Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Sastamalan vanhan pappilan katolle halutaan asentaa 28 aurinkopaneelia.Paneelit on tarkoitus sijoittaa mansardikaton alalappeelle lähes koko katon pituudelta. Sastamalan vanha pappila sijaitsee nykyisellä paikallaan jo Kuninkaan kartastossa, joka on laadittu 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Vanha pappila on rakennettu vuosina 1806-1810 ja se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hyvin. Tontilla on pappilarakennuksen lisäksi toinen, 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus sekä mahdollisesti 1940-luvun jälkeen rakennettu sauna. Rakennuksia ympäröi puistomainen piha. Pappila sijaitsee näkyvällä paikalla Sastamalankadun varrella, jossa pihapiiri on hieman katua ylempänä. Rakennus on inventoinnissa todettu kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi (Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002. Rakennetun ympäristön selvitys. Keskustan asemakaavamuutosalueet. Pirkanmaan maakuntamuseo/Nina Rinta-Porkkunen).
Korttelialueelle on asemakaavassa (2013) osoitettu merkintä AL/s-2: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota (...). Molemmilla asuinrakennuksilla on lisäksi suojelumerkintä sr-8: Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain § 57.2. nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa alkuperäistä rakennustapaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, ettei aurinkopaneelien sijoittaminen rakennuksen mansardikaton alalappeelle, pääjulkisivun näkyvimmälle paikalle, ole rakennuksen arvoihin sopiva ratkaisu. Maakuntamuseo esittää, että aurinkopaneelit sijoitetaan ensisijaisena vaihtoehtona pienemmän asuinrakennuksen katolle tai toissijaisesti pappilarakennuksen katon ylälappeelle. Näin sijoitettuna laitteisto herättäisi vähemmän huomiota pappilan perinteisenä säilyneessä ja arvokkaassa kokonaisuudessa.
Lisäksi maakuntamuseo muistuttaa, että mahdolliset aurinkosähköjärjestelmän asennukset tulee toteuttaa siten, etteivät ne aiheuta tarpeetonta vauriota suojellulle rakennukselle. Kiinnitysten ei tule esim. johtaa rakenteisiin vettä. Aurinkopaneelien käyttöikä on lyhyempi kuin suojeltujen rakennusten. Niiden tulee siis olla kohdetta vaurioittamatta, kohtuullisin toimenpitein ja kustannuksin poistettavissa tai vaihdettavissa uusiin käyttöikänsä päättyessä tai tekniikan kehittyessä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että tontin itäosa, jossa ko. rakennus sijaitsee, kuuluu muinaismuistolain rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen, historiallisen asuinpaikan Tyrvään pappila (mj-tunnus 1000024577) alueeseen. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 §). Tämän vuoksi kaikista piha-aluetta koskevista maan kaivamista vaativista tai muista toimenpiteistä/suunnitelmista sekä niihin liittyvästä arkeologisten tutkimusten tarpeesta on neuvoteltava hyvissä ajoin maakuntamuseon arkeologin kanssa (tutkija Vadim Adel, sähköposti vadim.adel@tampere.fi , puh. 0408004872 tai toimisto, yhteystiedot alla).
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Sastamalan vanhan pappilan katolle halutaan asentaa 28 aurinkopaneelia.Paneelit on tarkoitus sijoittaa mansardikaton alalappeelle lähes koko katon pituudelta. Sastamalan vanha pappila sijaitsee nykyisellä paikallaan jo Kuninkaan kartastossa, joka on laadittu 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Vanha pappila on rakennettu vuosina 1806-1810 ja se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hyvin. Tontilla on pappilarakennuksen lisäksi toinen, 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus sekä mahdollisesti 1940-luvun jälkeen rakennettu sauna. Rakennuksia ympäröi puistomainen piha. Pappila sijaitsee näkyvällä paikalla Sastamalankadun varrella, jossa pihapiiri on hieman katua ylempänä. Rakennus on inventoinnissa todettu kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi (Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002. Rakennetun ympäristön selvitys. Keskustan asemakaavamuutosalueet. Pirkanmaan maakuntamuseo/Nina Rinta-Porkkunen).
Korttelialueelle on asemakaavassa (2013) osoitettu merkintä AL/s-2: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota (...). Molemmilla asuinrakennuksilla on lisäksi suojelumerkintä sr-8: Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain § 57.2. nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa alkuperäistä rakennustapaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, ettei aurinkopaneelien sijoittaminen rakennuksen mansardikaton alalappeelle, pääjulkisivun näkyvimmälle paikalle, ole rakennuksen arvoihin sopiva ratkaisu. Maakuntamuseo esittää, että aurinkopaneelit sijoitetaan ensisijaisena vaihtoehtona pienemmän asuinrakennuksen katolle tai toissijaisesti pappilarakennuksen katon ylälappeelle. Näin sijoitettuna laitteisto herättäisi vähemmän huomiota pappilan perinteisenä säilyneessä ja arvokkaassa kokonaisuudessa.
Lisäksi maakuntamuseo muistuttaa, että mahdolliset aurinkosähköjärjestelmän asennukset tulee toteuttaa siten, etteivät ne aiheuta tarpeetonta vauriota suojellulle rakennukselle. Kiinnitysten ei tule esim. johtaa rakenteisiin vettä. Aurinkopaneelien käyttöikä on lyhyempi kuin suojeltujen rakennusten. Niiden tulee siis olla kohdetta vaurioittamatta, kohtuullisin toimenpitein ja kustannuksin poistettavissa tai vaihdettavissa uusiin käyttöikänsä päättyessä tai tekniikan kehittyessä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että tontin itäosa, jossa ko. rakennus sijaitsee, kuuluu muinaismuistolain rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen, historiallisen asuinpaikan Tyrvään pappila (mj-tunnus 1000024577) alueeseen. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 §). Tämän vuoksi kaikista piha-aluetta koskevista maan kaivamista vaativista tai muista toimenpiteistä/suunnitelmista sekä niihin liittyvästä arkeologisten tutkimusten tarpeesta on neuvoteltava hyvissä ajoin maakuntamuseon arkeologin kanssa (tutkija Vadim Adel, sähköposti vadim.adel@tampere.fi , puh. 0408004872 tai toimisto, yhteystiedot alla).