Hämeenkyrön kirjasto sijoittuu Kirkonkylän koulun ja päiväkodin yhteyteen monitoimikeskus Silta-rakennuksen lounaissiipeen. Rakennus on valmistunut vuonna 2016 ja sen on suunnitellut arkkitehti Mikko Uotila. Kaksikerroksisen rakennuksen julkisivut ovat valkobetonia ja ikkunoiden yläpuolelle on sijoitettu L-muotoisia, erivärisiä metallikehikoita. Kirjastosiipi erottuu muusta rakennuksesta korkeiden ikkunoiden ja taiteilija Osmo Rauhalan ”Alussa oli sana” -teoksen johdosta.

Hämeenkyrön kirkkoherran poika, Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimeltään Yrjö Koskinen, perusti kirjastonsa kotipitäjäänsä isänsä myötävaikutuksella vuonna 1851. Sittemmin hän lahjoitti tai välitti kirjoja kymmeniin kirjastoihin. (Werkko 1879, 61; Mäkinen 2005, 11.) Asiakirjoista kuitenkin ilmenee, että kirjasto on saatettu perustaa jo edellisenä vuonna, vuonna 1850. Kirjallisuuteen on kuitenkin vakiintunut vuosi 1851, sillä tällöin lainaustoiminta on ilmeisesti alkanut. (Helenius 1976.)

Kirjasto perustettiin aluksi kirkon sakastiin ja sitä ylläpidettiin pääsääntöisesti lahjoitusvaroin. Kirjasto siirtyi kansakoulun yhteyteen Forsmanin kuoltua vuonna 1875. Kirjaston tilanne heikkeni, mihin havahduttiin vasta vuonna 1884. Kirjaston toiminta elpyi vasta opettaja Antti Lehtirannan astuessa kirjastonhoitajaksi. Kirjasto siirtyi kansakoululta vuonna 1915 Suomelaan, jossa toimi myös säästöpankki. Kirjastolla oli aluksi oma huoneensa, sittemmin se toimi eteiskamarissa. Kirjasto siirtyi vuonna 1944 Kyrölään ja vuonna 1955 kunnantalolle. (Helenius 1976.)

Hämeenkyrön kirjasto muutti vuonna 1966 valmistuneen keskuskoulun tiloihin. Kirjasto sai ilmeisesti uudet tilat 1980-luvun alussa koulurakennuksesta. (Lahtinen 2010, 328; Dahlbacka ym. 2007, 75.) Kirjastolle rakennettiin kaarevaseinäinen lisäosa ”Koppelo” vuosien 1996–1997 aikana. (Manninen 1996; Hämeenkyrön sanomat 1997). Kirjastoa remontoitiin vuonna 2008 (Rajala 2008).

Kyröskosken tehdas, silloinen Hammarén tehdas, perusti 1800-luvun lopussa työväestölleen lainakirjaston, joka toimi seurahuoneella. Tehtaan kirjasto toimi 1960-luvulle, jolloin se liitettiin kunnan kirjastoon Kyröskosken sivukirjastoksi. (Mäenpää 1965; Rajala 1990.) Kirjastoauto hankittiin Hämeenkyröön vuonna 1973 (Ponkiniemi 1988).

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Hämeenkyrön kansakoulu toimi puisessa rakennuksessa Pappilanjoen rannassa, josta koulu muutti vuonna 1966 uusiin keskuskoulun tiloihin. Keskuskoulu sijaitsi nykyisen monitoimikeskuksen kaakkoispuolella ja se purettiin uuden koulurakennuksen valmistumisen myötä. Kirjasto toimi osana keskuskoulua 1960-luvulta alkaen. Kirjaston käsittävä monitoimikeskus Silta valmistui vuonna 2016 eikä siihen ole toteutettu merkittäviä muutoksia valmistumisensa jälkeen.

Helenius, Kauko. (1976) Kirjaston historiikki. Hämeenkyrön kirjasto 125 vuotta. Hämeenkyrön kunnankirjasto.

Hämeenkyrön kirjaston arkisto.

Hämeenkyrön kunnan rakennusvalvonnan arkisto. Rakennuslupapiirustukset, Mikko Uotila 2014.

Hämeenkyrön sanomat. (1997) ’Kirjasto avataan huomenna’ julkaisussa Hämeenkyrön sanomat 10.6.1997.

Hämeenkyrön vanhan keskustan historiakierros. (2023). Saatavilla https://visithameenkyro.fi/vanhattalot/

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Manninen, Jukka. (1996) ’Hämeenkyrön Koppelo komeasti harjaan’ 21.11.1996, julkaisu tuntematon. Hämeenkyrön kirjaston arkisto.

Mäenpää, Tytti. (1965) Kyrö Oy:n kirjasto Kyröskoskella. Kirjastotutkielman erikoistyö. Yhteiskunnallinen korkeakoulu, Tampere.

Mäkinen, Ilkka. (2005) ’Nokian (vanhan Pirkkalan kirjaston ja kirjastoelämän alkuvaiheet 1920-luvun alkuun yleisistä kirjastohistoriallisesta näkökulmasta’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 9–22.

Ponkiniemi, Hanna. (1988) Hämeenkyrön kirjastoauton historia.

Rajala, Panu. (1990) Kirkon sakastista uuteen akatemiaan. Hämeenkyrön kirjaston vaiheita 1850–2000.

Rajala, Vilho. (2008) ’Pääkirjasto jälleen auki’ 4.11.2008, julkaisu tuntematon. Hämeenkyrön kirjaston arkisto.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [4.9.2023] https://vanhatkartat.fi

Werkko, Kaarle. (1879) Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lastenkirjastoista ynnä luku-yhdistyksistä ja luennoista vuoteen 1875. Jyväskylä: toimittajan kustantama.

Virtanen, Satu. Kirjastonjohtaja. Kohdekäynti 10.8.2023.