212107

Äärikoordinaatit peruskartalta

Laajuudeltaan noin 1800 neliömetriä oleva kohde sijaitsee tutkimusalueella olevan pappilan päärakennuksen ympäristössä sekä rakennuksen alla. Koekuoppahavaintojen ja alueen topografian perusteella rajattu muinaisjäännösalue rajautuu koillisessa noin 12 metrin päähän pappilarakennuksen seinästä. Kiinteä muinaisjäännös sijoittuu tällä alueella olevalle leveälle terassille.

Pohjoisessa kiinteää muinaisjäännöstä rajaa pappilarakennusta nuorempi asuinrakennus, jonka alla on tynnyriholvillinen kellari. Kellari on todennäköisesti vanhempi kuin sen päällä nykyään sijaitseva rakennus, kenties jo 1700-luvulta tai tätä varhaisemmalta ajalta. Tämän vuoksi muinaisjäännösalue on rajattu käsittämään myös kellari kattama alue. Idässä aluerajaus on tehty koekuoppahavaintojen sekä topografian mukaan. Täällä aluerajaus käsittää kumpareen laen sekä osan piha-aluetta.

Kohde sijaitsee noin 850 metriä koilliseen Sastamalan kirkosta, Rautaveden pohjoispuolella, nykyisen kaupungin keskustan alueella olevalla omakotialueella. Tutkittu tontti (Sastamalankatu 28) on Sastamalankadun pohjoispuolella. Idässä ja pohjoisessa tontti rajautuu Siikasuonkatuun, luoteessa Herastuomarinkatuun. Tutkimusalueen länsipuolella on omakotitontti.

Tontilla on pappilarakennuksen (rakennettu vuosina 1806 - 1810) lisäksi mahdollisesti 1900-luvun alkupuolella rakennettu asuinrakennus sekä 1900-luvun puolivälissä rakennettu sauna. Vanha pappila on toiminut pappilana aina vuoteen 1892 saakka, jolloin Vammaskosken rannalle valmistui uusi pappila.

Nykyäänkin käytössä oleva vanhan pappilan päärakennus sijaitsee topografisesti tontin korkeimmalla kohdalla. Pihapiirissä kasvaa puita, joista osa on varsin kookkaita kuusia. Pihassa on myös hiekkaisia polkuja, pensaita sekä muita istutuksia.

Tyrvään seutu on alkuaan kuulunut Sastamalan seurakuntaan. Ero emäseurakunnasta tapahtui mahdollisesti jo 1300-luvun keski- tai loppupuolella. Vuonna 1438 mainitaan Tyrvää eräässä asiakirjassa omana Ala-Sastamala -nimisenä seurakuntanaan ja vuonna 1466 kerrotaan toisessa asiakirjassa Tyrvään kirkosta ja papista (Kolari 1968, 17). Tyrvään seurakunnan historia ulottuu siis keskiajalle saakka.

Tyrvään vanha pappila esiintyy kartoissa ensimmäisen kerran vuonna 1644. J. Strengin maakirjakartassa pappilan kuvataan sijaitsevan suhteellisen lähellä Rautavettä, peltojen ympäröimänä. Kallialan jakokunnan isojakokartassa (1770 - 1793) pappilan sijainti kuvataan seikkaperäisemmin, ja tämän kartan avulla onkin mahdollista asemoida pappilan tontti nykyiselle peruskartalle. Tyrvään vanhan pappilan sijainti on esitetty myös Kuninkaan kartastossa (1776 - 1805, kartalla 257). Siinä sijainti on kuitenkin ilmaistu epämääräisemmin; pappilan voidaan ainoastaan sanoa sijaitsevan Pappilanlahden rannalla.

Isojakokartan mukaan nykyiselle peruskartalle asemoitu pappilan tontti sijoittuu tutkimusalueena olleen alueen korkeimmalle kohdalle, kalliomuodostelman niskaan muotoutuneelle hiekkakumpareelle. Lounaassa ja etelässä maasto laskee loivasti kumpareelta kohti etelässä ja lounaassa olevaa Rautavettä. Alueen itäosassa maanpintaa on muokattu siten, että pappilan päärakennuksen itäpuolinen maasto laskee terassimaisesti kohti Siikasuonkatua.

Inventointihavaintojen mukaan muinaisjäännös sijoittuu topografisesti alueen korkeimmalle kohdalle, hiekkaisen kumpareen laelle, välittömästi vanhan pappilan päärakennuksen ympäristöön ja mahdollisesti myös sen alle. Pappilan liki 200-vuotias päärakennus on kevyesti perustettu ja on mahdollista, että sen alla olevat kulttuurikerrokset eivät ole tuhoutuneet. Muinaisjäännösalueelle aiemmin kaivetut sähkökaapeli- ja viemärikaivannot sen sijaan lienevät tuhonneen kohdallaan olleet kulttuurikerrokset.

Kohdetta esitetään kuuluvaksi kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusluokkaan kaksi (2). Perusteet ovat seuraavat: Tyrvään vanhan Pappilan historia ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka. Vanhin paikkaa koskeva karttamateriaali on vuodelta 1644 oleva maakirjakartta, jossa myös pappilan sijainti esitetään. Vuoden 1770-1793 isojaon kartan mukaan pappilan tonttimaa on sijainnut tutkimusalueen itäosassa, päasiassa tontin topografisesti korkeimmalla kohdalla. Vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen, joita ovat havainnot koekuopista sekä alueen topografiasta, perusteella muinaisjäännösalue voidaan rajata sijaitsemaan nykyisen, käytössäkin olevan pappilan välittömään läheisyyteen.

Tyrvään vanhan pappilan lähellä sijaitsevat noin 880 metriä kohteesta lounaaseen Haapakallion kivikautinen asuinpaikka (912 010 022) ja noin 1200 metriä itäkoilliseen Kallialan rautakautinen röykkiökohde (912 010 010). Kauempana idässä, noin kahden kilometrin päässä kohteesta ovat lisäksi Tyrvään vanha kirkko (912 010 049), Kallialan keskiaikainen kylänpaikka sekä Vanhankirkonniemen historiallisen ajan pajanjäänne (1000002026).