rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

Iso-Pennon kylän kantatalosta Kukosta jakamisten seurauksena syntynyt osatalo, joka perustettu nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Pihapiiri kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti avoimessa peltomaisemassa.

Haaparannan pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta ja 6 talousrakennusta. Tila sijaitsee Iso-Pennon pohjoisosassa, ns. Niemen alueella Niemenmutka -nimisen tien päässä, Längelmäveden rannan tuntumassa. Tilakeskus on sijoittunut loivalle peltojen ympäröimälle metsäsaarekkeelle. Pihassa kasvaa kookkaita puita, omenapuita, sireeniä ja muita pensaita sekä perennoja.

Haaparanta on syntynyt, kun Iso-Pennon kylän kantatalosta Kukosta halottu osatalo Iso-Kukko 1843 halottiin kahtia Ala-Kukoksi ja Yli-Kukoksi ja Ala-Kukko puolestaan edelleen Ala-Kukoksi ja Haaparannaksi 1909. Myöhemmin Haaparanta ja eteläpuolinen Lehtimäki ostivat Ala-Kukon maat ja jakoivat ne keskenään.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1909-1910, ): satulakatto, kolmiorimahuopakate, julkisivuissa keltainen vaakalaudoitus, 6-ruutuiset ikkunat, eteläsivulla lasikuisti ja avokuisti. Laajennettu itäpäätyyn tehdyllä poikkirunkoisella osalla 1930-luvulla ja pohjoispuolisella laajennusosalla 1960-luvulla.

2 Riviaitta ja vaja: satulakatto, peltikate, julkisivut punamullattua vaakalautaa, ovien kehykset valkoiset, teräväkärkiset, päistä ristikkäiset.

3 Karjasuoja ja heinäsuuli (useassa vaiheessa rakennettu 1930-1980-luvuilla): satulakatto, sementtitiilikate, julkisivuissa osin punamullattua lautaa, osin rappausta.

4 Vanha asuinrakennus (1900-luvun alku): satulakatto, kolmiorimahuopakate, julkisivuissa vaakalaudoitus, T-malliset ikkunat, L-muotoinen hirsirunko.

Lisäksi kiinteistöön kuuluu neljä muuta talousrakennusta.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Isonjaonjärjestelykartta 1902-08. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1763. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kiinteistön omistaja