Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta yleiskaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 26.1.2021 (DIAR: 777/2020). Siinä on mm. tuotu esiin kaavan tavoitteet, alueen yleisilme ja ohjattu huomioimaan alueen kulttuuriperintöön sekä maisemaan liittyviä arvoja kaavamerkinnöin. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotukseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueen keskiosassa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen, Haaviston historiallisen asuinpaikan (mj-rekisterin tunnus 1000029701) alueelle kaavaehdotukseen merkitty aluevaraus AK (kerrostalovaltainen asuntoalue) on ristiriidassa kohteen rauhoituksen kanssa ja tulisi vaikuttamaan voimakkaasti myös muinaisjäännöksen ympäristöön. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo viittaa kaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvotteluun 12.6.2020 sekä työneuvotteluun 2.9.2021 ja toistaa ehdotuksensa muinaisjäännösalueen osoittamisesta osaksi lähivirkistysaluetta (VL) tai suojaviheraluetta kohteen säilymisen turvaamiseksi. Vaihtoehtoisesti muinaisjäännösalue on merkittävä kaavaan SM-aluevarauksena, jolloin suojellun alueen koko laajuus tulee selkeästi esille sekä Haavistontien pohjois- että eteläpuolen osalta.

Haavistontien pohjoisreunalle merkitty kevyen liikenteen reitti on linjattu kulkemaan em. muinaisjäännösalueen läpi. Sen toteuttaminen voi siten johtaa kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen ja sen osittaiseen poistamiseen. Suunnitelmasta tulee neuvotella MML 13 §:n vaatimalla tavalla Museoviraston kanssa viimeistään asemakaavavaiheessa. Asiasta on syytä tehdä kirjaus kaavaselostukseen.

Toisin kuin luonnosvaiheessa Haavisto Harjuniitty -nimistä kiinteää muinaisjäännöstä, 1800-luvun radanpohjaa rakenteineen (mj-rekisterin tunnus 1000001957) ei ole merkitty kaavaan asianmukaisesti. Kohdemerkintä ei tuo näin suurialaisen kohteen laajuutta esille kaavan vaatimalla tavalla, ja se tulisi korvata aluemerkinnällä.

Kyseiseen kohteeseen liittyy myös kaavakartan muihin määräyksiin kirjattu määräys: Haavistontien eteläpuolella sijaitsevaa vanhaa kivisiltaa ja ratapenkkaa voi käyttää puistokäytävänä niin, että niiden historialliset ominaispiirteet ja luonne käytöstä poistettuna vanhana ratapohjana eivät kärsi. Kohde tulee hoitaa puuttomana ja pensaattomana niin, että entisen radan ja ratapenkereen luonne tulee esille. Suuremmista ratapenkereen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Määräys vaikuttaa olevan ristiriitainen sekä muinaismuistolain että alueen luonnonsuojelullisten arvojen kanssa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että historiallisen Laidetien (Ulvila-Tammerkoski-Hämeenlinna-tien) linjaa ei ole merkitty kaavaan. Kaavakartasta tulee käydä selkeästi ilmi, mitä kohteita/tieosuuksia kaavamääräys ("Haavistontien ja Korvolantien osuuksia, jotka ovat keskiaikaista tielinjaa, tulee käyttää, hoitaa ja kunnostaa niin, että niiden historialliset ominaispiirteet eivät kärsi, ellei se liikenneturvallisuuden kannalta ole välttämätöntä. Tielle saa rakentaa tarvittavat liittymät. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa") koskee.

Kaava-alueen arkeologisen inventoinnin täydennyksessä v. 2021 on todettu uusi arkeologinen kohde Alhonoja (mj-tunnus 1000046520), johon kuuluu mm. kiviaita, rajamerkkikivi ja kuoppa. Kohde liittyy sen eteläpuolella sijainneeseen Haaviston kylän peltoon, joka on ollut käytössä viimeistään 1700-luvulla. Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään kaavaan kulttuuriperintökohde-merkinnällä, johon liitetään Museoviraston ohjeen mukainen määräys: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kp-merkintää ei ole esitetty ja selitetty kaavan Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset -osiossa asianmukaisesti muiden merkintöjen tapaan. Myöskään sm-merkinnän selityksen ja määräyksen sijoittamista erilleen selitettävästä merkistä/symbolista ei voida pitää kaavan käyttöä helpottavana ratkaisuna.

