Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Sarviksen tehtaan piipun lyhentämisestä. Maakuntamuseo on antanut asiasta aikaisemmat lausunnot diar. 140/2017 ja 398/2018. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Sarvis oy:n tehdasalue on perustettu Hatanpäälle vuonna 1921. Sarviksen historia liittyy sekä muoviteollisuuden syntyyn että Tampereen tehdasalueiden levittäytymiseen vesivoimaa tarjonneen Tammerkosken reunoilta hyvien kulkuyhteyksien varrelle ratavarsiin ja järvien rannoille. Sarviksesta kehittyi Suomen suurin muovitehdas ja sen tehdasalueesta kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä osa Hatanpään teollista ympäristöä. Sarviksen nykyinen piippu rakennettiin uuden kattilahuoneen yhteyteen vuonna 1942.

Tampereen teollisuuspiipuilla on erityinen kaupunkikuvallinen merkitys Suomen ensimmäisen teollisuuskaupungin siluetissa ja monin paikoin myös katutason kaupunkikuvassa, ja ne kuuluvat Tampereen arvokkaimpien teollisuusrakennusten kokonaisuuksiin. Tampereen tehtaanpiiput-selvityksessä (Tampereen kaupunki / 1991) Sarviksen piippu on luokiteltu ryhmään ”muut teollisuushistorian kannalta merkittävät piiput”, joka sisältää Tampereen teollisuushistorian kannalta merkittävien teollisuuslaitosten piippuja, joilla on pitkä historiallinen tausta ja joiden merkitys on yhtä suuri kuin Tammerkosken varren symbolipiipuilla. Sarviksen piipulla todetaan vielä erikseen olevan merkittävä asema kaupunkikuvassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa tähän liittyen, että Sarviksen tehtaan lähiympäristö tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun Viinikanlahden asemakaavaa aletaan toteuttaa ja Lokomon aluetta kaavoittaa ja aikanaan toteuttaa. Jatkossa alueella tulee sijaitsemaan huomattavasi korkeampaa rakentamista, ja Sarviksen piipun kaupunkikuvallinen asema on sitä vahvempi, mitä korkeampi piippu on.

Piippu on suojeltu asemakaavassa (1995) merkinnällä sr-5: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa lisäksi, että Kantakaupungin yleiskaavan 2040 (2020) yleismääräyksen mukaan Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen (Kartta 3. - kulttuuriperintö). Teollisuustoiminnan historiasta kertovaa rakennusperintöä ja erityisesti maisemallisesti merkittäviä piippuja voidaan perustellusti pitää tällaisena maisemallisena erityispiirteenä.

Lausunnossa diar. 140/2017 todettiin, että lyhentäminen muuttaisi kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävän piipun siroa ja pitkää hahmoa. Lisäksi toimenpide todennäköisesti vain siirtäisi piipun erityistä kunnostusta vaativan osuuden tulevaisuudessa 7 metriä alemmas. Näin ollen piipun osittaista purkamista ei puollettu, vaan todettiin, että se tulee korjata tai muurata uudelleen. Seuraavana vuonna annetussa lausunnossa diar. 398/2018 katsottiin yläosan purkaminen mahdolliseksi sillä ehdolla, että piipun yläpäähän asennetaan piipun alkuperäisen muodon ja korkeuden säilyttävä tuulivoimala. Tällaisen uusiokäytön testaamista osana tehtaanpiippujen säilyttämistä ja kunnossapitoa on tuolloin pidetty kiinnostavana ja tärkeänä.

Poikkeamislupahakemuksen mukaan piipun vaurioitunut yläosa on purettu ja piippu muilta osin korjattu. Aikaisemmin myönnetystä poikkeamisluvasta poiketen tuulivoimala, huoltotaso ja piipun yläpään säleikkörakenne halutaan jättää rakentamatta, jolloin piippu lyhenee n. 8 m. Uuden tuulivoimalan katsotaan aiheuttavan lisärasitusta yli 80 vuotta vanhaan piippuun ja myös sen korottamista pidetään riskialttiina. Hakemuksessa vedotaan myös taloudellisiin syihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla piipun lyhentämistä käytettävissä olevan materiaalin pohjalta, vaan katsoo, että piipun kunnostustyö tulee suorittaa loppuun muuraamalla huippu uudelleen. Tarvittaessa tulee tutkia mahdollisuuksia rakenteen vahvistamiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee selvittämään, voisiko Pirha hakea piipun yläosan uudelleenmuuraamiselle valtion myöntämiä rakennusperinnön hoitoon tarkoitettuja avustuksia. Tampereella on lähiaikoina valmistunut esimerkiksi entisen Klingendahlin tehtaan piipun kunnostustyö, jolle myönnettiin valtion avustusta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Sarviksen tehtaan piipun lyhentämisestä. Maakuntamuseo on antanut asiasta aikaisemmat lausunnot diar. 140/2017 ja 398/2018. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Sarvis oy:n tehdasalue on perustettu Hatanpäälle vuonna 1921. Sarviksen historia liittyy sekä muoviteollisuuden syntyyn että Tampereen tehdasalueiden levittäytymiseen vesivoimaa tarjonneen Tammerkosken reunoilta hyvien kulkuyhteyksien varrelle ratavarsiin ja järvien rannoille. Sarviksesta kehittyi Suomen suurin muovitehdas ja sen tehdasalueesta kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvä osa Hatanpään teollista ympäristöä. Sarviksen nykyinen piippu rakennettiin uuden kattilahuoneen yhteyteen vuonna 1942.

Tampereen teollisuuspiipuilla on erityinen kaupunkikuvallinen merkitys Suomen ensimmäisen teollisuuskaupungin siluetissa ja monin paikoin myös katutason kaupunkikuvassa, ja ne kuuluvat Tampereen arvokkaimpien teollisuusrakennusten kokonaisuuksiin. Tampereen tehtaanpiiput-selvityksessä (Tampereen kaupunki / 1991) Sarviksen piippu on luokiteltu ryhmään ”muut teollisuushistorian kannalta merkittävät piiput”, joka sisältää Tampereen teollisuushistorian kannalta merkittävien teollisuuslaitosten piippuja, joilla on pitkä historiallinen tausta ja joiden merkitys on yhtä suuri kuin Tammerkosken varren symbolipiipuilla. Sarviksen piipulla todetaan vielä erikseen olevan merkittävä asema kaupunkikuvassa.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa tähän liittyen, että Sarviksen tehtaan lähiympäristö tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun Viinikanlahden asemakaavaa aletaan toteuttaa ja Lokomon aluetta kaavoittaa ja aikanaan toteuttaa. Jatkossa alueella tulee sijaitsemaan huomattavasi korkeampaa rakentamista, ja Sarviksen piipun kaupunkikuvallinen asema on sitä vahvempi, mitä korkeampi piippu on.

Piippu on suojeltu asemakaavassa (1995) merkinnällä sr-5: Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä tehtaan piippu, jota ei saa purkaa. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa lisäksi, että Kantakaupungin yleiskaavan 2040 (2020) yleismääräyksen mukaan Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen (Kartta 3. - kulttuuriperintö). Teollisuustoiminnan historiasta kertovaa rakennusperintöä ja erityisesti maisemallisesti merkittäviä piippuja voidaan perustellusti pitää tällaisena maisemallisena erityispiirteenä.

Lausunnossa diar. 140/2017 todettiin, että lyhentäminen muuttaisi kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävän piipun siroa ja pitkää hahmoa. Lisäksi toimenpide todennäköisesti vain siirtäisi piipun erityistä kunnostusta vaativan osuuden tulevaisuudessa 7 metriä alemmas. Näin ollen piipun osittaista purkamista ei puollettu, vaan todettiin, että se tulee korjata tai muurata uudelleen. Seuraavana vuonna annetussa lausunnossa diar. 398/2018 katsottiin yläosan purkaminen mahdolliseksi sillä ehdolla, että piipun yläpäähän asennetaan piipun alkuperäisen muodon ja korkeuden säilyttävä tuulivoimala. Tällaisen uusiokäytön testaamista osana tehtaanpiippujen säilyttämistä ja kunnossapitoa on tuolloin pidetty kiinnostavana ja tärkeänä.

Poikkeamislupahakemuksen mukaan piipun vaurioitunut yläosa on purettu ja piippu muilta osin korjattu. Aikaisemmin myönnetystä poikkeamisluvasta poiketen tuulivoimala, huoltotaso ja piipun yläpään säleikkörakenne halutaan jättää rakentamatta, jolloin piippu lyhenee n. 8 m. Uuden tuulivoimalan katsotaan aiheuttavan lisärasitusta yli 80 vuotta vanhaan piippuun ja myös sen korottamista pidetään riskialttiina. Hakemuksessa vedotaan myös taloudellisiin syihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla piipun lyhentämistä käytettävissä olevan materiaalin pohjalta, vaan katsoo, että piipun kunnostustyö tulee suorittaa loppuun muuraamalla huippu uudelleen. Tarvittaessa tulee tutkia mahdollisuuksia rakenteen vahvistamiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee selvittämään, voisiko Pirha hakea piipun yläosan uudelleenmuuraamiselle valtion myöntämiä rakennusperinnön hoitoon tarkoitettuja avustuksia. Tampereella on lähiaikoina valmistunut esimerkiksi entisen Klingendahlin tehtaan piipun kunnostustyö, jolle myönnettiin valtion avustusta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.