2. Kunta Ruovesi

3. Kohde POUKKA

4. Kylä/rek.nro Pappila 3:32

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi kantatila

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 503 110, 6 876 310

8. Osoite Poukantie, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asumaton

Alkup.käyttö asuinrakennus, kauppa

Rak.aika 1830-1839 (1865, 1900)

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta luonnonkivi, päällä lauta

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit keltainen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet rakennusta jatkettu poikittaissiivellä

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö työväenasunto, kulkutautisairaala

Rak.aika 1850-1929

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus pystylauta

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö asumaton

Alkup.käyttö työväenasunto

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta betoni

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö asumaton

Alkup.käyttö työväenasunto

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto

Erityispiirteet

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö asumaton

Alkup.käyttö aitta, varasto

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus hirsi

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto

Erityispiirteet riviaitta

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö ulkorakennus, aitta

Rak.aika 1850-1899?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivipilari, luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula, ylälape aumattu

Kate pelti

Vuoraus hirsi

Ulkovärit punamulta

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet riviaitta

11. RAKENNUSHISTORIA

Poukka on ollut aluksi torppa, tila on perustettu 1780- tai 1790-luvulla kruunun uudistilaksi. Siinä ovat asuneet mm. lukkarit Follberg ja Höllberg 1700-luvun loppupuolella. Se on ostettu perintötaloksi vuonna 1800. Tila on kuulunut mm. Hålbergin, Nummelinin, Pakan ja Alanderin suvuille. Vuosina 1916-1931 tilan omisti Nikolai Kuusijärvi ja se tuli Selkeen suvun haltuun vuonna 1931. Kantatilasta on erotettu noin 80 hehtaaria maata, mm. lähistöllä sijaitsevista rakennuksista Toivola on murrettu vuonna 1900 ja Naapuri sekä Lintula lohkottu vuonna 1920. Näköalastaan kuuluisa Koveron vuori on ollut Poukan mailla.

Rakennus 1: Tilan vanha hirsinen päärakennus on rakennettu 1830-luvulla, sitä on jatkettu poikittaisella siivellä vuonna 1865 ja uusittu vuonna 1900. Rakennuksessa on 11 huonetta. Vanhan osan päädyssä on kaksikerroksinen aumakattoinen umpikuisti, jonka alaosa on vaaka- ja yläosa pystylaudoitusta. Luoteispäädyn katossa on ruokakello telineessään. Rakennuksen uudemman osan sisäänkäyntinä on kaksi pariovea, joiden edessä on satulakattoinen ja ristikkokaiteinen kahdella pilarilla varustettu avo-kuisti. Uudemmassa osassa julkisivun puolella katossa on satulakattoinen frontoni, jossa on koris-teellinen ikkuna. Lounaispäädyn yläkerran ikkunoiden yläosissa on ristikkokoristeet. Vanhemman ra-kennusosan ikkunat ovat 6-ruutuisia, uudemmassa osassa on t-ikkunat, jotka kuitenkin ovat 6-ruutuisia. Rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä ulkoasussaan.

Rakennuksessa on pidetty kuntakokouksia vuonna 1868. Kauppias Joosef Vilhelm Alander osti pak-kohuutokauppaan joutuneen talon vuonna 1870. Kauppias itse keskittyi talonpitoon kaupanhoidon jäädessä apulaisten tehtäväksi. Päärakennuksen uudemman osan lounaispäädyssä näkyy edelleen paikka ovelle, josta oli käynti kauppaliikkeeseen. 1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1906 toimi kir-konkylän posti Alanderin kaupan piharakennuksessa, jossa ensimmäinen postinhoitaja myös asui.

Kirkonkylän ensimmäistä kestikievaria pitivät Poukassa vuosina 1911-1915 torppari Kalle Manninen ja suutari Juho Nieminen. Talon omisti Nikolai Kuusijärvi vuosina 1916-1931 ja kievari oli hänen hoidos-saan vuosina 1923-25. Vuonna 1930 Poukka oli Ruoveden viidenneksi suurin tila, jonka 688 hehtaarin pinta-alasta 72 oli metsää. Poliisikonstaapeli Oiva H. Selkee osti tilan vaimonsa vanhemmilta vuonna 1931 ja isännöi sitä kuolemaansa vuoteen 1962 saakka. Sen jälkeen tilan omistajaksi tuli Oiva Selkeen perikunta. Nykyinen omistaja on Oiva Selkeen poika. Päärakennuksessa on asuttu vuoteen 1974 asti, jolloin Poukantien länsipuolelle valmistui uusi tiilinen asuinrakennus.