Kaava-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu merkittävästi länteen. Välittömästi sen länsi-/lounaispuolella sijaitsee kaksi muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Korvolan historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka (mj-tunnus 1000029694) ja Vuorelan rautakautinen röykkiö (mj-tunnus 536010007). Korvolan kyläasutuksen juuret ovat rautakaudessa, mistä todistavat sen läheisyydessä sijaitsevat rautakautiset muinaisjäännökset. Kylänpaikka on tarkastettu maakuntakaavaa varten tehdyn inventoinnin yhteydessä v. 2015, mutta sen laajuutta ei ole tutkittu arkeologisin kenttämenetelmin. V. 2018 inventoinnissa (Nokia, Siuro, Linnavuori, Kulju. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018) ei tutkittu vuonna 2015 tarkastettuja kohteita. Selvityksissä esitetty kylätontin rajaus perustuu pääasiassa isojakokarttaan 1700-luvulta, jolloin kylään kuului neljä tilaa. Vanhimpien maakirjojen mukaan 1500-luvulla kylään kuului kuitenkin seitsemän taloa. Muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa siten olla tunnettua suurempi. V. 2015 inventoinnissa Korvolan-Haaviston alueen muinaisjäännöspotentiaalia on arvioitu suureksi. Raportin mukaan "alueelta on hyvä mahdollisuus löytää uusia rautakauteen ja keskiaikaan ajoittuvia muinaisjäännöksiä. Myös uusien historialliseen aikaan ajoittuvien kohteiden löytäminen on edelleen mahdollista" (Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 muinaisjäännösinventoinnit v. 2015, s. 27).

Edellä olevan perusteella maakuntamuseo toteaa, että Korvolan historiallisen asuinpaikan välittömään läheisyyteen merkityn PL-aluevarauksen (Lähipalvelujen alue) osalta kaavaehdotus ei perustu MRL 9 §:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja voi johtaa arkeologisen kulttuuriperinnön arvojen menettämiseen. Kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden selvittäminen sekä muuttuvan maankäytön osoittamisen mahdollisuuksien ja vaikutusten arviointi ko. alueella edellyttää maakuntakaavaa varten tehtyä inventointia tarkempia arkeologisia tutkimuksia. 

Kaavaehdotuksen laajennusosan PL- ja AP-aluevaraukset sijoittuvat lounaisosiltaan Pirkanmaan maakuntakaavan Korvola 2 -nimiselle arkeologisen perinnön ydinalueelle, jota koskee suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan määräys velvoittaa siis erityisesti tällaisilla maakunnallisesti arvokkailla alueilla ottamaan arkeologisten kohteiden ympäristö ja maisema huomioon.

Korvolan historiallisen kylänpaikan ympäristön säilymisen kannalta on tärkeää, että siihen liittyvä peltoalue Korvolantien etelä- ja kaakkoispuolella säilyy nykyisessä laajuudessaan. Sama koskee Vuorelan röykkiön lähiympäristön peltoja. Kaavaehdotuksen PL- ja AP-aluevaraukset sijoittuvat suurilta osin kylän vanhoille rintapelloille, jotka on merkitty jo alueen vanhimpiin karttoihin (1760-luku). Erityisesti ko. aluevarausten lounaisosissa olevat pellot muodostavat olennaisen osan Korvolan ja Vuorelan muinaisjäännösten ympäristöstä, ja niillä on tärkeä rooli kohteiden ymmärrettävyyden sekä arvon säilymisen näkökulmasta. Lisäksi kyse on historiallisen Tammerkoski-Ulvila-tien (Laidetien) lähimaisemasta. Maakuntamuseo esittää, että ko. pellot merkitään osayleiskaavaan MA-aluemerkinnällä (maisemallisesti arvokas peltoalue). Tällöin myöskään arkeologisen inventoinnin täydentäminen ko. alueella ei ole tarpeen.

Osayleiskaavan selostuksen päivittämisessä ei ole otettu huomioon kaikkia maakuntamuseon edellisessä lausunnossa esitettyjä kommentteja ja ajantasaisia muinaisjäännösrekisterin tietoja. Suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on selvästi mainittava nimeltä, jonka yhteyteen on liitettävä kohteen muinaisjäännösrekisterin tunnus ja muut rekisteritiedot. Kohteiden ajantasaiset rekisteritiedot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi. Selostuksen sivuilla 20-21 mainittujen inventointikohteiden 4, 5, 7 ja 8 tiedot on korvattava päivitetyillä tiedoilla Pirkanmaan maakuntamuseon tarkastusraportista (2021) ja muinaisjäännösrekisteristä. Kohteet 3 ja 6 eivät ole kaavaan merkittäviä suojelukohteita, eikä niitä ole syytä mainita kaavaselostuksessa.

Maakuntamuseo on arvioinut v. 2018 arkeologisen inventoinnin ja v. 2020 täydennysinventoinnin raportteja kaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa ja lausunnossaan. Koska raportteja ei ole päivitetty maakuntamuseon kommenttien perusteella, kaavaselostukseen on niiden kohdalle syytä lisätä huomautus, että raportteja ei ole hyväksytty Museoviraston ohjeiden mukaisiksi.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kaavaselostuksesta puuttuu kokonaan MRL:n edellyttämä hankkeen vaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Aineistoa on täydennettävä myös tältä osin. Arviointi on syytä laatia kohdekohtaisesti, ja siinä on otettava huomioon myös edellä mainitut, kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Osayleiskaavan suunnittelualuetta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu merkittävästi länsiosasta. Hanketta varten laadittu rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys (Harjuniityn kulttuurimaisemaselvitys, Sweco 2020) kattaa luonnosvaiheen suunnittelualueen. Ehdotusvaiheen aluelaajennuksen osa on sisältynyt Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitykseen (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2019). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että em. selvitykset ovat rakennetun ympäristön osalta osayleiskaavan tarpeisiin nähden riittävät. Lisäksi kaavaselostuksessa mainitaan laaditun Siunaukselan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Heilu Oy, 2021). Selvitys ei ole sisältynyt nähtävillä olleeseen kaava-aineistoon. Selvitys pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle arvioitavaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleiskaavoitusta koskevan luvun 5 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon selvityksissä todettujen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen ja tarvittaessa osoitettava niitä koskevia tarpeellisia (suojelu-)määräyksiä (§39 ja §41). Selvityksissä todettujen rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskevien arvojen vaalimisen osalta osayleiskaavaehdotuksessa on Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan vielä joitain puutteita.

Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Nokian teollisuuslaitosten alueen, rajaus ja sitä koskeva kaavamääräys (skv-09) on pyydetysti lisätty kaavaehdotukseen. Sen sijaan Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman aluerajausta ei ole korjattu maakuntakaavassa osoitetun aluerajauksen mukaisesti, kuten maakuntamuseo on luonnosvaiheen lausunnossa edellyttänyt. Perusteluna mainitaan, että Harjuniityn kulttuurimaisemaselvityksessä maakunnallisen maisema-alueen arvojen on todettu tietyillä suunnittelualueen osilla heikentyneen mm. maisemien umpeen kasvamisen myötä.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi pitää hyväksyttävänä edellä mainittua ratkaisua tai sen perustelua. MRL:n mukaan maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laatimista (§32). Maakuntakaavaa varten on laadittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pirkanmaan liitto, 2013) ja sen perusteella vuonna 2017 hyväksyttyyn maakuntakaavaan on osoitettu Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman rajaus. Maisema-alueen arvot perustuvat vesialueisiin, joiden rannoilla levittäytyy vähintään tuhatkunta vuotta jatkuneen viljelykulttuurin ja teollisen perinnön rikastuttamia kulttuurimaisemia. Osayleiskaavan kohdalla maisema-alueen rajaukseen kuuluu Nokianvirta, kosken jyrkkärinteiset rannat sekä maastonmuotojen perusteella vesialueelle näkyvät lähialueet. Yleiskaavaa varten laaditun, suppean ja vain osan maisema-alueesta käsittävän tarkastelun perusteella ei voida kumota koko maakunnan kattaneen maisemansuojelun vakiintuneena ohjausvälineenä käytetyn selvityksen tuloksia, etenkään kun pääasiallisena perusteena mainitaan maisemanhoidon laiminlyömisestä johtuva umpeen kasvaminen.

Maakuntamuseo toistaa luonnosvaiheen lausunnon esityksensä, että Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman aluerajaus tulee osoittaa osayleiskaavassa maakuntakaavan kanssa yhdenmukaisesti ja merkinnälle tulee osoittaa asianmukainen kaavamääräys, joka edellyttää, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman arvot säilyvät. Kaavaehdotuksessa maisema-alueelle on osoitettu ainoastaan merkinnän selitys: Maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tämän ei voida katsoa turvaavan alueen arvoja riittävällä tavalla, koska siitä puuttuu kokonaan alueen arvojen vaalimiseen tähtäävä määräys. Lisäksi kaavakartalle muihin määräyksiin on kirjattu määräys: Nokianvirran arvokkaalla maisema-alueella tapahtuvan uuden rakentamisen tulee tuoda lisäarvoa maisema-alueelle. Maakuntamuseo katsoo, että määräystä tulee muokata tai se tulee poistaa, sillä nyt kirjatussa muodossa määräys on monitulkintainen. Sen soveltamisessa jää epämääräiseksi, minkä tyyppisen uudisrakentamisen voidaan katsoa tuottavan lisäarvoa maisema-alueelle ja miten lisäarvo määritellään.

Maakuntamuseo toistaa myös luonnosvaiheen lausunnon kehotuksen lisätä selvityksissä arvokkaimmiksi todetuille paikallisesti merkittäville rakennetun ympäristön kohteille kohdemerkinnät indeksinumeroineen kaavakartalle sekä varustaa merkintä asianmukaisella kaavamääräyksellä. Vastineraportissa kohdemerkinnät on luvattu lisätä, mutta ne puuttuvat yhä kaavakartalta. Arvokkaimpia kohdemerkinnällä merkittäviä kohteita ovat: Viimeinen lento -muistomerkki (kohde nro 4), Koskivaaran jugendhuvila (8) ja Urpolan tilakeskus (11), sekä nyt ehdotusvaiheessa suunnittelualueeseen lisätty Siunauksela (Vainio, kohde nro 3.2.7). Asianmukainen kaavamääräys näille kohteille olisi esim. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, rakennus tai rakennusryhmä. Maankäytön lähtökohtana tulee olla selvityksissä todettujen kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piirteiden säilyminen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen merkittävissä kohdetta koskevissa muutoksissa. Numerointi viittaa osayleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Mikäli alueen tarkemmassa suunnittelussa jonkin kohteen säilyttäminen todetaan mahdottomaksi voidaan merkintä asemakaavavaiheessa jättää merkitsemättä kaavakartalle.

