Paikallisesti arvokas.

Terveystalo on historiallisesti merkittävä Kuhmoisten kunnan terveystalona. Osaltaan se kertoo Kuhmoisten sosiaali- ja terveyshuollon kehityksestä, joka oli myös seurausta valtion poliittisista linjauksista. Terveydenhuolto sijoitettiin viime sotien jälkeen yleisesti terveystaloina tunnettuihin rakennuksiin. Kuhmoisten Terveystaloon suunniteltiin neuvolatoiminnan lisäksi asuntoja henkilökuntaa varten, mikä oli yleinen tapa vielä 1950-luvulla. Rakennus sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Orivedentien varrella lähellä valtatie 24 ja on oleellinen osa Rekolan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen kokonaisuutta.

Terveystalo on tyypillinen 1950-luvun rakennus, jossa ajalleen tyypillisiä piirteitä ovat yksikertaisuus ja pienipiirteisyys. Ajalle tyypillisiä yksityiskohtia rakennuksessa ovat roiskerappaus, liuskekivisokkeli, puurakenteiset ovet ja ikkunat, ikkunoiden koko, tuuletusilmaventtiilit, puun käyttö yksityiskohdissa (sormipaneloinnit), metallista taivutetut kaiteet (parveke, rappukäytävä) ja mosaiikkibetoninen rappukäytävä. Myös neuvolatilojen säilyneet yksityiskohdat, kuten tuulikaappi, paneloinnit ja muistolaatta kertovat osaltaan rakennuksen historiasta. Rakennus on säilynyt alkuperäisenä. Ainoastaan tiilikatto on korvattu maalaamattomalla peltikatolla, joka ei täysin istu rakennuksen 1950-luvun pienipiirteiseen ja yksikertaiseen arkkitehtuuriin.

Kuhmoisten kunnan omistama Terveystalo sijaitsee Orivedentien varrella terveyskeskuksen eteläpuolelle ja Iltaruskon itäpuolella. Se on betonista valetun kellarikerroksen omaava kaksikerroksinen, tiilirunkoinen rakennus, jossa on toiminut Kuhmoisten neuvola. Yläkerrassa ja ensimmäisessä kerroksessa oli henkilökunnalle asuntoja, joista ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat ovat toimistokäytössä ja ylemmät asuinkäytössä. Neuvolatilat ovat tyhjillään, mutta Matti Vatajan mukaan niitä ollaan muuttamassa asuinkäyttöön.

Vuonna 1952 valmistuneen Terveystalon on suunnitellut arkkitehtipariskunta Erkki ja Inkeri Linnasalmi Helsingistä. He ovat suunnitelleet paljon terveydenhuoltoon liittyviä rakennuksia, esimerkiksi Kellokosken sairaalan laajennus 1946–1958, Meilahden lastenklinikka 1946 ja Meilahden Iho- ja allergiasairaala 1962. Vuonna 1949 Eurajoelle valmistui heidän suunnittelema kunnanlääkärin talo, joka arkkitehtuuriltaan muistuttaa Kuhmoisten Terveystaloa. Eurajoen ja Kuhmoisten terveydenhuollon rakennukset sijoittuvat Arkkitehtitoimisto Linnasalmen varhaistuotantoon.

Terveystalo on tyypillinen 1950-luvun roiskerapattu, kuutiomainen ja harjakattoinen rakennus. Se edustaa pienipiirteistä, luonnonläheistä ja yksinkertaista 1950-luvun modernia arkkitehtuuria, jossa tyypillisiä piirteitä olivat vaalean roiskerappauksen lisäksi muun muassa liuskekivien käyttö (rakennuksen sokkeli), puun käyttö, metallista taivutetut parvekkeiden kaiteet ja tiilikatto. Terveystalosta löytyy näitä piirteitä, paitsi tiilikate on vaihdettu peltiseen. Rakennus on massoittelultaan muuten varsin suorakulmainen, mutta ensimmäisen kerroksen kaakkoisnurkassa sijaitsevat vanhat neuvolan odotustilat työntyvät kulmauksessa erkkerimäisesti ulos muusta massasta. Ulokkeessa on eteläpuolella nauhamaisesti kuusi kapeahkoa ikkunaa, joiden alaosassa on tuuletusluukku. Muuten rakennuksessa on 1950-luvulle tyypillisen kokoiset ikkunat tuuletusluukulla. Ulokkeen länsipuolella sijaitsee vanha neuvolan sisäänkäynti, jonka edessä on betoniset raput ja yksinkertainen metallikaide. Sisäänkäynnin edessä on katettu, liuskekivillä päällystetty veranta. Rakennusajasta kertovat julkisivuissa näkyvät painovoimaisen ilmanvaihdon raitisilmaventtiilit ja kaksi tiilistä piippua katolla (keskuslämmitys ja saunaosasto).

Takajulkisivussa sijaitsee sisäänkäynti rappukäytävään, jossa on kaksivartiset, betonirakenteiset suorat raput. Julkisivusta sisäänkäynti erottuu sormipaneloituna kokonaisuutena, jonka ulko-ovissa on suuret ikkunat ja alkuperäiset puiset rivat. Myös sisäpuolella rappukäytävän ulkoseinä on paneloitu, ja sormipaneloituja ovia kiertää lista. Lattian ovat yleisen tavan mukaan päällystetty mosaiikkibetonilla, ja kaiteet ovat ajalle tyypilliset pyörömetallista tehdyt ja puisen kädensijan omaavat. Neuvola tiloissa tilajako ja joitakin yksityiskohtia on säilynyt. Avarassa ja valoisassa odotustilassa on leveä ikkunapenkki, katossa kiertää panelointi ja sisäänkäynnin tuulikaappi on erikoisen muotoinen ja paneloitu. Myös paneloitu naulakko ja ruotsalaiselta Munktorpin kunnalta saadusta avustuksesta kertova seinälaatta on säilynyt.

Vuonna 1944 säädettiin laki kunnallisista terveyssisarista, joita varten kunnissa piti perustaa virkoja asukasluvun mukaan. Lain mukaan terveyssisarien tehtäviksi tuli kotien terveydenhuollon ja asunnon hoidon ohjaus, imeväisten ja pienten lasten ja koululaisten terveydenhoito sekä muut ehkäisevät tehtävät. Samana vuonna säädettiin myös lait kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnan kätilöistä. Maaseuduilla terveydenhuollon kehitys näkyi uusien terveystalojen rakentamisena. Ne olivat usein tyyppipiirustuksin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton neuvoin ja avustuksin toteutettuja.

Kuhmoisiin alettiin vuonna 1948 suunnitella uutta terveystaloa, jonne sijoitettaisiin neuvola. Rakennusmestari Erkki Merisalo piirsi terveystalon piirustukset. Terveydenhoitolautakunta hyväksyi ensin Merisalon piirustukset, mutta yli puolentoista vuoden jahkailun jälkeen päätti hylätä ne ja tilata uudet turkulaiselta Varalan insinööritoimistolta. Kunnanhallitus oli valmis hyväksymään suunnitelmat, mutta valtuutetut epäilivät ja valitsivat toimikunnan tutustumaan valmiisiin terveystaloihin. Kiertomatka ei ollut turha, koska selvisi, ettei Varalan piirustusten mukaan terveystaloa rakenneta.