Rakennus 2: Entinen palkollisten asuinrakennus on 1½-kerroksinen. Sen luoteispäädyssä on 1½-kerroksinen satulakattoinen umpikuisti, jonka parioven yläpuolella on 4-ruutuinen ja sen yläpuolella 6-ruutuinen ikkuna. Alakerran ikkunat ovat 6-ruutuisia ja niiden yläosassa on koristeelliset vuorilaudat. Yläkerran kaakkoispäädyssä on 6-ruutuinen ikkuna, rakennuksen molemmilla pitkillä sivuilla on pienet kaksiruutuiset räystäsikkunat. Rakennuksen länsipuolella harjun rinteessä on kolmiosainen ulkoraken-nus.

Vuonna 1933 Ruoveden kunta vuokrasi Poukan tilalta tämän kiinteistön, joka sopi kulkutautisairaalak-si. ”Tulirokkolaan” voitiin sijoittaa enimmillään kymmenen potilasta. Edullisen huonejärjestyksen vuoksi siellä voitiin hoitaa kahteenkin tautiin sairastuneita samanaikaisesti. Kulkutautisairaalan tarve alkoi 1940-luvulla vähentyä ja toiminta ”Tulirokkolassa” loppui vuonna 1956.

Rakennus 3: Rakennuksen pitkällä itäseinällä on pulpettikattoinen umpikuisti, jossa on kaksi ristikko-koristeista ikkunaa. Parioven yläosassa on ristikkokoristeiset lasiruudut. Rakennuksen muut ikkunat ovat 6-ruutuisia ja niiden yläosassa on paksu vuorilauta. Yläkerran kaakkoispäädyssä on yksiruutui-nen, luoteispäädyssä viisiosainen pitkä ja kapea valoaukko. Keskimmäisessä palkollistuvassa on viimeksi asuttu vuonna 1981 tai 1982. Tuolloin rakennukseen vedettiin vesijohto.

Rakennus 4: Pienessä palkollisten asuinrakennuksessa on tupa ja kamari. Rakennuksessa ei ole kuis-tia, sisäänkäynti on harjun puoleisessa pitkässä seinässä. Julkisivun puolella on 6-ruutuinen ikkuna, jossa on paksu vuorilauta.

Rakennus 5: Rakennus on kolmiosainen hirsipinnalla oleva riviaitta. Satulakatto jatkuu julkisivun puo-lelta siten, että se muodostaa yhdeksän puupilarin kanssa avonaisen katoksen ovien päälle. Käynti katokseen on rakennuksen kaakkois- ja luoteispäistä. Molemmissa päädyissä räystään alapuolella on nelikulmainen valoaukko.

Rakennus 6: Leveässä ulkorakennuksessa on mm. aittarivi sekä puulato. Rakennuksen länsipäädyssä on lohkokivirakenteinen satulakattoinen maakellari. Neliosaisen aittarivin edessä on säleikkökuisti, jonka keskellä on portaat. Rakennuksen taustapuolelle on tehty puulato.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tilan talouskeskus sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Pappilanlahden kulttuurimaisemassa Poukanharjun ja Pappilanlahden välisellä alueella kirkonkylän rakennuskaava-alueen välittömässä lä-heisyydessä. Rakennukset sijaitsevat Poukantien molemmin puolin. Metsän reunassa Poukantien länsipuolella harjun rinteessä on vanhoja palkollistupia ja aitta. Poukanharjun päällä on lisäksi yksi huonokuntoinen työväen asuinrakennus, joka ei näy suoraan Poukantielle. Sen katto on painunut ja puhki. Rakennukset ovat lähes alkuperäisasussaan. Pihapiirissä on myös vuonna 1961 rakennettu leca-tiilinen karjarakennus. Poukan tilan läheisyydessä on Toivolan päärakennus sekä Lintulan ja Naa-purin asuinrakennukset.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Sijaitsee kirkonkylän rakennuskaava-alueen ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä. Vanhan päärakennuksen perustuksissa on paikoin routavaurioita. Ulkopuolisia säilyttäviä korjauksia on tehty kaikkiin rakennuksiin vuosina 1994-1995. Päärakennukseen laitettiin uusi peltikatto 1990-luvun puolivä-lissä, välikatto on pudonnut. Rakennus on tarkoitus säilyttää, siihen on suunnitteilla säilyttäviä kor-jaustoimenpiteitä sisätilojen huonosta kunnosta huolimatta. Lähitulevaisuudessa talo todennäköisesti maalataan. Nykyisin tilan rakennukset ovat käyttämättömiä. Säilymisedellytykset ovat melko hyvät.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde muodostaa seudullisesti arvokkaan aluekokonaisuuden yhdessä Toivolan, Naapurin ja Lintulan rakennusryhmien kanssa. Poukan kantatalo ja siitä erotettujen tilojen rakennukset edustavat ajalleen tyypillistä rakennusperinnettä ja ovat kohtalaisen hyvin säilyneitä. Lisäksi alueella on huomattavissa sosiaalinen kerrostuneisuus erilaisten rakennustyyppien kautta. Aluekokonaisuus sijaitsee maisemalli-sesti tärkeällä paikalla.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Pirkanmaan seutukaavaliitto 1990.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15.9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 23.5. 2001