Luonnosvaiheessa esitettyjen kahden vaihtoehtoisen sijainnin sijaan tieliikenteen yhteystarve Nokianvirran yli, VT 11 ja VT 12 välille on ehdotuksessa osoitettu lähelle Melon voimalaitosta. Tieyhteyden lopullinen sijainti, toteutustapa ja maisemavaikutusten arviointi edellyttävät asemakaavavaiheessa tarkentuvaa suunnittelua ja havainneaineistojen laatimista. Osayleiskaava-aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida onko tieyhteyden rakentaminen kyseiseen paikkaan mahdollista ja millaisia maisemavaikutuksia rakentamisella olisi maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Aineistosta ei esimerkiksi käy ilmi sillan korkeus tai mahdollisesti tarvittavat rantapenkereiden kallioleikkaukset.

Kaavaselostuksen vaikutustenarviointi on rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hyvin suppea. Maakuntamuseon luonnosvaiheen lausunnossa toivomia havainnekuvia ei ole lisätty aineistoon. Maaseutumaisen alueen todetaan muuttuvan esikaupunkimaiseksi ja seisakkeen ympäristön kaupunkimaiseksi. Kaavamääräysten todetaan edellyttävän, että uudisrakentamisen tulee tuottaa lisäarvoa maisema-alueelle. Sillan rakentamisen vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaikutustenarviointi on riittämätön, ja ettei aineiston perusteella ole mahdollista arvioida säilyvätkö maakunnallisesti arvokkaan Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman tai paikallisesti merkittävien kohteiden arvot osayleiskaavan mahdollistamien muutosten myötä.

Yleistä

Useaan aluevaraukseen on liitetty lisämerkintä /S suojeluarvo. Olemassa olevien suojelualueiden lisäksi /S-alueella on huomioitavia luonto- maisema- tai muinaisjäännösarvoja, joiden käsittely tulee ratkaista asemakaavassa tai kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta muulla yksityiskohtaisella hallinnollisella menettelyllä, jossa tulee huomioida pääkäyttötarkoituksen lisäksi tulevan asutuksen lähiliikkumistarve ja alueen yleiset ja yksityiset virkistysarvot. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että määräystä tulisi muokata, selkeyttää tai se tulisi vaihtoehtoisesti poistaa kokonaan ja korvata selvitysten mukaisilla yksilöidyillä kohdekohtaisilla merkinnöillä. Mikäli määräys muokattuna säilytettään, on siinä syytä maisemien ja muinaisjäännösten rinnalla mainita myös rakennettu ympäristö.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mikäli jollakin alueella on tiedossa tai selvitettävissä kulttuuriympäristön arvoja, ne tulee huomioida jo yleiskaavan maankäyttöratkaisuissa ja varustaa asianmukaisin suojelumerkinnöin, kuten myös MRL edellyttää. Mikäli merkintöjä on valitun mittakaavan vuoksi vaikea esittää kaavakartalla, tulisi kaavakartan mittakaavaa vielä harkita muutettavaksi. Selvityksiä ja suojelumerkintöjä/-määräyksiä voidaan tarvittaessa täsmentää ja täydentää asemakaavan yhteydessä. Arvojen suojeluun liittyviä ratkaisuja ei tule yleiskaavassa, etenkään tällaisilla alueilla, joille on tarkoitus laatia myös asemakaava, siirtää ratkaistavaksi asemakaavassa tai muun hallinnollisen menettelyn, esimerkiksi rakennuslupaprosessin, yhteydessä.

MRL edellyttää, että asemakaava laaditaan yleiskaavan pohjalta. Mikäli yleiskaavaa laadittaessa tiedossa olleita arvokohteita ei ole osoitettu asianmukaisin suojelumääräyksin ja alueille on osoitettu suojeluarvojen kanssa ristiriitaisia, mahdollisesti arvojen tuhoutumiseen johtavia käyttötarkoitusmääräyksiä, on käyttötarkoitusmerkintöjä hyvin vaikea muuttaa ja vaalimiseen tähtääviä merkintöjä toteuttaa enää asemakaavaa laadittaessa. Epäselvät ja ristiriitaiset merkinnät voivat myös johtaa osallisia harhaan, heikentää kaavoitukseen kohdistuvaa luottamusta tai vaikeuttaa kaavaprosessien hahmottamista. Selkeät, selvityksiin perustuvat kaavaratkaisut, merkinnät ja määräykset ovat kaikkien osapuolien etu.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavaehdotusta vielä kehitetään edellä kuvatuilla tavoilla, ja että kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu ennen sen etenemistä hyväksyntään. Päivitetty kaavaehdotus sekä täydennetty ja korjattu kaavaselostus aineistoineen on lähetettävä maakuntamuseolle nähtäväksi. Myös mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta yleiskaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 26.1.2021 (DIAR: 777/2020). Siinä on mm. tuotu esiin kaavan tavoitteet, alueen yleisilme ja ohjattu huomioimaan alueen kulttuuriperintöön sekä maisemaan liittyviä arvoja kaavamerkinnöin. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaehdotukseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueen keskiosassa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen, Haaviston historiallisen asuinpaikan (mj-rekisterin tunnus 1000029701) alueelle kaavaehdotukseen merkitty aluevaraus AK (kerrostalovaltainen asuntoalue) on ristiriidassa kohteen rauhoituksen kanssa ja tulisi vaikuttamaan voimakkaasti myös muinaisjäännöksen ympäristöön. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo viittaa kaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvotteluun 12.6.2020 sekä työneuvotteluun 2.9.2021 ja toistaa ehdotuksensa muinaisjäännösalueen osoittamisesta osaksi lähivirkistysaluetta (VL) tai suojaviheraluetta kohteen säilymisen turvaamiseksi. Vaihtoehtoisesti muinaisjäännösalue on merkittävä kaavaan SM-aluevarauksena, jolloin suojellun alueen koko laajuus tulee selkeästi esille sekä Haavistontien pohjois- että eteläpuolen osalta.

