna 1951 Kuhmoisten Osuuskassa haki rakennuslupaa 82 neliöisen, yksikerroksisen talousrakennuksen rakentamiseen tontille. Osittain betonilattiaisessa puurakennuksessa sijaitsi pyörävaja, autotalli ja läpikuljettava halkovaja. Yhdessä kulmassa sijaitsi kaksi ulkokäymälää. Ovet olivat vinolaudoitettuja puuovia, ja rakennuksessa oli kolme ikkunaa.

Osuuskassat ottivat sotien jälkeen hoidettavakseen siirtoväen ja rintamamiesten asuttamislainoituksen. Myös Kuhmoisissa tämä tuntui luontevalta, kun osuuskassaa oli liitetty Valkjärven Osuuskassa. Luottamus pankkia kohtaan lisääntyi voimakkaasti, ja 1950-luvulla Kuhmoisten Osuuskassa talletusten määrä kasvoi tasaisesti. Kolmenkymmenen toimintavuoden jälkeen tallettajia oli 2 700, ja se toimi edelleen ensisijaisesti maatalousväestön luotonantajana. Luottoja myönnettiin sotien jälkeen myös kaupan ja liikenteen alalle, rakennus- ja asutuksen alalle sekä yksityisille henkilöille. Kuhmoisten Osuuskassa huolehti myös Päijälän ja muiden kylien sivukonttoreistaan. Konttorit toimivat kylien Osuuskaupan myymälöiden tiloissa. Vuonna 1970 osuuskassa muuttuivat osuuspankeiksi vuoden 1969 Osuuspankkilain myötä. Maatalousväestön pankeista tuli vähitellen myös palkansaajien- ja toimihenkilöiden sekä yritystoiminnan rahoittajia.