Tampereen keskustassa, Pyynikinrinteen kaupunginosassa (VII), F.E. Sillanpäänkadun ja Mariankadun kulmauksessa sijaitsevan Asunto Oy Tampereen Frans Emilin punatiilinen aita on vaurioitunut jäteauton törmättyä siihen. Vakuutusyhtiö on pyytänyt As Oy:ta toimittamaan selvityksen aidan suojelutilanteesta asian korvauskäsittelyä varten. As Oy on pyytänyt asiassa Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa, koska maakuntamuseo vastaa alueellisena vastuumuseona museolain (314/2019) mukaisesti pääosin Pirkanmaan rakennetun ympäristön suojelutehtävistä. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiassa seuraavaa.
Asunto Oy Tampereen Frans Emil muodostuu tontin kaakkoiskulmassa sijaitsevasta entisestä Marian (Marjatan) sairaalasta sekä tontille 2000-luvulla rakennetuista asuinkerrostaloista. Entinen sairaalarakennus edustaa tyyliltään myöhäisjugendia. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Lambert Petterson vuonna 1913. Kohde on osa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009). Aluetta koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti alueen arvojen säilymisestä tulee huolehtia kaikissa toimenpiteissä.
Asunto Oy Tampereen Frans Emilin tontilla on voimassa vuonna 2006 hyväksytty asemakaavan muutos (kaava nro 8049), jossa entinen sairaalarakennus ja sen kanssa saman ikäinen punatiilestä muurattu aita on suojeltu. Tontin Mariankadun puoleisella itäreunalla ja F.E. Sillanpäänkadun puoleisella eteläreunalla sijaitsevalle aidalle on asemakaavassa osoitettu suojelumerkintä sra-2. Sitä koskee asemakaavamääräys: ”Merkintä osoittaa sen osan alueen rajasta, jolla olemassa oleva aita on säilytettävä.”
Punatiilinen aita on poikkeuksellisen koristeellinen. Sen muotokieli on yhtenevä tontin entisen sairaalarakennuksen kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaavassa suojeltu, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä aita tulee korjata alkuperäistä vastaavaksi. Aidan alkuperäinen ilme ja materiaalit ovat nähtävissä rakennuspiirustuksista sekä vanhoista valokuvista.
Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan aita/muuri on tontin täydennysrakentamisen yhteydessä purettu ja muurattu uudelleen vuonna 2010. Muuraamisessa on tuolloin käytetty moderneja menetelmiä ja materiaaleja lukuun ottamatta tiiliä, jotka ovat ainakin pääosin alkuperäisiä. Myös aidan perustus on muurattu todennäköisesti alkuperäisistä graniittiharkoista ja tulee säilyttää vaurioita korjattaessa.
Taloyhtiö ja isännöitsijä ovat olleet mainitun jäteauton törmäyksen jälkeen yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon, jolloin aidan korjaaminen on neuvottu toteuttamaan seuraavasti: Alkuperäiset tiilet puhdistetaan ja käytetään uudelleen, kelvottomien rikkinäisten tilalle hankitaan vanhoja, mieluiten käsinlyötyjä tiiliä. Aidan muuraamisessa voidaan käyttää modernia, sementtisidosaineista laastia, jollaista on käytetty myös vuonna 2010, jolloin aita on viimeksi muurattu. Aita voidaan raudoittaa nykyisen ratkaisun mukaisesti. Muurin päälle asennetaan alkuperäisen mallin mukaiset pellitykset, tehdaspinnoitettu pelti on hyväksyttävissä. Edellä kuvatusta poikkeava korjaustapa on katsottava aidalle asemakaavassa osoitetun suojelumääräyksen vastaiseksi.
Tampereen keskustassa, Pyynikinrinteen kaupunginosassa (VII), F.E. Sillanpäänkadun ja Mariankadun kulmauksessa sijaitsevan Asunto Oy Tampereen Frans Emilin punatiilinen aita on vaurioitunut jäteauton törmättyä siihen. Vakuutusyhtiö on pyytänyt As Oy:ta toimittamaan selvityksen aidan suojelutilanteesta asian korvauskäsittelyä varten. As Oy on pyytänyt asiassa Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa, koska maakuntamuseo vastaa alueellisena vastuumuseona museolain (314/2019) mukaisesti pääosin Pirkanmaan rakennetun ympäristön suojelutehtävistä. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiassa seuraavaa.
Asunto Oy Tampereen Frans Emil muodostuu tontin kaakkoiskulmassa sijaitsevasta entisestä Marian (Marjatan) sairaalasta sekä tontille 2000-luvulla rakennetuista asuinkerrostaloista. Entinen sairaalarakennus edustaa tyyliltään myöhäisjugendia. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Lambert Petterson vuonna 1913. Kohde on osa Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009). Aluetta koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti alueen arvojen säilymisestä tulee huolehtia kaikissa toimenpiteissä.
Asunto Oy Tampereen Frans Emilin tontilla on voimassa vuonna 2006 hyväksytty asemakaavan muutos (kaava nro 8049), jossa entinen sairaalarakennus ja sen kanssa saman ikäinen punatiilestä muurattu aita on suojeltu. Tontin Mariankadun puoleisella itäreunalla ja F.E. Sillanpäänkadun puoleisella eteläreunalla sijaitsevalle aidalle on asemakaavassa osoitettu suojelumerkintä sra-2. Sitä koskee asemakaavamääräys: ”Merkintä osoittaa sen osan alueen rajasta, jolla olemassa oleva aita on säilytettävä.”
Punatiilinen aita on poikkeuksellisen koristeellinen. Sen muotokieli on yhtenevä tontin entisen sairaalarakennuksen kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaavassa suojeltu, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä aita tulee korjata alkuperäistä vastaavaksi. Aidan alkuperäinen ilme ja materiaalit ovat nähtävissä rakennuspiirustuksista sekä vanhoista valokuvista.
Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan aita/muuri on tontin täydennysrakentamisen yhteydessä purettu ja muurattu uudelleen vuonna 2010. Muuraamisessa on tuolloin käytetty moderneja menetelmiä ja materiaaleja lukuun ottamatta tiiliä, jotka ovat ainakin pääosin alkuperäisiä. Myös aidan perustus on muurattu todennäköisesti alkuperäisistä graniittiharkoista ja tulee säilyttää vaurioita korjattaessa.
Taloyhtiö ja isännöitsijä ovat olleet mainitun jäteauton törmäyksen jälkeen yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon, jolloin aidan korjaaminen on neuvottu toteuttamaan seuraavasti: Alkuperäiset tiilet puhdistetaan ja käytetään uudelleen, kelvottomien rikkinäisten tilalle hankitaan vanhoja, mieluiten käsinlyötyjä tiiliä. Aidan muuraamisessa voidaan käyttää modernia, sementtisidosaineista laastia, jollaista on käytetty myös vuonna 2010, jolloin aita on viimeksi muurattu. Aita voidaan raudoittaa nykyisen ratkaisun mukaisesti. Muurin päälle asennetaan alkuperäisen mallin mukaiset pellitykset, tehdaspinnoitettu pelti on hyväksyttävissä. Edellä kuvatusta poikkeava korjaustapa on katsottava aidalle asemakaavassa osoitetun suojelumääräyksen vastaiseksi.