Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu mahdollista kommentointia varten asiakohdassa mainitun asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualue sijaitsee Pispalanharjun etelärinteen Pyhäjärveen rajautuvalla tasanteella Hyhkyn, Ala-Pispalan ja Tahmelan kaupunginosissa. Kaava-alue sisältää myös aiemmin erillisenä valmistellun asemakaavan 8824 suunnittelualueen, jonka yhdyskuntalautakunta palautti ehdotusvaiheessa uudelleen valmisteltavaksi. Hankkeen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tutustuttuaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lähes koko suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokasta Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009). Alueen rakennetun ympäristön arvot perustuvat erityisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, joka on sijoittunut harjulle suhteellisen vapaasti ja ilman varsinaista asemakaavallista suunnitelmaa. Muusta Pispalasta poiketen suunnittelualueen maasto on tasaisempaa ja rakentaminen ilmeeltään yhtenäisempää, paikoin jopa säännöllistä. Lisäksi alueelle sijoittuu tiiviisti rakennetusta Pispalasta poiketen laajoja entisiä viljelysmaita ja ranta-alueita, jotka ovat säilyneet rakentamisesta vapaina.
Alueelta on laadittu kattavat rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset. Alueen länsireunan uittotunnelit ovat sisältyneet vuonna 2004 laadittuun Tampereen Hyhkyn rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo) ja muu osa alueesta Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointiin (asemakaavan III-vaihe, 2011-2013, Pirkanmaan maakuntamuseo). Selvitykset esittelevät yksityiskohtaisesti alueen rakennusperinnön ominaispiirteet ja arvot. Selvityksissä suunnittelualueelta on tunnistettu 36 kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta ja neljä ympäristöstään erottuvaa arvoaluetta: Uittotunnelin ympäristö, Pispalan pihojen rivitaloalue, Pättäränkadun ympäristö sekä Tahmelan kasvimaat, lähde ja uimaranta. Lisäselvitystarpeita ei tässä vaiheessa ole tunnistettavissa, mutta suunnittelun aikana tulee kuitenkin tarpeen mukaan varautua teettämään rakennusten kuntoon liittyviä selvityksiä, mikäli kuntoa käytetään perusteena suojelumerkintöjen osoittamatta jättämiselle.
Kulttuuriympäristön suojelun periaatteet on linjattu aiemmissa, jo hyväksytyissä Pispalan asemakaavahankkeissa, ja niitä on luontevaa noudattaa pääsääntöisesti myös käsillä olevassa hankkeessa. Asemakaavaratkaisun tulee kuitenkin olla alueen ja kohteiden ominaispiirteiden vaalimiseen perustuva ja siten kaavallinen tarkastelu tulee tehdä tonttikohtaisesti. Selvityksissä arvokkaiksi tunnistetut alueet, pihapiirit, rakennukset ja metsäteollisuuden historiaan liittyvät rakenteet, uittotunnelit ja ns. punaisen ja harmaan tukkitien eteläpäät, tulee kaavassa huomioida asianmukaisin suojelumerkinnöin. Suojelumerkinnät voidaan jättää osoittamatta selvitysten suosituksista huolimatta niille muutamille pihapiireille ja rakennuksille, joiden arvot on poikkeamislupien ja purkavan uudisrakentamisen myötä selvitysten laatimisen jälkeen menetetty.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta tunnetaan kolme muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä: Pispa, kivikautinen asuinpaikka (mj-tunnus 837010001); Pispala, historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka (1000014082) ja Tahmelan lähde, kultti- ja tarinapaikka (837010009). Lisäksi alueella sijaitsee osa muusta arkeologisesta kulttuuriperintökohteesta Pispalan tukkitie 1 (mj-tunnus 1000014088).
Näistä kohteista OAS:ssa mainitaan vain tukkitien jäännökset; suunnitelman tekstiä on tältä osin täydennettävä. Tiedot tunnetuista arkeologisista kohteista löytyvät Museoviraston Kyppi.fi -tietopalvelusta ja siihen liittyvästä karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/. Muinaisjäännösrekisterin paikkatiedot ovat saatavilla Museoviraston sivulta https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/kulttuuriympariston-tietojarjestelmat/kulttuuriympaeristoen-paikkatietoaineistot .
Kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä kaavaan osa-aluemerkinnällä sm sekä ottaa ympäristöineen huomioon aluevarausten suunnittelussa. Merkintään liitettävä määräys on muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen/alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta/aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto. Mikäli kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai sen lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta, tulee siitä neuvotella museoviranomaisen kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti ja varautua inventointia tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen.
Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kohde Pispalan tukkitie 1 merkitään kaavaan Ympäristöministeriön asetuksen 311/2024 mukaisella osa-aluemerkinnällä ark, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu arkeologinen kohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.
Kaava-aluetta koskee maakuntakaavan merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue, johon liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan suunnittelumääräys on otettava asemakaavan laadinnassa huomioon.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu mahdollista kommentointia varten asiakohdassa mainitun asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualue sijaitsee Pispalanharjun etelärinteen Pyhäjärveen rajautuvalla tasanteella Hyhkyn, Ala-Pispalan ja Tahmelan kaupunginosissa. Kaava-alue sisältää myös aiemmin erillisenä valmistellun asemakaavan 8824 suunnittelualueen, jonka yhdyskuntalautakunta palautti ehdotusvaiheessa uudelleen valmisteltavaksi. Hankkeen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tutustuttuaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lähes koko suunnittelualue on valtakunnallisesti arvokasta Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009). Alueen rakennetun ympäristön arvot perustuvat erityisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, joka on sijoittunut harjulle suhteellisen vapaasti ja ilman varsinaista asemakaavallista suunnitelmaa. Muusta Pispalasta poiketen suunnittelualueen maasto on tasaisempaa ja rakentaminen ilmeeltään yhtenäisempää, paikoin jopa säännöllistä. Lisäksi alueelle sijoittuu tiiviisti rakennetusta Pispalasta poiketen laajoja entisiä viljelysmaita ja ranta-alueita, jotka ovat säilyneet rakentamisesta vapaina.
Alueelta on laadittu kattavat rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset. Alueen länsireunan uittotunnelit ovat sisältyneet vuonna 2004 laadittuun Tampereen Hyhkyn rakennusinventointiin (Pirkanmaan maakuntamuseo) ja muu osa alueesta Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointiin (asemakaavan III-vaihe, 2011-2013, Pirkanmaan maakuntamuseo). Selvitykset esittelevät yksityiskohtaisesti alueen rakennusperinnön ominaispiirteet ja arvot. Selvityksissä suunnittelualueelta on tunnistettu 36 kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta ja neljä ympäristöstään erottuvaa arvoaluetta: Uittotunnelin ympäristö, Pispalan pihojen rivitaloalue, Pättäränkadun ympäristö sekä Tahmelan kasvimaat, lähde ja uimaranta. Lisäselvitystarpeita ei tässä vaiheessa ole tunnistettavissa, mutta suunnittelun aikana tulee kuitenkin tarpeen mukaan varautua teettämään rakennusten kuntoon liittyviä selvityksiä, mikäli kuntoa käytetään perusteena suojelumerkintöjen osoittamatta jättämiselle.
Kulttuuriympäristön suojelun periaatteet on linjattu aiemmissa, jo hyväksytyissä Pispalan asemakaavahankkeissa, ja niitä on luontevaa noudattaa pääsääntöisesti myös käsillä olevassa hankkeessa. Asemakaavaratkaisun tulee kuitenkin olla alueen ja kohteiden ominaispiirteiden vaalimiseen perustuva ja siten kaavallinen tarkastelu tulee tehdä tonttikohtaisesti. Selvityksissä arvokkaiksi tunnistetut alueet, pihapiirit, rakennukset ja metsäteollisuuden historiaan liittyvät rakenteet, uittotunnelit ja ns. punaisen ja harmaan tukkitien eteläpäät, tulee kaavassa huomioida asianmukaisin suojelumerkinnöin. Suojelumerkinnät voidaan jättää osoittamatta selvitysten suosituksista huolimatta niille muutamille pihapiireille ja rakennuksille, joiden arvot on poikkeamislupien ja purkavan uudisrakentamisen myötä selvitysten laatimisen jälkeen menetetty.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta tunnetaan kolme muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä: Pispa, kivikautinen asuinpaikka (mj-tunnus 837010001); Pispala, historiallinen asuinpaikka/kylänpaikka (1000014082) ja Tahmelan lähde, kultti- ja tarinapaikka (837010009). Lisäksi alueella sijaitsee osa muusta arkeologisesta kulttuuriperintökohteesta Pispalan tukkitie 1 (mj-tunnus 1000014088).
Näistä kohteista OAS:ssa mainitaan vain tukkitien jäännökset; suunnitelman tekstiä on tältä osin täydennettävä. Tiedot tunnetuista arkeologisista kohteista löytyvät Museoviraston Kyppi.fi -tietopalvelusta ja siihen liittyvästä karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/. Muinaisjäännösrekisterin paikkatiedot ovat saatavilla Museoviraston sivulta https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/kulttuuriympariston-tietojarjestelmat/kulttuuriympaeristoen-paikkatietoaineistot .
Kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä kaavaan osa-aluemerkinnällä sm sekä ottaa ympäristöineen huomioon aluevarausten suunnittelussa. Merkintään liitettävä määräys on muotoa: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen/alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta/aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto. Mikäli kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai sen lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta, tulee siitä neuvotella museoviranomaisen kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti ja varautua inventointia tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen.
Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kohde Pispalan tukkitie 1 merkitään kaavaan Ympäristöministeriön asetuksen 311/2024 mukaisella osa-aluemerkinnällä ark, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu arkeologinen kohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa.
Kaava-aluetta koskee maakuntakaavan merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue, johon liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan suunnittelumääräys on otettava asemakaavan laadinnassa huomioon.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa