Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kuljun seurakuntatalo sijaitsee metsään rajautuvalla rinnetontilla Kuljun omakotitaloalueen laidalla, Lempäälän keskustasta pohjoiseen. Paikalla on voimassa vuonna 1985 vahvistettu asemakaava, jossa kiinteistö on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty 1,5 ja tehokkuusluvuksi 0,2. Kaavan iän vuoksi siinä ei ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) edellyttämällä tavalla.
Kuljun seurakuntatalo on inventoitu osana selvitystä Pirkanmaan seurakuntatalot 2021–2022 (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022). Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Arvi Pääkkönen vuonna 1954, ja se edustaa aikakaudelle tyypillistä ja ulkoasultaan hyvin säilynyttä, pienimittakaavaista jälleenrakennuskauden julkista rakentamista. Kulju kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen erityisesti karjalaisten siirtoasutuksen myötä, jolloin alueelle alettiin kaivata omaa kirkkoa. Tontti saatiin lahjoituksena Kuljun kartanon omistajalta, teollisuusneuvos Rosa Salmelinilta. Kirkon rakentamiselle ei saatu rakennussäännöstelyn vuoksi lupaa, sillä niitä myönnettiin pääasiassa asuinrakentamiseen. Asuntoja sisältävä seurakuntatalo voitiin kuitenkin katsoa hyväksyttäväksi. Rakennusta varten oli tilattu suunnitelmat arkkitehdiltä, mutta niiden toteuttamisen osoittautuessa liian kalliiksi kirkkohallintokunnan jäsen, rakennusmestari Arvi Pääkkönen sai tehtäväkseen laatia halvemmat suunnitelmat.
Rakennuksen kantavana materiaalina käytettiin puuta ja siihen sijoitettiin seurakuntasali, toimisto, papin huone, kahvio ja keittiö, vahtimestarin asunto sekä alakertaan nuorten kerhotiloja ja sauna pesutiloineen. Rakennustarpeet saatiin seurakunnan metsästä ja sahaustyöt tehtiin Kuljun sahalla. Seurakuntatalo oli Lempäälän seurakunnan sodanjälkeisen ajan ensimmäinen laajempi rakennushanke. Valmistuttuaan vuonna 1955 rakennus oli varsin ahkerassa käytössä, ja siinä järjestettiin joka toinen viikko jumalanpalveluksia.
Rakennus on inventoinnissa sijoitettu arvoluokkaan III seuraavin perustein: "rakennus on ulkoasultaan ja osin sisätiloista hyvin säilynyt ja edustaa aikansa tarkoin säädeltyä rakentamista. Seurakuntatalona rakennus on varsin tavanomainen ja arkinen. Se voisi ulkoasunsa perusteella olla 1950-luvun seurantalo tai muu vastaava julkinen rakennus, johon on yhdistetty asuinsiipi. Rakennus sijaitsee hieman syrjässä ollakseen kaupunkikuvallisesti merkittävä. Oli aikanaan tärkeä rakennus asuinalueelle." Rakennuksen historialliset arvot liittyvät jälleenrakennuskauden olosuhteiden lisäksi kaupunginosan historiaan, ja se liittyy muuhun saman aikakauden rakentamiseen Kuljun kaupunginosassa.
Seurakunta on perustellut rakennuksen purkamista sillä, ettei sille ole käyttöä. Muita, esimerkiksi kuntoon liittyviä, perusteita ei ole esitetty. Rakennuksen arvoluokituksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo pitää purkamista valitettavana mutta mahdollisena. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että ensisijainen vaihtoehto olisi ratkaista rakennuksen ja koko kiinteistön kohtalo asemakaavamuutoksella, jonka yhteydessä tutkittaisiin yhtenä vaihtoehtona seurakuntatalon säilyttävä ratkaisu. Mittakaavansa puolesta rakennus saattaisi sopia muutettavaksi asuinkäyttöön, ja kiinteistölle voitaisiin sijoittaa lisäksi täydennysrakentamista.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kuljun seurakuntatalo sijaitsee metsään rajautuvalla rinnetontilla Kuljun omakotitaloalueen laidalla, Lempäälän keskustasta pohjoiseen. Paikalla on voimassa vuonna 1985 vahvistettu asemakaava, jossa kiinteistö on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty 1,5 ja tehokkuusluvuksi 0,2. Kaavan iän vuoksi siinä ei ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) edellyttämällä tavalla.
