arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Mäntän kirjasto edustaa Pirkanmaan kontekstissa harvinaistunutta 1960-luvun kirjastoarkkitehtuuria. Kirjasto on edustanut tyylipuhdasta modernistista ihanteita mukailevaa rakentamista, jonka alkuperäisen massoittelun laajennusosa on tosin muuttanut. Kuitenkin julkisivut ja julkisivusommitelma ovat säilyneet hyvin ja laajennus jatkaa onnistuneesti kirjaston ilmettä. Sisätilojen pääratkaisut ovat myös säilyneet laajennuksesta ja tilajaon muutoksista huolimatta.

Mäntän kirjasto on vuonna 1968 valmistunut, arkkitehti Olli Vikstedtin suunnittelema modernistinen kirjastorakennus. Suhteellisen pienestä koostaan huolimatta juhlava rakennus on modernistisen valkoinen ja sen toista kerrosta kannattelevat pilarit. Maisemallisesti kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla Mäntän pääkadun, Seppälän puistotien, pohjoispäässä kaupungintalon ja kauppatorin välittömässä läheisyydessä muodostaen kaupungin julkisten rakennusten alueen. Kirjastorakennusta on laajennettu 2000-luvun alussa Raimo Koivumäen arkkitehtuuritoimiston piirustusten mukaan. Laajennusosa on onnistuneesti sovitettu alkuperäiseen suorakaiteenmuotoiseen osaan harmonisesti sekä materiaaleiltaan että mittakaavaltaan, joskin laajennus on oleellisesti muuttanut alun perin särmiömäisen rakennuksen massoittelua.

Kirjastotoimen historia

Mäntän kirjaston historia kytkeytyy G. A. Serlachiuksen perustamaan tehtaaseen ja vuonna 1882 toimintansa aloittaneeseen, tehtaankoulun yhteydessä toimineeseen lainakirjastoon. Työväenyhdistyksen kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1912. Kirjasto toimi muutamaa vuotta aiemmin valmistuneessa työväentalossa, joka paloi vuonna 1914 kirjaston kirjojen ollen ainoa palosta säilynyt irtaimisto. Kirjasto toimi kirjastonhoitajana toimineen Anni Koskisen kotona, mistä kirjasto siirtyi uuden työväentalon tiloihin vuonna 1915. Kirjastoon saatiin lastenosasto vuonna 1922 ja seuraavana vuonna kunnallisen kantakirjaston oikeudet. Kirjasto siirtyi Mäntän kunnan omistukseen vuonna 1929. Kirjasto toimi työväentalon huoneiston ahtaiksi käyneissä tiloissa yli 50 vuoden ajan muuttaen omiin tiloihinsa vuonna 1968. Kirjasto sai yli kymmenkertaiset tilat aiempaan tilanteeseen verrattuna: 40 m2 tiloista 450 m2 tiloihin. Kirjaston toiminta laajenikin kirjalainaamosta monipuoliseksi kulttuurilaitokseksi muun muassa musiikkivalikoiman ja satutuokioiden muodossa. (Hakanen 1972, 23–30; Lahtinen 2010, 336.)

Kirjasto päätettiin rakentaa omaksi rakennuksekseen kauppalan omalla kustannuksella, jos valtionapua ei saataisikaan. Rakennuksen harjakaisia vietettiin huhtikuussa 1968 ja saman vuoden marraskuussa kirjasto pääsi muuttamaan uusiin tiloihinsa. Kirjaston vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa 1969. (Hakanen 1972, 41.) Kirjasto oli kunnan ensimmäinen puhtaasti oma julkinen rakennus.

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Seppälän puistotie on merkitty asemakarttaan jo 1920-luvulla, jolloin etelässä kadunpääteenä olisi sijainnut arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän kirkko (1928) ja pohjoisessa Seppälän tilan portti. Seppälän puistotie rakentui 1950-luvulla Virtasalmentien kohdille, kirjaston tontin viereen. (Pohja 2015, 203.) Mäntän kauppalan ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Heimo Kautonen 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. 1960-luvulla kauppala alkoi tiivistyä asuntopulan johtuen. (Mönkkönen 1998, 434–440.)

Kirjaston tontti on ollut rakentamatonta. Kirjaston rakennuspaikan vieressä, nykyisen Kauppatorin paikalla, on sijainnut Pahalampi, jonka kuivatus aloitettiin vuonna 1954. Vedenpinnan laskemisen jälkeen lampea käytettiin ylijäämämaiden ja louheiden kaatopaikkana, ja vähitellen kovapintaisesta kentästä muodostui Kauppatori. (Pohja 2015, 157–158.)

Kirjastossa on toteutettu muutoksia 1980- ja 1990-lukujen aikana. Väliseinä- ja tilankäyttömuutoksia on tehty 1980-luvulla kirjaston toisessa kerroksessa: lastenosaston ja siihen kuuluneen askarteluhuoneen väliseinät on purettu ja tila on yhdistetty muuhun lainaussaliin. 1990-luvulla kattoikkunat muutettiin kupumallisiin ikkunoihin.

Keskeisimpänä muutoksena kirjastoa laajennettiin vuosina 2000–2001. Laajennusosan myötä henkilökunnan työtilat sijoitettiin alimpaan kerrokseen. Kirjaston toinen kerros oli alun perin kauttaaltaan nauhaikkunaa, uudistuksessa aukotus muuttui muun muassa uudella maisemaikkunalla. Samassa yhteydessä asennettiin hissi. Vuonna 2016 kirjaston ala-aulaa remontoitiin ja samaan aikaan sisäseiniä maalattiin. Tiski uusittiin vuonna 2015.

Mäntän kirjasto sijoittuu Koskelaan, Seppälän puistotien varteen. Esplanadin suoran päätteissä sijaitsevat arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän kirkko (1928) ja pohjoisessa arkkitehti Pekka Ilveskosken kaupungintalo (1979). Keltatiilinen kaupungintalo on monumentaalinen avarassa maisemassa, ja kirjaston laajennusosasta avautuukin näkymä kohti kyseistä rakennusta.

Seppälän puistotietä levennettiin 1950-luvun alussa, ja sen keskelle sijoitettiin nurmialue ja istutettiin lehmukset (Mönkkönen 1998, 496). Tällöin katu on ulottunut Koskelantielle saakka eli kirjastoa korttelia etelämmäksi (Serlachius-museot n.d.). Seppälän puistotien varressa sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, muun muassa 1950-luvulla rakennetut Alkon talo, entinen KOP:n pankkirakennus, entinen apteekki sekä Juvénin asuin- ja liiketalo (FCG 2015, 89–91).

Kirjaston itäpuolella sijaitsee Mäntän koulukeskus ja Koskelan entinen kansakoulun alue. Kirjaston suunnittelija Olli Vikstedtin toimisto suunnitteli vuonna 1965 valmistuneen kauppaoppilaitoksen sekä vuonna 1959 valmistuneen Mäntän seudun kuntainliiton ammattioppilaitoksen. Koulualueen vanhin rakennus on vuonna 1905 valmistunut, yksikerroksinen puukoulu. Arkkitehti W. G. Palmqvist suunnitteli 1920-luvulla Koskelan kivikoulun sekä kivisen opettajanrakennuksen. (FCG 2015, 85–87.) Lisäksi kirjaston länsipuolella sijaitsee rintamamiestalojen alue sekä kerrostaloja. Seppälän puistotien länsipuolelle jää 1920–1950-luvuille ajoittuva omakotitaloalue (Lindblad 1977). Kirjaston alue ja Seppälän puistotien varsi onkin rakentunut noin 80 vuoden kuluessa hyvin monimuotoiseksi (Mönkkönen 1998, 453).

Kirjaston pääjulkisivun edustalla sijaitsi lehtipuita, jotka kaadettiin vuoden 2022 keväällä. Kirjaston itäpuolella sijaitsee pysäköintialue, pohjoispuoli on puistoa.

FCG. (2015) Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaava 2030. Rakennetun ympäristön selvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Saatavilla [21.8.2023] https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/8312/05_rakennetun_ympariston_selvitys_hweb.pdf

Hakanen, Kyllikki. (1971) Mäntän kauppalankirjasto 1912–1969. Aikuistenkasvatusopin sivulaudaturtutkielma. Tampereen yliopisto.

Hakanen, Kyllikki. (1972) ’Yleiset kirjastot 1900-luvun alusta nykypäiviin’ teoksessa Mänttä – mänttäläisittäin. Toim. Heinonen, Niilo J. Mänttä: Mäntän kauppalan Kulttuurilautakunta, s. 23–42.

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Lindblad, K-E. (1977) Selvitys Mäntän kaupungin rakennusperinteestä kaupunginosittain.

Mönkkönen, Mauri. (1998) Mäntän historia 1948–1992. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Mäntän kirjaston arkisto, vanhat valokuvat.

Mänttä-Vilppulan kaupunki, rakennusvalvonnan arkisto.

• Mäntän kauppalankirjaston rakennuslupapiirustukset, Olli Vikstedt 1967.

• Mäntän kaupunginkirjaston rakennuslupapiirustukset, Jorma Tuomisto 1984.

• Mäntän kaupunginkirjaston rakennuslupapiirustukset, 1995.

• Mäntän kaupunginkirjaston rakennuslupapiirustukset, Raimo Koivumäki 2000.

Pohja, Markku. (2015) Mäntän paikat ja paikannimet. Orivesi.

Serlachius-museot (n.d.) Kotiseutuni-näyttelyn taustamateriaali. Saatavilla [21.8.2023] https://peda.net/manttavilppula/vk/opettajat/linkkej%C3%A4/sk/kt:file/download/1a93a18f2af3da45d64b9f0d8a65539b8a3b6594/Kotiseutuni_Taustamateriaali.pdf

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [16.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Vehkaniemi, Anneli. (toim.) (2020) Arkkitehtuuriopas taidekaupunki. Jyväskylä: Kirjapaino Kari.

Vanha-Juhe, Riitta. Kirjastopalvelupäällikkö. Kohdekäynti 16.6.2023.

Leppäaho, Sanna. Kirjastonhoitaja. Kohdekäynti 16.6.2023.

Nikoskinen, Nana. Kirjastovirkailija. Kohdekäynti. 16.6.2023.

Korkka, Antti. Kulttuuripäällikkö. Kohdekäynti. 16.6.2023.