rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettu huoneen ja keittiön hirsimökki, jota on laajennettu kahdesti. Rakennuksen alkuperäinen muoto ja tyylipiirteet ovat kadonneet peruskorjauksessa, mutta 1920-luvun laajennuksen jälkeinen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Pensasaitojen ra-jaaman pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, perheen asunto puuta-lossa, on säilynyt hahmotettavissa.

Kapean Rimminkadun varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksella 001 on vähäinen maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Rimminkadun varrella, kadun eteläpuolella, asuinrakennus katulinjasta sisäänvedettynä. Loivasti etelään viettävällä tontilla on kahdessa vaiheessa rakennettu yhden perheen asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tila on kuulunut Provastin maihin, josta se on lohkottu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alun välisenä aikana, jolloin tontille rakennettiin pieni, huoneen ja keittiön hirsirakennus. Tontti oli tuolloin nykyistä suurempi käsittäen myös läntisen naapuritontin. 1908 nykyisen omistajan suku osti kiinteistön huutokaupasta. Perheen isä oli töissä Finlaysonilla. asuinrakennusta laajennettiin tilantarpeen kasvaessa 1920-luvulla rakentamalla huone lisää. Kuisti lisättiin 1960-luvulla. Tontin eteläpäätyyn takapihalle rakennettiin piharakennus, jossa oli sikolätti, sauna, puuvaja ja ulkokäymälä. Perhe sai lisätuloja kasvattamalla sikoja. Piharakennus purettiin 1970-luvulla. Saman suvun edustaja rakensi 1920-30-lukujen taitteessa toisen hirsirunkoisen asuinrakennuksen vanhan talon länsipuolelle (Nykyinen Rimminkatu 15). Tontit on erotettu 1970-80-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia. Pohjoispuolella on 1930-luvun funkkistalo ja eteläpuolella 1970-luvun omakotitalo.

Tonttia on rajattu matalalla metalliverkkoaidalla sekä pensasaidoilla. Pihan polkuja on päällystetty liuskekivillä. Pääosin nurmipintaisella pihalla kasvaa koivu, kuusi sekä erilaisia pensaita ja kukkaistutuksia. Pihan yleisilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvil-lisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runko-muodon ja rakennus- tai laajennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pispalassa tyypillisen, useista rakennusma-teriaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 76.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja