Maakunnallisesti arvokas.

Kuhmoisten liiketalo on Kuhmoisten liikekeskustan ensimmäisiä sodanjälkeisenä ensisijaisesti liikekiinteistöksi rakennettuja rakennuksia. Liike- ja yrityshistoriallisesti merkittävä rakennus toi uusia, selkeitä liiketiloja maalaismaiseen keskustaan.

Liiketalo on yksi 1960-luvun modernia liikerakentamista edustava rakennus Kuhmoisten keskustassa ja on siten rakennustaiteellisesti merkittävä. Vastaavanlaisia piirteitä löytää Kuhmoisissa muun muassa vanhasta Säästöpankista eli nykyisestä kirjastosta. Erityispiirteenä rakennuksessa on ulkoverhouksena käytetyt kapeat, hiotut valkobetonielementit. Myös rakennuksessa käytetyt rakenteet ovat tyypillisiä ajalleen.

Liiketalolla on maisemallista merkitystä osana Liikekeskustan ja Toritien ilmettä

Kuhmoisten Liiketalo on vuonna 1963 valmistunut, Kansalli-Osake-Pankin rakennuttama ensisijaisesti liiketalo Kuhmoisten liikekeskustassa Toritien varrella. Se on samassa linjassa Kuhmoisten Osuuskassan ja S-Marketin kanssa, ja rakennuksen edessä on kevyenliikenteenväylä ja tiensuuntaiset parkkipaikat. Toritien toisella puolella sijaitsee parkkipaikkoja ja Kuhmola, ja Liiketalon takana on 1980- ja 1990-luvulla rakennettuja kerrostaloja.

Kaksikerroksinen, 998 kerrosneliöisen liiketalon on suunnitellut ansioitunut arkkitehti Toivo Korhonen. Hän oli yksi elementtiarkkitehtuurin pioneereja ja hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat mm. Lauritsalan kirkko, Tampereen yliopiston päärakennus ja Pukevan tavaratalo Helsingissä. Kuhmoisten liiketalo edustaa 1960-luvun modernia arkkitehtuuria. Sen piirteitä ovat suorakulmaisuus, mataluus ja vaakasuuntaisuus, jota korostavat siniset nauhaikkunat ja tasakatto. Liiketalo on verhottu kapeilla, pystysuuntaisilla, noin 5 cm paksuisilla valkobetonielementeillä, jotka luovat rakennukselle sen valkoisen ja teollisen ilmeen. Elementtien saumat ovat mustat, mikä luo julkisivuun pystysuuntaisen raidoituksen. Rakennuksen etujulkisivussa on myös katutasosta korkeammalla oleva terassialue, jolta on muutaman rapun kautta sisäänkäynnit ensimmäisen kerroksen liiketiloihin. Terassin keskellä on 1980-luvun lopussa puhkaistu portaikko; muuten terassille käynti tapahtuu rakennuksen pohjoispuolelta tai keskivaiheilla, rakennuksen suuntaisesti olevien betonisten portaiden kautta. Rakennuksen edusta ja terassi on laatoitettu betonilaatoilla. Etujulkisivun liiketilojen siniset näyteikkunat ja ovet ovat metallirunkoisia. Näyteikkunoiden päällä ensimmäisessä kerroksessa on siniset markiisit. Takajulkisivun ovet ovat puisia paneeliovia.

Takajulkisivua rytmittää niin ikään nauhaikkunat, joiden lomassa on myös harmaata peltiä. Ylimmän ikkunanauha korkeus kasvaa kapeasta korkeammaksi asuntojen kohdalla. Pohjoispuolella takajulkisivussa sijaitsee betonirakenteinen lastauslaituri, josta on yhteensä neljä sisäänkäynti sinisine puupaneliovineen. Lastauslaiturin kohdalla on maata nostettu kerroksen korkeudelle, minkä jälkeen se laskeutuu pohjakerroksen tasalla. Jätekatoksen vierestä kulkee portaat alemmalle piha-alueelle. Pohjakerroksen takajulkisivussa sijaitsee autotallin ja asuntojen varastojen ja saunaosaston ovet sekä sisäänkäynti rappukäytävään. Liiketalon pohjoispääty on umpinainen; eteläpäädyssä sijaitsee pohjakerroksessa entisen pankin liiketilojen ikkunoita.

Ensimmäisen kerroksen kuuden liiketilan lisäksi kerroksessa sijaitsee kolme asuntoa, joista yksi on entinen pankinjohtajan asunto (5 h+ k, 106 m2). Muut asunnot ovat 45 neliön kaksio ja 29 neliön yksiö. Yhteensä asuntojen pinta-ala on 180 neliötä. Asuntoihin vievään rappukäytävään on sisäänkäynti rakennuksen takajulkisivussa. Rappukäytävässä on suorat, kaksivartiset portaat. Pohjakerroksessa sijaitsee nykyään kahdeksi liiketilaksi halkaistut vanhat pankkitilat ja niiden vieressä oleva rakennuksen yhdeksäs liiketila. Muuten pohjakerroksessa sijaitsee saunaosasto, asuntojen kellarikomerot ja varastotilaa, rakennuksen teknisiä tiloja ja liikehuoneistojen varastohuoneita.

bitumihuopakate,

Matalan betoniperustuksen varaan rakennetussa rakennuksessa on kantavana rakenteena pääsiallisesti betoniset, suorakulmaiset pilarit, mutta asuinosa on toteutettu betoniseinärakenteisena. Myös kokonaan betonista tehty pankkiholvi ottaa osan rasituksista vastaan. Ulkoseinät on toteutettu kerrosrakenteisina (betoni, eriste, ulkoverhous). Ajan rakennustavan mukaan alapohjassa on käytetty uivaa betonilaattaa, joka on valettu massiivisen betonilaatan päällä olevan eristekerroksen päälle.

Liiketalo on säilyttänyt hyvin 1960-luvun ilmeensä, vaikka sen julkisivuihin on kohdistunut muutoksia. Sinisen värin alkuperäisyydestä ei ole tietoa. Se voi olla peräisin myös 1980-luvun julkisivujen korjauksesta.

Kansallis-Osake-pankkia oli alettu vakavasti perustaa Kuhmoisiin syksystä 1916 lähtien, mutta lopulta se perustettiin kaksi vuotta myöhemmin varatuomari Kyösti Heikkilän aloitteesta. Lähinnä KOP tarjosi tuolloin talletuspankkitoimintaa uloslainauksen ollessa lähes mahdotonta. Kuhmoisten Kansallis-Osake-Pankkiin liitettiin vuonna 1932 Maakuntain pankki, joka oli aloittanut toimintansa Kuhmoisissa nimellä Tampereen Osake-Pankki vuonna 1918. Liitos ratkaisi myös KOP:n tilaongelmat. Tampereen Osake-Pankki oli ostanut Jussilan päärakennuksen W. Rimmisen perikunnalta vuonna 1927. Talo peruskorjattiin pankkitoimintaan sopivaksi, ja KOP muutti hyviin, keskeisellä paikalla oleviin tiloihin. Kolme KOP:n johtajasta oli myös nimismiehiä, jolloin Jussilassa toimi myös nimismiehen kanslia.

Kuhmoisten liikekeskustan muuttuminen alkoi 1960-luvulla, jolloin myös Kansallis-Osake-Pankki Säästöpankin tapaan ryhtyi rakennuttamaan uutta pankki- ja liikerakennusta Kuhmoisten keskustaan. Lokakuussa 1962 Kansallis-Osake-Pankki haki rakennuslupaa kivirakenteisen 978 kerrosneliöisen uudisrakennuksen rakentamiseen. Ajan mukavuuksista taloon tuli keskuslämmitys, viemäri, vesijohto, sähkövalo, sauna ja pesutupa. Pääurakoitsijana työmaalla toimi Talora Oy Lahdesta. Rakennus valmistui Jussilan kanssa samalle tontille vuonna 1963, jolloin se varmasti erottui hohtavan valkoisena modernina rakennuksena sen ympärillä olleista puurakenteisista myymälöistä. Jussilan vanha rakennus purettiin vielä samana vuonna uusien liikennejärjestelyjen myötä.

Rakennulupa-asiakirjoissa olevan vanhan lainhuudon mukaan Kansallis-Osake-Pankki myi Liiketalon maa-alan Kuhmoisten Liiketalo Oy:lle marraskuussa 1963. Lainhuuto on vasta vuodelta 1969. Kuhmoisten Liiketalo Oy toimenkuvana on omistaa ja hallita Liiketalo nimistä tilaa Kuhmoisissa ja tilalla olevia rakennuksia. Yhtiö rekisteröitiin 13.12.1963.

