rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Tilan pihapiirissä on asuinrakennus, luhti, sauna, autotallit sekä näiden eteläpuolella muuta pihapiiriä korkeammalla navetta ja puimasuuli.

Puimasuuli on rakennettu n. vuonna 1945. Vuonna 1955 valmistunut navetta on kaksikerroksinen. Alempi kerros on sementtitiilirakenteinen, ylempi on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Autotallit ovat valmistuneet n. vuonna 1950. Ulkorakennukset eivät ole aktiivikäytössä.

Vähäröyhiön kylässä on ollut iso kantatalo, joka on aikoinaan jaettu kolmen veljeksen, Nikin, Laurin ja Heikin kesken. Näin syntyivät Nikkilä, Laurila ja Heikkilä. Kukin näistä puolestaan halottiin isojaossa vuonna 1815, jolloin Heikkilästä muodostuivat so-Heikkilä ja Vähä-Heikkilä. Lisämaitten jako toimitettiin vuonna 1830 ja vuosina 1870 ja 1874 tehtiin vesijättöjako. Vuonna 1886 tehtiin jaontäydennys.

Iso-Heikkilän tila on ollut saman suvun hallussa pitkään. Paula Alaruusin eno Kalle Iso-Heikkilä antoi tilan Paula ja Pentti Alaruusille vuonna 1955. Nykyisin tilan omistaa heidän tyttärensä, jolle se siirtyi vuonna 2000.

Iso-Heikkilän osatalosta on lohkottu mm. Salonen, Joenniemi, Mäkelä (nyk. Ranta), Keskinen, Koivusuo, Haapaniemi ja Heikkilä 1920-lluvulla sekä Harju 1950-luvulla.

Tila sijaitsee Vähäröyhiön vanhalla kylätontilla Vähäröyhiöntien länsipuolella keskellä peltomaisemaa. Osatalot muodostavat tiiviin ryhmäkylän ja niiden tontit rajautuvat idässä Penijoenlahteen.

Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö) Oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.6.2006):