Haavistontien pohjoisreunalle merkitty kevyen liikenteen reitti on linjattu kulkemaan em. muinaisjäännösalueen läpi. Sen toteuttaminen voi siten johtaa kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen ja sen osittaiseen poistamiseen. Suunnitelmasta tulee neuvotella MML 13 §:n vaatimalla tavalla Museoviraston kanssa viimeistään asemakaavavaiheessa. Asiasta on syytä tehdä kirjaus kaavaselostukseen.

Toisin kuin luonnosvaiheessa Haavisto Harjuniitty -nimistä kiinteää muinaisjäännöstä, 1800-luvun radanpohjaa rakenteineen (mj-rekisterin tunnus 1000001957) ei ole merkitty kaavaan asianmukaisesti. Kohdemerkintä ei tuo näin suurialaisen kohteen laajuutta esille kaavan vaatimalla tavalla, ja se tulisi korvata aluemerkinnällä.

Kyseiseen kohteeseen liittyy myös kaavakartan muihin määräyksiin kirjattu määräys: Haavistontien eteläpuolella sijaitsevaa vanhaa kivisiltaa ja ratapenkkaa voi käyttää puistokäytävänä niin, että niiden historialliset ominaispiirteet ja luonne käytöstä poistettuna vanhana ratapohjana eivät kärsi. Kohde tulee hoitaa puuttomana ja pensaattomana niin, että entisen radan ja ratapenkereen luonne tulee esille. Suuremmista ratapenkereen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Määräys vaikuttaa olevan ristiriitainen sekä muinaismuistolain että alueen luonnonsuojelullisten arvojen kanssa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että historiallisen Laidetien (Ulvila-Tammerkoski-Hämeenlinna-tien) linjaa ei ole merkitty kaavaan. Kaavakartasta tulee käydä selkeästi ilmi, mitä kohteita/tieosuuksia kaavamääräys ("Haavistontien ja Korvolantien osuuksia, jotka ovat keskiaikaista tielinjaa, tulee käyttää, hoitaa ja kunnostaa niin, että niiden historialliset ominaispiirteet eivät kärsi, ellei se liikenneturvallisuuden kannalta ole välttämätöntä. Tielle saa rakentaa tarvittavat liittymät. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa") koskee.

Kaava-alueen arkeologisen inventoinnin täydennyksessä v. 2021 on todettu uusi arkeologinen kohde Alhonoja (mj-tunnus 1000046520), johon kuuluu mm. kiviaita, rajamerkkikivi ja kuoppa. Kohde liittyy sen eteläpuolella sijainneeseen Haaviston kylän peltoon, joka on ollut käytössä viimeistään 1700-luvulla. Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään kaavaan kulttuuriperintökohde-merkinnällä, johon liitetään Museoviraston ohjeen mukainen määräys: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kp-merkintää ei ole esitetty ja selitetty kaavan Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset -osiossa asianmukaisesti muiden merkintöjen tapaan. Myöskään sm-merkinnän selityksen ja määräyksen sijoittamista erilleen selitettävästä merkistä/symbolista ei voida pitää kaavan käyttöä helpottavana ratkaisuna.

Kaava-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu merkittävästi länteen. Välittömästi sen länsi-/lounaispuolella sijaitsee kaksi muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Korvolan historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka (mj-tunnus 1000029694) ja Vuorelan rautakautinen röykkiö (mj-tunnus 536010007). Korvolan kyläasutuksen juuret ovat rautakaudessa, mistä todistavat sen läheisyydessä sijaitsevat rautakautiset muinaisjäännökset. Kylänpaikka on tarkastettu maakuntakaavaa varten tehdyn inventoinnin yhteydessä v. 2015, mutta sen laajuutta ei ole tutkittu arkeologisin kenttämenetelmin. V. 2018 inventoinnissa (Nokia, Siuro, Linnavuori, Kulju. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018) ei tutkittu vuonna 2015 tarkastettuja kohteita. Selvityksissä esitetty kylätontin rajaus perustuu pääasiassa isojakokarttaan 1700-luvulta, jolloin kylään kuului neljä tilaa. Vanhimpien maakirjojen mukaan 1500-luvulla kylään kuului kuitenkin seitsemän taloa. Muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa siten olla tunnettua suurempi. V. 2015 inventoinnissa Korvolan-Haaviston alueen muinaisjäännöspotentiaalia on arvioitu suureksi. Raportin mukaan "alueelta on hyvä mahdollisuus löytää uusia rautakauteen ja keskiaikaan ajoittuvia muinaisjäännöksiä. Myös uusien historialliseen aikaan ajoittuvien kohteiden löytäminen on edelleen mahdollista" (Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 muinaisjäännösinventoinnit v. 2015, s. 27).

Edellä olevan perusteella maakuntamuseo toteaa, että Korvolan historiallisen asuinpaikan välittömään läheisyyteen merkityn PL-aluevarauksen (Lähipalvelujen alue) osalta kaavaehdotus ei perustu MRL 9 §:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja voi johtaa arkeologisen kulttuuriperinnön arvojen menettämiseen. Kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden selvittäminen sekä muuttuvan maankäytön osoittamisen mahdollisuuksien ja vaikutusten arviointi ko. alueella edellyttää maakuntakaavaa varten tehtyä inventointia tarkempia arkeologisia tutkimuksia. 

Kaavaehdotuksen laajennusosan PL- ja AP-aluevaraukset sijoittuvat lounaisosiltaan Pirkanmaan maakuntakaavan Korvola 2 -nimiselle arkeologisen perinnön ydinalueelle, jota koskee suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan määräys velvoittaa siis erityisesti tällaisilla maakunnallisesti arvokkailla alueilla ottamaan arkeologisten kohteiden ympäristö ja maisema huomioon.

Korvolan historiallisen kylänpaikan ympäristön säilymisen kannalta on tärkeää, että siihen liittyvä peltoalue Korvolantien etelä- ja kaakkoispuolella säilyy nykyisessä laajuudessaan. Sama koskee Vuorelan röykkiön lähiympäristön peltoja. Kaavaehdotuksen PL- ja AP-aluevaraukset sijoittuvat suurilta osin kylän vanhoille rintapelloille, jotka on merkitty jo alueen vanhimpiin karttoihin (1760-luku). Erityisesti ko. aluevarausten lounaisosissa olevat pellot muodostavat olennaisen osan Korvolan ja Vuorelan muinaisjäännösten ympäristöstä, ja niillä on tärkeä rooli kohteiden ymmärrettävyyden sekä arvon säilymisen näkökulmasta. Lisäksi kyse on historiallisen Tammerkoski-Ulvila-tien (Laidetien) lähimaisemasta. Maakuntamuseo esittää, että ko. pellot merkitään osayleiskaavaan MA-aluemerkinnällä (maisemallisesti arvokas peltoalue). Tällöin myöskään arkeologisen inventoinnin täydentäminen ko. alueella ei ole tarpeen.

Osayleiskaavan selostuksen päivittämisessä ei ole otettu huomioon kaikkia maakuntamuseon edellisessä lausunnossa esitettyjä kommentteja ja ajantasaisia muinaisjäännösrekisterin tietoja. Suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on selvästi mainittava nimeltä, jonka yhteyteen on liitettävä kohteen muinaisjäännösrekisterin tunnus ja muut rekisteritiedot. Kohteiden ajantasaiset rekisteritiedot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi. Selostuksen sivuilla 20-21 mainittujen inventointikohteiden 4, 5, 7 ja 8 tiedot on korvattava päivitetyillä tiedoilla Pirkanmaan maakuntamuseon tarkastusraportista (2021) ja muinaisjäännösrekisteristä. Kohteet 3 ja 6 eivät ole kaavaan merkittäviä suojelukohteita, eikä niitä ole syytä mainita kaavaselostuksessa.

Maakuntamuseo on arvioinut v. 2018 arkeologisen inventoinnin ja v. 2020 täydennysinventoinnin raportteja kaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa ja lausunnossaan. Koska raportteja ei ole päivitetty maakuntamuseon kommenttien perusteella, kaavaselostukseen on niiden kohdalle syytä lisätä huomautus, että raportteja ei ole hyväksytty Museoviraston ohjeiden mukaisiksi.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kaavaselostuksesta puuttuu kokonaan MRL:n edellyttämä hankkeen vaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Aineistoa on täydennettävä myös tältä osin. Arviointi on syytä laatia kohdekohtaisesti, ja siinä on otettava huomioon myös edellä mainitut, kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Osayleiskaavan suunnittelualuetta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu merkittävästi länsiosasta. Hanketta varten laadittu rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys (Harjuniityn kulttuurimaisemaselvitys, Sweco 2020) kattaa luonnosvaiheen suunnittelualueen. Ehdotusvaiheen aluelaajennuksen osa on sisältynyt Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitykseen (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2019). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että em. selvitykset ovat rakennetun ympäristön osalta osayleiskaavan tarpeisiin nähden riittävät. Lisäksi kaavaselostuksessa mainitaan laaditun Siunaukselan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Heilu Oy, 2021). Selvitys ei ole sisältynyt nähtävillä olleeseen kaava-aineistoon. Selvitys pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle arvioitavaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleiskaavoitusta koskevan luvun 5 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon selvityksissä todettujen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen ja tarvittaessa osoitettava niitä koskevia tarpeellisia (suojelu-)määräyksiä (§39 ja §41). Selvityksissä todettujen rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskevien arvojen vaalimisen osalta osayleiskaavaehdotuksessa on Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan vielä joitain puutteita.

Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Nokian teollisuuslaitosten alueen, rajaus ja sitä koskeva kaavamääräys (skv-09) on pyydetysti lisätty kaavaehdotukseen. Sen sijaan Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman aluerajausta ei ole korjattu maakuntakaavassa osoitetun aluerajauksen mukaisesti, kuten maakuntamuseo on luonnosvaiheen lausunnossa edellyttänyt. Perusteluna mainitaan, että Harjuniityn kulttuurimaisemaselvityksessä maakunnallisen maisema-alueen arvojen on todettu tietyillä suunnittelualueen osilla heikentyneen mm. maisemien umpeen kasvamisen myötä.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi pitää hyväksyttävänä edellä mainittua ratkaisua tai sen perustelua. MRL:n mukaan maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laatimista (§32). Maakuntakaavaa varten on laadittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pirkanmaan liitto, 2013) ja sen perusteella vuonna 2017 hyväksyttyyn maakuntakaavaan on osoitettu Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman rajaus. Maisema-alueen arvot perustuvat vesialueisiin, joiden rannoilla levittäytyy vähintään tuhatkunta vuotta jatkuneen viljelykulttuurin ja teollisen perinnön rikastuttamia kulttuurimaisemia. Osayleiskaavan kohdalla maisema-alueen rajaukseen kuuluu Nokianvirta, kosken jyrkkärinteiset rannat sekä maastonmuotojen perusteella vesialueelle näkyvät lähialueet. Yleiskaavaa varten laaditun, suppean ja vain osan maisema-alueesta käsittävän tarkastelun perusteella ei voida kumota koko maakunnan kattaneen maisemansuojelun vakiintuneena ohjausvälineenä käytetyn selvityksen tuloksia, etenkään kun pääasiallisena perusteena mainitaan maisemanhoidon laiminlyömisestä johtuva umpeen kasvaminen.

Maakuntamuseo toistaa luonnosvaiheen lausunnon esityksensä, että Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman aluerajaus tulee osoittaa osayleiskaavassa maakuntakaavan kanssa yhdenmukaisesti ja merkinnälle tulee osoittaa asianmukainen kaavamääräys, joka edellyttää, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman arvot säilyvät. Kaavaehdotuksessa maisema-alueelle on osoitettu ainoastaan merkinnän selitys: Maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tämän ei voida katsoa turvaavan alueen arvoja riittävällä tavalla, koska siitä puuttuu kokonaan alueen arvojen vaalimiseen tähtäävä määräys. Lisäksi kaavakartalle muihin määräyksiin on kirjattu määräys: Nokianvirran arvokkaalla maisema-alueella tapahtuvan uuden rakentamisen tulee tuoda lisäarvoa maisema-alueelle. Maakuntamuseo katsoo, että määräystä tulee muokata tai se tulee poistaa, sillä nyt kirjatussa muodossa määräys on monitulkintainen. Sen soveltamisessa jää epämääräiseksi, minkä tyyppisen uudisrakentamisen voidaan katsoa tuottavan lisäarvoa maisema-alueelle ja miten lisäarvo määritellään.

Maakuntamuseo toistaa myös luonnosvaiheen lausunnon kehotuksen lisätä selvityksissä arvokkaimmiksi todetuille paikallisesti merkittäville rakennetun ympäristön kohteille kohdemerkinnät indeksinumeroineen kaavakartalle sekä varustaa merkintä asianmukaisella kaavamääräyksellä. Vastineraportissa kohdemerkinnät on luvattu lisätä, mutta ne puuttuvat yhä kaavakartalta. Arvokkaimpia kohdemerkinnällä merkittäviä kohteita ovat: Viimeinen lento -muistomerkki (kohde nro 4), Koskivaaran jugendhuvila (8) ja Urpolan tilakeskus (11), sekä nyt ehdotusvaiheessa suunnittelualueeseen lisätty Siunauksela (Vainio, kohde nro 3.2.7). Asianmukainen kaavamääräys näille kohteille olisi esim. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, rakennus tai rakennusryhmä. Maankäytön lähtökohtana tulee olla selvityksissä todettujen kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piirteiden säilyminen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen merkittävissä kohdetta koskevissa muutoksissa. Numerointi viittaa osayleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Mikäli alueen tarkemmassa suunnittelussa jonkin kohteen säilyttäminen todetaan mahdottomaksi voidaan merkintä asemakaavavaiheessa jättää merkitsemättä kaavakartalle.

Luonnosvaiheessa esitettyjen kahden vaihtoehtoisen sijainnin sijaan tieliikenteen yhteystarve Nokianvirran yli, VT 11 ja VT 12 välille on ehdotuksessa osoitettu lähelle Melon voimalaitosta. Tieyhteyden lopullinen sijainti, toteutustapa ja maisemavaikutusten arviointi edellyttävät asemakaavavaiheessa tarkentuvaa suunnittelua ja havainneaineistojen laatimista. Osayleiskaava-aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida onko tieyhteyden rakentaminen kyseiseen paikkaan mahdollista ja millaisia maisemavaikutuksia rakentamisella olisi maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Aineistosta ei esimerkiksi käy ilmi sillan korkeus tai mahdollisesti tarvittavat rantapenkereiden kallioleikkaukset.

Kaavaselostuksen vaikutustenarviointi on rakennetun ympäristön ja maiseman osalta hyvin suppea. Maakuntamuseon luonnosvaiheen lausunnossa toivomia havainnekuvia ei ole lisätty aineistoon. Maaseutumaisen alueen todetaan muuttuvan esikaupunkimaiseksi ja seisakkeen ympäristön kaupunkimaiseksi. Kaavamääräysten todetaan edellyttävän, että uudisrakentamisen tulee tuottaa lisäarvoa maisema-alueelle. Sillan rakentamisen vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vaikutustenarviointi on riittämätön, ja ettei aineiston perusteella ole mahdollista arvioida säilyvätkö maakunnallisesti arvokkaan Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman tai paikallisesti merkittävien kohteiden arvot osayleiskaavan mahdollistamien muutosten myötä.

Yleistä

Useaan aluevaraukseen on liitetty lisämerkintä /S suojeluarvo. Olemassa olevien suojelualueiden lisäksi /S-alueella on huomioitavia luonto- maisema- tai muinaisjäännösarvoja, joiden käsittely tulee ratkaista asemakaavassa tai kokonaisvaltaisen suunnitelman pohjalta muulla yksityiskohtaisella hallinnollisella menettelyllä, jossa tulee huomioida pääkäyttötarkoituksen lisäksi tulevan asutuksen lähiliikkumistarve ja alueen yleiset ja yksityiset virkistysarvot. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että määräystä tulisi muokata, selkeyttää tai se tulisi vaihtoehtoisesti poistaa kokonaan ja korvata selvitysten mukaisilla yksilöidyillä kohdekohtaisilla merkinnöillä. Mikäli määräys muokattuna säilytettään, on siinä syytä maisemien ja muinaisjäännösten rinnalla mainita myös rakennettu ympäristö.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että mikäli jollakin alueella on tiedossa tai selvitettävissä kulttuuriympäristön arvoja, ne tulee huomioida jo yleiskaavan maankäyttöratkaisuissa ja varustaa asianmukaisin suojelumerkinnöin, kuten myös MRL edellyttää. Mikäli merkintöjä on valitun mittakaavan vuoksi vaikea esittää kaavakartalla, tulisi kaavakartan mittakaavaa vielä harkita muutettavaksi. Selvityksiä ja suojelumerkintöjä/-määräyksiä voidaan tarvittaessa täsmentää ja täydentää asemakaavan yhteydessä. Arvojen suojeluun liittyviä ratkaisuja ei tule yleiskaavassa, etenkään tällaisilla alueilla, joille on tarkoitus laatia myös asemakaava, siirtää ratkaistavaksi asemakaavassa tai muun hallinnollisen menettelyn, esimerkiksi rakennuslupaprosessin, yhteydessä.

MRL edellyttää, että asemakaava laaditaan yleiskaavan pohjalta. Mikäli yleiskaavaa laadittaessa tiedossa olleita arvokohteita ei ole osoitettu asianmukaisin suojelumääräyksin ja alueille on osoitettu suojeluarvojen kanssa ristiriitaisia, mahdollisesti arvojen tuhoutumiseen johtavia käyttötarkoitusmääräyksiä, on käyttötarkoitusmerkintöjä hyvin vaikea muuttaa ja vaalimiseen tähtääviä merkintöjä toteuttaa enää asemakaavaa laadittaessa. Epäselvät ja ristiriitaiset merkinnät voivat myös johtaa osallisia harhaan, heikentää kaavoitukseen kohdistuvaa luottamusta tai vaikeuttaa kaavaprosessien hahmottamista. Selkeät, selvityksiin perustuvat kaavaratkaisut, merkinnät ja määräykset ovat kaikkien osapuolien etu.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavaehdotusta vielä kehitetään edellä kuvatuilla tavoilla, ja että kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu ennen sen etenemistä hyväksyntään. Päivitetty kaavaehdotus sekä täydennetty ja korjattu kaavaselostus aineistoineen on lähetettävä maakuntamuseolle nähtäväksi. Myös mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.