Uudet piirustukset tilattiin arkkitehtipariskunnalta Erkki ja Inkeri Linnasalmelta, jotka olivat laatineet toimikunnan mielestä onnistuneita terveystaloja. Terveystalo ei noussut Kuhmoisiin mitenkään helposti. Suunnitelmat olivat jo kolmannet ja lisäksi muualla hyvin toimineet ratkaisut eivät kelvanneet kuhmoislaisille. Myös Hämeen lääninlääkäri ja terveyssisar moittivat asuntoratkaisuja. Linnansalmet olivat laatineet kahdet piirustukset (luonnokset) yksikerroksisesta rakennuksesta, jossa oli keskuslämmitys ja sähköliedet. Kunnanisät laskivat, että yksikerroksinen kivitalo tulee liian kalliiksi. Näin valtuusto hylkäsi kolmannet piirustukset. Maaliskuussa 1951 Linnansalmi esitti uudet piirustukset. Tällä kertaa kunta oli valmis hyväksymään piirustukset, kunhan saunan, pesutuvat ja pukuhuoneen järjestystä muutetaan. Toiseksi haluttiin hallin ja odotushuoneen oviaukkoa suuremmaksi sekä ovi kahden vastaanottohuoneen välille.

Huhtikuussa 1951 Kuhmoisten kunta haki rakennuslupaa uutta terveystaloa varten. Kaksikerroksisen rakennuksen oli suunnitellut arkkitehtitoimisto Linnasalmi. Huoneistoja rakennukseen tuli 7 ja huoneita 21. Jälleenrakennusajan tiukkojen rakentamista koskeneiden säännösten mukaisesti kunta haki uudisrakennusta varten myös lupaa Kulkulaitosten ja Yleisten töiden ministeriöltä. Lupa myönnettiin toukokuussa 1951.

Suomen punainen risti olisi ollut valmis tukemaan rakennustöitä 300 000 markalla, jos rakennustyöt olisivat alkaneet vuoden 1950 aikana. Kunta ryhtyikin heti toimeen, mutta kolmansien suunnitelmien hylkäämisen myötä rakennustöihin ei ajoissa pääty. SPR lahjoitti kuitenkin ruotsalaiselta Munktorpin kunnalta saamansa avustuksen talon valmistuttua. Rakennusmestarina työmaalla toimi Lauri Rimminen. Hänen samanniminen serkkunsa kuoli rakennustöiden aikana räjähdysonnettomuudessa. Talo vihittiin käyttöön 24.9.1952. Synnytysosasto lakkautettiin Jämsän aluesairaalan valmistuttua vuonna 1967. Jämsän sairaalan lisäksi kuhmoislaisilla oli oikeus käyttää myös Oriveden kunnansairaalan synnytysosastoa.

Vanhan kunnansairaalan rakennusten länsipuolelle rakennetun Terveystalon kellarikerrokseen tuli polttoainevarasto, pannuhuone, polkupyöräsuoja ja autotalli (ovet sivussa), talouskellarit, saunaosasto ja pesutupa. Ensimmäisen kerroksen pohjoisen puolelle tuli kaksi asuntoa, yksiö ja kaksio. Eteläosassa sijaitsivat vastaanottotilat: eteishalli, eristyshuone, terveyssisar & kätilö, lääkäri, pieni laboratoriohuone ja odotushuone, joka näkyy ulkoasussa myös rakennusmassasta ulospäin työntyvänä osana. Toiseen kerrokseen rakennettiin neljä 48 neliön kaksiota. Rakennus toteutui hyvin arkkitehtien suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan etusisäänkäynnin katosratkaisu on hieman erilainen piirustuksiin verrattuna. Takajulkisivun rappukäytävän sisäänkäynti on toteutunut suunnitelmista poiketen sormipaneeleilla toteutettuna.

Terveystalon terveydenhuollon toiminnot siirrettiin terveyskeskukseen 1990-luvulla terveyskeskuksen peruskorjauksen yhteydessä. Terveystaloon ei ole tehty suurempia muutoksia. Tiilikatto on korvattu maalaamattomalla peltikatolla, joka ei täysin istu rakennuksen 1950-luvun pienipiirteiseen ja yksikertaiseen arkkitehtuuriin. Rakennuksessa on säilynyt alkuperäiset, puurakenteiset ovet ja ikkunat, takasisäänkäynnin ja rappukäytävän sormipaneloinnit, sokkelin liuskekiveys ja vaalea rappauspinta.. Ikkunaremontista on Matti Vatajan mukaan ollut kuitenkin puhetta.