rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennukset ja tontti liittyvät Tyvään kunnan keskusraitin liiketoimintaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tontilla on toiminut mm. Tyrvään vesitehdas, Bertta Ulvion hattuliike, savikiekkotehdas, kioski ja viimeisenä uudisrakennuksessa oleva taimitori. Asuin- ja talousrakennus ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolen asussa ja materiaaleissa. Lisäksi on puutarhamyymälä 1980-luvulta. Rakennukset ovat näkyvällä paikalla Asemakadun varrella. Asuinrakennus on myös viimeisiä ja vanhimpia puurakenteisia asuinrakennuksia Asemakadun varrella.

Tontilla on vanha (1) asuinrakennus (1900-1930-l.) ja (2) ulkorakennus (1900-l. vaihde). Lisäksi tontilla on uudehko lasiseinäinen kukka- ja puutarhamyymälä (1988).

Asuinrakennus (n.17x8m) on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle/nurkkakiville. Länsipääty on hirsirakenteinen ja itäpääty on lauta/puru -rakenteinen. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla vuorauksella, joka on jaettu vaakalistoin kolmeen kenttään. Alimmainen kenttä on pystyvuorattu helmiponttipaneelilla, keskimmäinen keilapontatulla vaakalaudalla ja ylhäällä on pystyvuorauksena käytetty helmiponttipaneelia. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset, vintin päädyissä on 9-ruutuiset. Eteläkulmassa ovat normaalia hiukan kookkaammat moniruutuiset ikkunat ts. vanhat näyteikkunat. Ikkunoista osa on mahdollisesti alkuperäisiä, osa on korjattu sotien jälkeen puulistalla. Satulakatto on katettu betonitiilellä 1950-luvulla. Asuintiloja on alakerran lisäksi vintillä. Asuinrakennus on rakennettu kahdessa, mahdollisesti kolmessa vaiheessa.

Talousrakennuksessa on aikaisemmin ollut sauna, ulkohuone ja halkoliitereitä. Nykyisin liiterit ovat osittain varastotilana. Rakennus on rakennettu nurkkakiville. Se on lautarakenteinen, lukuun ottamatta hirsirakenteista saunaa. Rakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Talousrakennus on samanikäinen asuinrakennuksen kanssa.

Kevyt, pääosin lasiseinäinen rakennus on rakennettu puutarhaliikkeeksi vuonna 1988.

Inventointia täydentävien tietojen (Jari Nurmi 2021) asuinrakennus on rakennettu vuosina 1910-11 ja laajennettu 1920-luvulla. Ulkorakennus on rakennettu 1910-luvulla.

Asuinrakennuksen länsipää on rakennettu hirsirakenteisena 1900-luvun vaihteessa. Rakennusta laajennettiin 1900-luvun alkupuolella rakentamalla nykyinen itäpääty rankarakenteisena. Vintti on muutettu asuintilaksi mahdollisesti laajennuksen yhteydessä. Rakennuksen itäpäässä on pieni liiketila, jossa toimi mm. Bertta Ulvion hattuliike 1920-luvulta vuoteen 1938 asti, myöhemmin muita liikkeitä.

Uuno Ulvion (ja hänen isänsä Herman Ulvénin) aikana ulkorakennuksessa toimi Tyrvään vesitehdas. Ulkorakennus oli tähän aikaan vinkkelin muotoinen. Vesitehtaan jälkeen rakennuksessa toimi savikiekkotehdas ja myöhemmin kuorma-autotalli. Nämä toiminnot olivat pääosin vinkkeliosassa, joka purettiin kukka- ja puutarhamyymälän tieltä. Samalla katosi tontilla ollut omenatarha. Uusi omistaja osti kiinteistön 1988 ja puutarhamyymälä valmistui vuonna 1988.

Inventointia täydentävien tietojen (Jari Nurmi 2021) mukaan kirvesmiesurakoitsija Anselm Nurmi, ent. Korkeenurmi vuokrasi tontin kirkkoherranpappilan maista syksyllä 1910 ja rakensi tontille 1910-1911 talon perheelleen. Nurmen vaimo oli Fanny o.s. Harjunpää. Vuonna syntynyt 1911 esikoispoika Eino Nurmi, sittemmin rakennusurakoitsija, on kirjoittanut Tyrvään Sanomiin muistelmia, joihin talon varhaishistoria osin perustuu. Taloon otettiin myös vuokralainen. Nurmen perhe muutti sisällissodan alla 1917 pois keskustasta. Sisällissodan loppuvaiheissa naapurissa ollut pappila poltettiin, samoin lähes koko sillantakainen Vammalan kauppala. Anselm Nurmi myi talonsa ilmeisesti vasta sisällissodan päätyttyä, kun vuokratontin saattoi torpparilain säätämisen jälkeen lunastaa omaksi. On todennäköistä, että tässä vaiheessa hän teki taloon myös laajennusosan.

Vuonna 1922 talo siirtyi vesitehtailija Uuno Ulvénin (myöh. Ulvio) omistukseen.

Uuden talonomistajan isä Herman Ulvén oli perustanut 1900-luvun alussa rautatieaseman lähelle kestikievarin ja vesi- eli limonaditehtaan. Tätä Ulvénin vesitehdasta, myöh. Ulvion vesitehdasta Uuno Ulvio jatkoi tämän talon piharakennuksessa 1950-luvulle asti.

Vesitehtaan jälkeen rakennuksessa toimi savikiekkotehdas. 1970-luvulla talo siirtyi autoilija Lauri Uusitalon omistukseen, jolloin piharakennuksesta tuli kuorma-autotalli. Nämä toiminnot olivat pääosin vinkkeliosassa, joka purettiin kukka- ja puutarhamyymälän tieltä Juhani Riuttan tultua 1988 uudeksi omistajaksi. Viimeisin omistajanvaihdos tapahtui 2019, jolloin talo siirtyi Juuso Pyhälän ja Palatsipoikien omistukseen.

Rakennukset ovat Asema- ja Jaatsinkadun risteyksessä. Rakennusten väliin jäävä pieni piha hiekkapintainen ja sitä suojaa tiheä pensasaita. Asuinrakennuksen ympärillä on vähän nurmikkoa sekä pihlaja ja lehmus. Tonttia ympäröivä rakennuskanta on eri-ikäistä. Ympäristössä on mm. Uosson terveystalo (1939), asuin- ja liikerakennus (1960-l.) Pappilan navetta (1890-l.) kerrostalo (1980-l.)

Vanha rakennuskanta, asuin- ja talousrakennus, tulisi säilyttää. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat. Tyrvään museon kuva-arkisto.

Inventointia täydentävät tiedot (Jari Nurmi 2021):

Eino Nurmi: Tyrvääläisen kertomaa. Toim. Jari Nurmi. Turku 1998.

Jari Nurmi: Mikä on vanhin ja lähimpänä Tyrvään kirkkoa oleva puutalo? – Vammalan Seudun Suututkijat ry Vuosikirja 2020.

Sakari Sarkimaa Rakuunat ja raivaajat. Seinäjoki 2019.

haastattelu Reijo Riutta, lokakuussa 2004