Arkeologinen kohde Erämiehenkatu

Takaisin

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Tampere
    Kaupunginosa:
    Santalahti
    Nimi:
    Erämiehenkatu
    Muinaisjäännöstunnus:

    (Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin tunnus)
    Inventointinumero:
    6
    Muinaisjäännöstyyppi:
    kulkuväylät
    Ajoitus:
    uusi aika
    Selkeä ajoitus:
    1800-luvun loppupuoli
    Lukumäärä:
    1
    Lyhyt kuvaus:
    Pispalanharjun yli kuljetettiin tukkeja tukkiteitä pitkin. Tukit vedettiin kahden hevosen vetämällä laitteella Näsijärvestä harjun korkeimmalle kohdalle. Koordinaattien ilmoittamassa kohdassa on honkaan kiinnitettynä kelauslaitteeseen kuulunut rautarengas.
    Tutkimukset:
    Inv. Kalle Luoto 2009
    (Inv. = inventointi, tark. = tarkastus, kaiv. = kaivaus, koekaiv. = koekaivaus, valv. = valvonta)
    Aiemmat löydöt:

    (KM = Kansallismuseo, HM = Hämeen museo, SatM = Satakunnan museo)

Sijainti ja laajuus

  •  
    Peruskarttanumero:
    212309
    Peruskartan nimi:
    TAMPERE
    Koordinaatit:
        Keskipiste
    X1 6822090 X2  X 
    Y1 2484513 Y2  Y 
    Z1 124 Z2  Z 
    p1 6826479 p2  (YKJ)
    i1 3324824 i2  (YKJ)
    Koordinaattiselite:
    Rautarenkaan sijaiti

Kuvaus, suojelu- ja lisätiedot

  •  
    Sijainti ja maasto:
    Metallirengas sijaitsee Pispalan kirkon parkkipaikan itäpuolella kasvavassa männyssä harjun korkeimmalla kohdalla Erämiehenkadun länsipäässä.
    Kohteen kuvaus:
    Metallirengas on osa ns. Punaista tukkitietä. Tukkiteitä pitkin kuljetettiin 1860-1920-luvuilla tukkeja Näsijärvestä Pispalan kannaksen yli Pyhäjärveen. Ensimmäisen tukkitien rakensi Porin Höyrysaha (Isonsannan saha) v. 1863-1864. V. 1871 saha ja tukkitie siirtyivät Rosenlewin omistukseen. Tukkitie oli rakennettu punaisiksi maalattujen hirsirakenteiden varaan, josta johtuen sitä kutsuttiin "punaiseksi" tukkitieksi. Se toimi alkujaan hevosvoimalla, mutta muutettiin v. 1873-74 höyryvoimalla toimivaksi (Helenius 2001, 82-83, 87). Metallirengas liittyy tukkien hevosilla vetämiseen ja se on ollut osa kelauslaitetta, jolla tukit kiskottiin Näsijärven rannasta harjun korkeimmalle kohdalle.

    Tukkitiet jäivät käytöstä v. 1930 ja purettiin 1930-luvulla. Ensimmäisen tukkitien linja paikallistettiin vanhojen karttojen, yleisöilmoitusten ja maaston topografian perusteella.

    Luokitusehdotus:
    Ei kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti jäännös laadultaan ja mitoiltaan melko harvinaisesta ja paikallisesti merkittävästä teollisuuslaitteesta 1800-luvun loppupuolelta (vrt. Adel 2008: kohde 4, Pispalan tukkitie 1), jonka huomioiminen kaavoituksen on suositeltavaa.

Media

  • Kohteen kuva

    Rinkula_1.JPG

    • Kuvaaja: Kalle Luoto
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Punaisen tukkitien varhaisvaiheisiin kuulunut rautarengas on kiinnitetty suureen honkapuuhun.
    • Kuvausaika: 22.7.2009
    Kohteen kuva

    Rinkula_2.JPG

    • Kuvaaja: Kalle Luoto
    • Kuvatyyppi: Muu kuva
    • Kuvaus: Yleiskuva rautarenkaan sijaintipaikasta. Rautarengas on kiinnitettynä kuvan keskellä näkyvään puuhun noin 2 metrin korkeudelle.
    • Kuvausaika: 22.7.2009

Alueet ja hankkeet

  •  
    Sijaitsee alueella:
    Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Alueluokka
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Ala-Pispala Tampere
     
      Hallinnollinen alue
    Avaa Pispala (kylä) Tampere
     
      Hallinnollinen alue
    Hankkeet:
    Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Santalahden arkeologinen inventointi 2009 Tampere
     
      Arkeologinen inventointi
     
    06.07.2009 01.11.2009