Kuljun seurakuntatalo on inventoitu osana selvitystä Pirkanmaan seurakuntatalot 2021–2022 (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022). Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Arvi Pääkkönen vuonna 1954, ja se edustaa aikakaudelle tyypillistä ja ulkoasultaan hyvin säilynyttä, pienimittakaavaista jälleenrakennuskauden julkista rakentamista. Kulju kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen erityisesti karjalaisten siirtoasutuksen myötä, jolloin alueelle alettiin kaivata omaa kirkkoa. Tontti saatiin lahjoituksena Kuljun kartanon omistajalta, teollisuusneuvos Rosa Salmelinilta. Kirkon rakentamiselle ei saatu rakennussäännöstelyn vuoksi lupaa, sillä niitä myönnettiin pääasiassa asuinrakentamiseen. Asuntoja sisältävä seurakuntatalo voitiin kuitenkin katsoa hyväksyttäväksi. Rakennusta varten oli tilattu suunnitelmat arkkitehdiltä, mutta niiden toteuttamisen osoittautuessa liian kalliiksi kirkkohallintokunnan jäsen, rakennusmestari Arvi Pääkkönen sai tehtäväkseen laatia halvemmat suunnitelmat.
Rakennuksen kantavana materiaalina käytettiin puuta ja siihen sijoitettiin seurakuntasali, toimisto, papin huone, kahvio ja keittiö, vahtimestarin asunto sekä alakertaan nuorten kerhotiloja ja sauna pesutiloineen. Rakennustarpeet saatiin seurakunnan metsästä ja sahaustyöt tehtiin Kuljun sahalla. Seurakuntatalo oli Lempäälän seurakunnan sodanjälkeisen ajan ensimmäinen laajempi rakennushanke. Valmistuttuaan vuonna 1955 rakennus oli varsin ahkerassa käytössä, ja siinä järjestettiin joka toinen viikko jumalanpalveluksia.
Rakennus on inventoinnissa sijoitettu arvoluokkaan III seuraavin perustein: "rakennus on ulkoasultaan ja osin sisätiloista hyvin säilynyt ja edustaa aikansa tarkoin säädeltyä rakentamista. Seurakuntatalona rakennus on varsin tavanomainen ja arkinen. Se voisi ulkoasunsa perusteella olla 1950-luvun seurantalo tai muu vastaava julkinen rakennus, johon on yhdistetty asuinsiipi. Rakennus sijaitsee hieman syrjässä ollakseen kaupunkikuvallisesti merkittävä. Oli aikanaan tärkeä rakennus asuinalueelle." Rakennuksen historialliset arvot liittyvät jälleenrakennuskauden olosuhteiden lisäksi kaupunginosan historiaan, ja se liittyy muuhun saman aikakauden rakentamiseen Kuljun kaupunginosassa.
Seurakunta on perustellut rakennuksen purkamista sillä, ettei sille ole käyttöä. Muita, esimerkiksi kuntoon liittyviä, perusteita ei ole esitetty. Rakennuksen arvoluokituksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo pitää purkamista valitettavana mutta mahdollisena. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että ensisijainen vaihtoehto olisi ratkaista rakennuksen ja koko kiinteistön kohtalo asemakaavamuutoksella, jonka yhteydessä tutkittaisiin yhtenä vaihtoehtona seurakuntatalon säilyttävä ratkaisu. Mittakaavansa puolesta rakennus saattaisi sopia muutettavaksi asuinkäyttöön, ja kiinteistölle voitaisiin sijoittaa lisäksi täydennysrakentamista.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa