arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vuonna 1962 valmistunut Sampolan rakennus sijiatsee Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Kaskitien välissä olevalla tontilla. Viuhkamallisen rakennuksen alkuperäinen tarkoitus oli tarjota tilat jatkokoululle ja työväenopistolle. Nykyisin 2003 tapahtuneen laajennuksen jälkeen tiloissa toimii myös Sampolan kirjasto.

Vuonna 1957 käynnistetyn Sampolan rakennushankkeen tavoitteena oli saada yhteiset tilat työväenopistolle ja kansakoululle. Työväenopiston rakentamista varten oli perustettu jo vuonna 1949 juhlarahasto ja rakentamispäätöksen venyessä työväenopiston toverikunta muistutti kaupunginhallitusta lupauksesta opistorakennuksesta Tampereelle. Jatkokoulua ja Työväenopistoa alettiin rakentaa samoihin tiloihin Vihtori Mäkelän ehdotuksen mukaisesti. Tätä kautta rakennukselle saataisiin käyttöä päivisin ja iltaisin.

Eino Loikkasen toimikunta määritteli rakennuksen paikaksi Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Kaskitien välissä oleva rakentamaton tontti numero 1 osoitteeseen Sammonkatu 2. Suunnitelmaa rakennukselle alettiin etsiä arkkitehtikilpailun kautta. Kilpailun voitti Timo Penttilän ja Kari Virran viuhkamallinen ehdotus.

Penttilän ja Virran viuhkamallisessa suunnitelmassa Sampolan yhtenäinen näkymä säilyi Sorsapuistosta Kalevan kirkkoon. Rakennuksen sisäänkäynti sijoitettiin Kalevan puistotien ja Sammonkadun kulmaan. Sisäänkäynnin yläpuolella on rakennuksen juhlasali. Sampola edustaa suunnittelultaan suomalaista 1960-luvun arkkitehtuuria.

Sampolan rakennusurakoitsijana toimi Auttila Oy ja rakennustyöt saatiin aloitettu syksyllä 1960. Työluokat saatiin käyttöön jo 1991 ja juhlasali sekä auditorio vuonna 1962. Sampolan alkuperäinen ilme on muuttunut eniten vuonna 2003, kun sisäpihalle valmistui Matti Silvennoisen suunnittelema neliönmallinen kirjastorakennus. Kirjastorakennuksen myötä alkuperäinen rajattu ja ilmava välituntipiha muuttui ja koululaisten sisäänkäynti siirrettiin pääsisäänkäynnin yhteyteen.

Kirjastoinventoinnin yhteydessä täydennetty:

Kirjastotoimen historia

Sampolan kirjastoksi vuonna 2003 nimensä vaihtanut Tammelan sivukirjasto aloitti toimintansa vuonna 1922 osuusliike Voiman Talossa, Tammelan puistokatu 27:ssä. Pääkirjaston jälkeen se oli Tampereen toinen toimipiste ja ensimmäinen sivukirjasto. Tammelan kirjasto syntyi tehdaskaupunginosaan, jossa aluksi kirjastoa hallinnoi kirjastoseura. (Wacklin 2008, 139; Järvelin 2003; Keskinen 2003.) Tammelaan oli saatu kaupungin kolmas lehtienlukusali kuitenkin jo 15 vuotta ennen kirjaston perustamista (Järvelin 1998).

Tammelan kirjasto toimi Tammelan koulun uudemman rakennuksen päädyssä vuosina 1957–2003. Lokakuussa 1958 Tammela sai Suomen yleisten kirjastojen ensimmäisen musiikkiosaston. (Järvelin 2003.)

Vuonna 2000 esitettiin Tammelan kirjaston sijoittamista osaksi Sampolan yläasteen ja työväenopiston yhteyteen. Uuden rakennuksen suunnittelijaksi valittiin sama arkkitehtitoimisto, Matti Silvennoinen Oy, joka oli suunnitellut Sampolan peruskorjauksen. (Järvelin 2003.) Uuden rakennuksen myötä kirjaston tilat kasvoivat 2,5-kertaisiksi (Hokka-Ahti 2003). Uusi kirjasto avattiin Minna Canthin päivänä vuonna 2003 (Keskinen 2003), tietotori avattiin saman vuoden syksyllä (Vasara 2003).

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Kirjasto sijaitsee Sampolan työväenopiston laajennusosassa. Vuonna 1957 Tampereen työväenopistolle alettiin suunnitella uutta sijoituspaikkaa, ja paikaksi valikoitui tontti Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Kaskitien välistä. Vuonna 1958 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksen laativat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennus valmistui vuonna 1962 ja se on massoittelultaan viuhkamainen. Palkintolautakunta keksi rakennukselle Sampola-nimen. (Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, 2000; Hirvikallio 2008, 4.)