Mattilan mukaan Liiketaloon tuli KOP:n lisäksi muun muassa Spar elintarvikemyymälä. Spar lopetti toimintansa Liiketalossa 1980-luvun alussa. Liiketila myytiin Kuhmoisten Sanomat Oy:lle 1985, jolloin tilat jaettiin kahdeksi liikehuoneistoksi. Lehti siirsi toimituksensa toiseen, isompaan huoneistoon ja toinen huoneisto vuokrattiin. Myös rakennuksessa toimiva kahvila on alkuperäinen, tosin eri omistajien ylläpitämä. Muiden liiketilojen vuokralaiset ovat vaihtuneet useaan otteeseen. Nykyään Kuhmoisten Liiketalossa toimii kahvilan ja Kuhmoisten sanomien toimiston lisäksi UPM-metsäyhtiön konttori vanhoissa pankkitiloissa, Kuhmoisten toimistopalvelu Oy, Päijät-Ompelu, parturi ja Kuhmoisten siivouspalvelut. KOP:n toiminta muuttui 1990-luvulla, kun KOP ja Kuhmoisten Säästöpankki yhdistyivät. Pankin nimi muuttui Meritaksi, ja sittemmin Nordeaksi. Nordea toimi rakennuksessa 2000-luvun lopulle saakka.

Ossi Viidan mukaan Kuhmoisten tekstiili aloitti toimintansa talossa vuonna 1968. Ranta kertoo Ruokatavaraliike Valinta-Markkasen aloittaneen toimintansa rakennuksessa vuonna 1963.

MUUTOSHISTORIA

Vuonna 1984 haettiin lupaa uusille portaille etujulkisivuun. Tuolloin siis puhkaistiin uudet portaat terassille Toritien suuntaiselle sivulle. Isännöitsijän mukaan 1990-luvulla rakennuksen edessä ollut terassialueen päällysteet on uusittu.

Vuonna 1988 haettiin lupaa suuremmalle julkisivumuutokselle KOP:n toimesta. Muutoksen suunnitteli Arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelutoimisto Keijo Moilanen Ky Jyväskylästä. Etujulkisivun pankkitilan ja liiketilojen näyteikkunat ja niihin liittyvät osat sekä liiketilojen tuulikaappien ovet ikkunaseinineen uusittiin tumman sinisiksi polttomaalattuihin alumiinirunkoisiin ikkunoihin ja oviin. Sisäpuolelta valkoisiin ikkunoihin tuli kolmikertaiset umpiolasielementit, ja näyteikkunoiden päälle tumman siniset markiisit. Takajulkisivussa ikkunat ja ovet kunnostettiin: helat kiristettiin, rikkoontuneet osat uusittiin, ikkunat maalattiin kauttaaltaan valkoisiksi ja ovet tumman sinisiksi, tiivisteet uusittiin ja tarvittaessa sisäpuitteen lasi korvattiin kaksinkertaisella umpiolasielementillä. Pankin tuulikaappi muutettiin kaksioviseksi. Ikkunavälien pellitykset ja vesipellit uusittiin muovipinnoitetulla, tumman sinisellä teräslevyllä. Ikkunajako säilyi ennallaan lukuun ottamatta pankin sisäänkäyntiä. Asuntojen ikkunoita ei uusittu piirustusten mukaan uusittu, mutta toisaalta kaikki piirustusten suunnitelmat eivät toteutuneet. Esimerkiksi rakennuksen eteläpäätyyn ei asennettu markiiseja ja alumiinisia auringonsuojasäleikköjä.

Vuonna 2003 Nordean käytössä ollut vanha pankkitila jaettiin äänieristetyllä sisäseinällä kahteen osaan siten, että pankin käyttöön jäi reilut sata neliötä ja uutta liiketilaa syntyi myös noin sata neliötä. Samalla siirrettiin pankin mainoksia. Muutoksen suunnitteli sisustusarkkitehti Björn Selenius Tähtelästä, ja rakennustöistä vastasi lahtelainen rakennusinsinööri Pentti Lehtinen. Nykyään Nordean liiketilan on tyhjillään, kuten on myös sen viereinen liiketila.

Vuonna 2012 oli käyttövesiputkiston saneeraus meneillään.