Paikallisesti arvokas.

Kiurukujan rivitalot ovat Iltaruskon, Päijännekodin Veljestuvan ohella esimerkki Kuhmoisten vanhenevan väestön palveluiden ratkaisuista. Ne kertovat myös Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistyksen toiminnasta kunnan alueella. Rivitalot liittyvät myös maakunnallisesti merkittävään Kokonniemen sosiaali- ja vanhustenpalveluiden kokonaisuuteen, jossa ne olivat ensimmäisiä sodan jälkeen vanhemmalle väestölle rakennettuja asuintaloja. Tämän jälkeen alue täydentyi vielä Päijännekodilla ja Veljestuvalla.

Ulkomuodoltaan rakennukset ovat yksinkertaisia asuinrakennuksia, joissa on piirteitä 1980- ja 1980-luvun vaihteen asuinrakentamisesta. Esimerkiksi julkisivuissa puhtaaksi muurattu tiiliverhous, jota rytmittää vaakasuuntainen lautaverhous. Rakennukset on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto, joka on suunnitellut myös muut Kokonniemen sotien jälkeen rakennetut rakennukset sekä Kuhmoisten terveyskeskuksen, Iltaruskon ja useita kerrostaloja Kuhmoisten keskustassa.

Päijännekodin takana, eteläpuolella sijaitsee kahdesta rivitalosta ja ulkorakennuksesta muodostuva kokonaisuus. Suorakulmaisesti toisiinsa nähden olevat rivitalot on rakennuttanut Kuhmoisten vanhenevalle väestölle Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys Ry. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia vanhusten sosiaalisen aseman ja hoitomahdollisuuksien parantamiseksi rakennuttamalla ja ylläpitämällä vanhusten vuokra-asuntoja Kuhmoisten kunnassa. Ensimmäisenä kohteena valmistui vuonna 1972 terveyskeskuksen läheisyyteen Iltarusko-niminen rivitaloista ja kerhorakennuksesta koostuva palvelurakennuskokonaisuus (lue lisää historiasta Iltaruskon kohdetiedoista). Vuonna 1989 valmistuneet rivitalot on suunnitellut Päijännekodin, Veljestuvan, terveyskeskuksen ja Iltaruskon tapaan suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Maarit ja Aarni Holttinen Tampereelta. Piirustukset on allekirjoittanut Aarni Holttinen.

Rivitalot ovat yksikerroksisia, suorakulmaisen mallisia rakennuksia, joissa kummassakin on viisi 38 neliön kokoista yksiötä. Lisäksi A-rakennuksessa on sauna, teknisiä ja varastotiloja. Yhteensä A-rakennuksessa on 258 kerrosneliötä ja rakennuksessa B 221 kerrosneliötä. Rakennuksen kantavana rakenteena on betoniset väliseinät ulkoseinien ollessa puurakenteisia ja tiiliverhottuja. Rakennus on lupien mukaan rakennettu paikalla maanvaraisen laatan päälle. Sisäpuolella verhouksena on käytetty kipsikartonkilevyä (Gyproc) ja sisäverhousta (ruiskutasoite katossa, tapetti/maali seinissä).

Rakennukset ovat ulkomuodoltaan yksikertaisia. Julkisivut ovat puhtaaksi muurattua valkoista tiiltä (suunnitelmissa oli punainen tiili). Harjakattoisessa rakennuksessa on pitkät räystäät. Räystäiden ulkoreunan kohdalle on sisäänkäyntien kohdalle tehty puusäleikkönä ja tiilimuurauksena seinämät, jotka antavat suojaa. Muuten räystäslinjaa on vedetty sisäänpäin etujulkisivussa, ja niiden reunat on sävytetty tumman ruskeaksi. Katteena rakennuksessa on punainen konesaumattu peltikate. Sisäänkäyntejä on korostettu myös vaakasuuntaisella laudoituksella 1980–1990-lukujen vaihteen tapaan. Sisäänkäyntien edessä on myöhemmin rakennetut luiskat. Rivitaloissa on takana myös pienet pihat terasseineen. Asuntojen välissä ja rakennuksen reunoilla on puusta rakennetut näkösuojat, ja piha-aluetta on piristetty pihlaja-istutuksin 1980-luvunt tapaan.

Kuhmoisissa kunnan väliluku kääntyi laskuun 1960-luvulla, kun nuori väki muutti töiden perässä etelään ja syntyvyys laski. Kirkonkylän väkimäärä taas kasvoi ihmisten muuttaessa sivukyliltä keskustaan. 1980-luvulla oli siis edelleen tarvetta rakentaa asuntoja kirkonkylään muuttavalle vanhemmalle väestölle. Vanha kunnalliskoti toimi vanhainkotina vielä 1980-luvulla, joten uusi asuinkohde oli järkevää rakentaa sen yhteyteen. Vanhustentaloyhdistys Ry vuokrasi kunnalta vanhainkodin maa-alueelta määräalan 50 vuodeksi vuonna 1985. Rakennuslupaa aravalainoitetuille rivitaloille yhdistys haki elokuussa 1988. Rakennukset rakensi Rakennusliike Jaakko Salmio Ky, ja vastaavana mestarina työmaalla toimi rakennusmestari Risto Salmio. Valmistuivat elokuussa 1989.

Valmistumisen jälkeen rakennuksiin ei ole kohdistunut suurempia muutoksia tai korjauksia. Lämpökattila uusittiin vuonna 2011, ja vuosi sitten tapahtui myös pieni vesivahinko.