Sampola sijaitsee kolmen kadun välissä; etelässä Kaskitie, Pohjoisessa Sammonkatu ja lännessä Kalevan puistotie. Vilkkaat tiet luovatkin levottomuutta Sampolan ympäristöön. Sampolan piha aukeaa länteen päin. Sampolan rakennuksen viuhkamallinen pääsisäänkäynti on etupihan katseen vangitsija.

Sampolan piha on asvaltoitu ja laatoitettu. Pihalla on myös viheralue, jossa on puita. Laatoitetulta pihalta käydään rakennuksen pääsisäänkäynnistä ja kirjaston sisäänkäynnistä sisään. Asfaltoidulla alueella on pysäköintipaikkoja. Kirjaston sisäänkäynnin edessä piha on porrastettu.

Sampolan pääsisäänkäynnin edessä sijaitsee myös Tampereen työväenopiston ja Kansalais- ja työväenopistoliikkeen 100-vuotismonumentti Valolähde. Isot laatoitetut ja asfaltoidut alueet luovat avaruutta Sampolan pihapiiriin. Laatoitettu alue sointuu hyvin Sampolan värityksen ja luo modernia tunnelmaa.

Kirjastoinventoinnin yhteydessä täydennetty:

Sampolan rakennuskokonaisuuden pohjoispuolella sijaitsee Itsenäisyydenkadun, Kalevan puistotien ja Teiskontien sekä siitä haarautuvan Sammonkadun risteysalue. Pohjoispuolella sijaitsee 1950-luvun alussa rakennetut Kalevan tornit, jotka on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck. Sammonkatu ja Teiskontie rajaavat väliinsä Liisanpuiston, jossa kohoaa vuonna 1966 käyttöön vihitty Kalevan kirkko. Raili ja Reima Pietilän suunnittelema monumentaalinen kirkko on toteutettu liukuvalutekniikalla ja se on keskeisenä näkymäpäätteenä Itsenäisyydenkadun suunnasta. (Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, 198–199.)

Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien kulmassa on useita arkkitehti Bertel Strömmerin 1930- ja 1940-luvuille ajoittuvia funkis-lamellikerrostaloa (Jaakola 2022). Rakennusten eteläpuolella sijaitsee punatiilinen, vuonna 1955 valmistunut Kalevan lukio, jonka on suunnitellut arkkitehti Jaakko Ilveskoski (Kalevan lukio 2023).

Sampolan eteläpuolella Kaskitien varressa sijaitsee rappauspintaisia lamellikerrostaloja, jotka rakennettiin ensimmäisinä Kalevan laajasta asuinkerrostalojen sarjasta. Kaleva rakentui 1940-luvulta 1960-luvun alkuun, alkuvaiheen suunnittelijoina muun muassa Jaakko Tähtinen, Bertel Strömmer, P. Salomaa, Harry W. Schreck ja Alvar Aalto. Kalevan kirkko ja kaupunginosa ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. (Museovirasto 2009.)

Asemakaava 1960, ei suojelua.

Hirvikallio, Seija. (2008) Sampola. Rakennushistoriallinen selvitys.

Hokka-Ahti, Ritva. (2003) Valoa ja avaruutta uudessa Tammelan kirjastossa. Sampolan kirjaston arkisto.

Jaakola, Juha. (2022) Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti. Tampere: Tampereen historialliset museot.

Järvelin, Ritva. (1998) ’Tammelan kirjaston alkuvaiheista. 75 vuotta kirjastopalvelua Tammelassa’ julkaisussa Tammerkoski 1/1998, s. 4–7.

Järvelin, Ritva. (2003) Sampolan kirjasto -esitelmä 22.9.2003. Sampolan kirjaston arkisto.

Kalevan lukio. (2023) Koulun historia [verkkoaineisto] Saatavilla [6.9.2023] https://www.kalevanlukio.com/toiminta/koulun-historia.

Keskinen, Sirkka Liisa. (2003) ’Sampolan uusi kodikas kirjasto’ julkaisussa Tammerkoski 5/2003, s. 6–7.

Museovirasto. (2009) Kalevan kirkko ja kaupunginosa. Saatavilla [6.9.2023] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1253

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98. Tampere 1998.

Tampereen kaupungin digitaalinen arkisto. Rakennuslupapiirustukset, Matti Silvennoinen 2002.

Vasara, Päivi. (2003) ’Kaunis, avara ja valoisa kirjastosali’ julkaisussa Moro 16.1.2003.

Wacklin, Matti. (2008) Tammela. Tarinoita torin kulmilta. Tampere: Tampereen tammelalaiset.

Stavén, Sylvia-Kiddha. Palvelupäällikkö. Kohdekäynti 19.7.2023.