rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin puurakenteinen pienkerrostalotyyppinen asuinrakennus 001 on vuodelta 1928. Se edustaa ajalle tyypillistä vuokrataloarkkitehtuuria Pispalassa. Pienistä muutoksista huolimatta rakennuksessa on selvästi nähtävissä puuklassismin piirteet, kuten päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetria, kaksi- ja kolmijakoiset risti-ikkunat ja vintin kolmioikkunat. Porraskäytävä puuportaineen, kaiteineen ja paneloituine seinineen on säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussa. Pieni pulpettikattoinen betoninen piharakennus 1930-luvulta on säilyttänyt piirteensä hyvin.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Aivan Mäkikadun varressa katulinjassa sijaitsevalla melko kookkaalla asuinrakennuksella on suuri maisemallinen merkitys kapeassa kaupunkimaisessa katutilassa.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A5).

Kohde sijaitsee Mäkikadun varressa, kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla on 1928 valmistunut usean perheen asuintalo sekä pieni betoninen piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Santaharju. Aiemman inventoinnin tietojen mukaan Verner Jokinen on rakentanut tontille huoneen ja keittiön hirsimökin perheelleen 1900-luvun alussa. Rakennus on mahdollisesti tuhoutunut tulipalossa tai jäänyt laajennuksen sisään, kun 1928 polkupyöräilijä Eino (Eppu) Pajusen vanhemmat, Toivo ja Agda Pajunen rakensivat nykyisen usean perheen asuintalon. Piharakennus on todennäköisesti rakennettu tontin lounaiskulmaan 1930-luvun alussa, sillä vielä 1930 laaditussa tonttikartassa piharakennusta ei näy. Tontin pohjoispuolitse kulkevan kadun nimi oli 1960-luvulle asti Tukkimiehenkatu, nykyisin se on siis Mäkikatu. Tontin pohjoisreunasta on lunastettu kaistale kadun leventämistä varten, mutta suunnitelmien jäätyä toteutumatta kiinteistön omistajat ovat ostaneet maan takaisin. Talon kuuluisin asukas lienee näyttelijä Sella Seela, jonka kerrotaan asuneen siellä lapsena. Asuinrakennusta on korjattu 1990-2000-luvulla, mutta sen 1920-luvun yleisilme ja klassiset piirteet ovat säilyneet kauniisti.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa 1900-luvun alun rakennuksia. Koillispuolelta, Uittokujan kulmauksesta on vanha asuinrakennus korvattu uudisrakennuksella 1990-luvulla. Itäpuolella on rakentamaton maa-alue.

Tonttia on rajattu osin pystylauta-aidalla. Pihaa on pengerretty betonimuureilla, sillä rinne laskeutuu jyrkästi kohti lounasta. Piha on nurmea, polut sorapintaisia. Asuinrakennuksen ja kadun väli on päällystetty mukulakivillä. Kasvillisuutta on hyvin vähän, muutamia mäntyjä tontin eteläreunalla. Pihan yleisilme on perinteinen, joskin hoitamaton.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen osin korkean kivijalan säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 22.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 136.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja ja naapuri