arkkitehtoninen

liikennehistoria

Heinoon asema, johon kuuluu asemarakennus, varastomakasiini, talousrakennus ja kellarirakennus, on säilynyt pääosin rakentamisaikansa, 1890-luvun asussa. Rata on purettu mutta ratalinjan paikka on säilynyt.

Käytöstä poistetun radan varrella on alkuperäinen asemakokonaisuus, johon kuuluu asemarakennus, henkilökunnan talousrakennus, varastomakasiini ja tiilinen kellarirakennus. Rakennukset ovat Heinijärventien eteläpuolella. Rakennukset ovat rakennettu radan valmistumisen, vuoden 1895, aikoihin. Ratapiha on jatkunut aikaisemmin Heinijärven pohjoispuolelle, jossa on säilynyt hirsirakenteinen varasto(?)rakennus.

Uusrenessanssityylinen asemarakennus on rakennettu kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu keilapontatulla vaakalaudoituksella. Päätykolmioissa ja seinän yläosassa on käytetty pystyä peiterimavuorausta. Seinäpintaa jakavat profiloidut pystylistat ja laudoituksen erottava vesilista. Vuoraus on sinapinkeltainen ja listaväri on ruskea. Ikkunat ovat korkeat 6-ruutuiset. Rakennus on rakennettu radan suuntaisesti, eteläpäässä on poikkipääty. Rakennukseen kuuluu kaksi frontonia. Julkisivun, radan puolella on frontonin kohdalla on koristeellinen kaareva peltikatos ja paripeiliovi ikkunoilla. Frontonin harjalla on kattoratsastaja. Pihan puolella on pelkkä frontoni. Rakennuksen päädyissä ja frontoneissa ovat kiilaikkunat. Satulakatto on betonitiiltä.

Varastomakasiini on rakennettu yhtenäiselle kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu sinapinkeltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Vintin laudoitus on roikkuva ja sahalaitainen. Kattotuolien päässä on profilointia. Listoitus on maalattu ruskeaksi. Päädyissä olevat ikkunat ovat 2x3 ruutuiset, välissä vuorilista.

Talousrakennus on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Hirsirunko (?) on vuorattu punaiseksi maalatulla vaakalaudoituksella. Listat ovat valkoiset ja peiliovet keltaiset. Rakennuksen itäpuolella on rakennuksen mittainen rankorakenteinen kylkiäinen.

Puolittain maakumpareen sisällä oleva kellarirakennus on tehty tiilestä ja oviaukon ympäristöä on tuettu kivillä. Holvatussa oviaukossa on keltainen vaakalaudoitettu ovi. Satulakatto on huopaa. Rakennukseen kuuluu koristeellinen piippu.

Rata Tampereelta Poriin valmistui vuonna 1895. Samassa yhteydessä rakennettiin Heinosen ja Karimäen kylien rajalle uusrenessanssityylinen asema. Aseman status muuttui pysäkiksi 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Pysäkiltä vietiin Tampereelle mm. halkoja ja maitoa. Ratapiha jatkui tällöin Heinijärventien pohjoispuolelle.

Rataoikaisu siirsi radan linjauksen aseman länsipuolelle, jonka jälkeen aseman käyttö päättyi vuonna 1968. Tämän jälkeen rakennusta käytettiin köysitehtaana ja sorvaamona. Nykyinen omistaja käyttää rakennusta vapaa-ajan asuntona.

Heinoon vanha asema sijaitsee Heinijärventien varrella Heinosen ja Karimäen kylien rajalla. Pohjoispuolella on uudehko tiilipintainen omakotitalo ja vanha puurakenteinen osuuskauppa. Ympäristö on peltomaisemaa, mutta rakennuksia ympäröi pieni metsäsaareke. Länsipuolella on vanhaa peltoa, jolla nykyään kasvaa koivuja. Radan puoli on kivetty ja pihan puolella on nurmikkoa ja vanhoja lehtipuita. Asema jäi pois käytöstä 1960-luvulla. Aseman kohdalla on vielä lyhyt pätkä kiskotusta. Pihapiirissä on muutamia vanhaan miljööseen kuuluneita vanhoja lehtipuita. Ratapiha on aikaisemmin jatkunut Heinijärventien pohjoispuolelle. Nykyisin siellä on uudehko omakotitalo ja muuta rakennuskantaa. Omakotitalon vieressä on säilynyt vanhaan ratapihaan liittynyt hirsirakennus. Ratapihan naapurissa on aikaisemmin toiminut kauppa ja Sointulan talossa posti.

Pihapiirin rakennukset, puisto ja miljöön yleisilme tulisi säilyttää. Erityisesti asemarakennus tulee säilyttää ja sen korjaamisessa tulee ottaa huomioon arkkitehtoniset ominaispiirteet sekä käyttää alkuperäisiä tai vastaavia rakennusmenetelmiä ja materiaaleja. Muita rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Uudisrakentaminen ei ole suositeltavaa. Sisätiloja ei ole tässä inventoinnissa kartoitettu, mutta mahdollisissa muutos- ja korjaustoimenpiteissä tulee säilyttää jäljellä oleva vanha kiinteä sisustus ja yksityiskohdat.

Seutu/maakuntakaava, 1997.

A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.