Asuinpaikka on kokonaan autioitunut. Muinaisjäännösrajaus käsittää talojen tontit tien eteläpuolella ja torppa-/mäkitupa-alueen kalliopohjaisen mäen etelärinteellä tien pohjoispuolella. Eteläisten talotonttien etelälaidalla on kulkenut 1890-luvulta lähtien vanha Tampere-Pori-junarata, jota on myöhemmin oikaistu eli siirretty pohjoisemmaksi, nykyiselle linjalle (ks. mj-kohde Haavisto Harjuniitty).

Haavistontien eteläpuoli

Lehtipuumetsää kasvavassa asuinpaikan eteläosassa on todettu moniosaisen, todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuvan rakennuskokonaisuuden kiviperustukset, joissa myös hyvin vanhaa betonia on jonkin verran mukana (rakenne nro 1 yleiskartassa). Kivijalka mainitaan aikaisemmin Poutiaisen & Tiaisen inventointiraportissa (2015, s. 27). Sen pohjoispuolella, tien reunassa sijaitsee lisäksi ajosillan/rampin harkkokiviperustuksen jäännös. Idempänä tien S-puolella havaittiin reunoiltaan kivetty kuoppa (kellarin jäännös?) (rakenne 2). Muuten alue on melko tasaista, maaperä hietaa/hiesua, pintamaakerros hyvin tummaa.

Haavistontien pohjoispuoli

Vanhalla torppa- ja mäkitupa-alueella on v. 2021 tarkastuksessa havaittu toistakymmentä kivi- ja maarakennetta, mm. muutama rakennuksen pohja ja kolme uunin rauniota (ks. rakennekuvaukset alla ja yleiskartta). Rakenteet ovat pääosin kasvillisuuden peitossa. Alueelle, heti tien pohjoispuolelle, on merkitty Heikkilän talo v. 1903 pitäjänkartassa. Talon muuttoon tien eteläpuolelta vaikutti todennäköisesti rautatien rakentaminen 1800-luvun lopulla. Vanhojen peruskarttojen mukaan alueella on ollut vielä 1970-luvun alussa rakennuksia. Osa alueella havaituista jäännöksistä (todennäköisesti rakenteet nro 3 ja 15, mahdollisesti 7) liittyykin ilmeisesti niihin. Joukossa on kuitenkin myös rakenteita, jotka ovat todennäköisesti vanhempia.

Rakenne 3. Betonirakenne, tarkoitus epäselvä. Rakenteen NW- ja S-puolelta on pintapoiminnassa löydetty tiiltä ja vanhaa (ehkä 1800-luvun tai 1900-luvun alun) astialasia. Heti betonirakenteen S-puolella erottuu matala neliömäinen rakenne, ilmeisesti uunin pohja (mitat n. 2,5 x 2,5 x 0,5 m). V. 1954 peruskartan mukaan rakenteen kohdalla on sijainnut N-S-suuntainen asuinrakennus. Kaksi seuraavaa rakennetta sijaitsevat hyvin lähellä N-puolella.

Rakenne 4. Pienen rakennuksen pohja, rakennettu luonnonkivistä, täysin sammalen ja turpeen peitossa, mitat n. 4 x 3 m.

Rakenne 5. Mahdollinen rakennuksen pohja, mitat n. 4 x 3 x 0,5 m.

Rakenne 6. Rakennuksen pohja, mitat n. 5 x 4 x 0,5 m.

Rakenne 7. Uunin perustus, mitat n. 3 x 3 x 0,5 m. Suunnilleen samalle kohdalle paikantuu yksi v. 1954 peruskartan ulkorakennuksista (W-E-suuntainen).

Rakenne 8. Uunin perustus, mitat n. 2,5 x 2,5 x 0,7 m.

Rakenne 9. Kiviröykkiö (rakennuksen pohja?), mitat n. 5 x 4 x 0,5 m.

Rakenne 10. Rakennuksen pohja. Kivijalan mitat ovat n. 5 x 5 m. Rakenteen keskellä, hyvin vanhan koivun alla on uunin raunio (mitat n. 3 x 3 x 0,7 m).

Rakenne 11. Em. kivijalan vieressä, sen SE-puolella on kuoppa, mitat n. 3 x 2 x 0,5 m.

Rakenne 12. Kellarin jäännös: n. 5 x 4 m kokoinen ja 1-1,2 m syvä kuoppa, jota reunustaa 2 m leveä ja n. 0,5 m korkea maavalli.

Rakenne 13. Maakumpare, mitat n. 3 x 3 x 0,5 m.

Rakenne 14. Luonnonkivistä kalliomuodostuman päälle kasattu kiviaita, jonka ESE-osa koostuu kahdesta melkein suoran kulman muodostavasta osasta (pituus n. 10 ja 5 m); kulmassa sijaitsee kalliopohjainen kiviröykkiö, mitat n. 4 x 3 x 1 m. Myös WNW-päässä kiviaita tekee mutkia.

Rakenne 15. Rakennuksen pohja, mitat n. 6 x 4 x 0,5-0,7 m, yhdellä sivulla erottuu yksi pitkä lohkokivi; paikalta löytyi pintapoiminnassa kattotiiltä. Rakenne on todennäköisesti muita rakennuksenpohjia nuorempi. V. 1954 peruskartan mukaan tässä kohdassa on sijainnut N-S-suuntainen asuinrakennus.

Rakenne 16. Kivipenger, NW-SE-suuntainen, pituus n. 10 m, korkeus n. 1 m. Sen lähellä avokalliossa on havaittavissa louhinnan jälkiä, jotka muodostavat ainakin yhdessä kohdassa suoran kulman.