Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään arviota Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa sijaitsevan kahdesta asunnosta muodostuvan asuinrakennuksen pohjoisen puoleisen A-asunnon kuntotutkimusten riittävyydestä sekä rakennuksen kunnostettavuudesta. Lausuntoon on sisällytetty myös asiaan oleellisesti liittyvät tiedot rakennuksen kaava- ja suojelutilanteesta sekä kultuurihistoriallisista arvoista. 

Pispankatu 29:n A-asunnosta on laadittu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (ASUA Group Oy, 29.3.2023), johon on liittynyt lämpökameratarkastelu (7.3.2023). Niiden perusteella asunnon omistaja on päätynyt hakemaan rakennukselle purkamislupaa ja esittämään rakennusosan korvaamista uudisrakennuksella. Asia on ohjautunut käsiteltäväksi poikkeamislupana, sillä rakennus on asemakaavassa suojeltu, eikä rakennusta saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Pakottavaksi syyksi voidaan katsoa kuntotutkimuksessa osoitettu korjauskelvottomuus tai erittäin laajat vauriot, jolloin korjaamista ei enää voida katsoa omistajalle kohtuulliseksi vaatimukseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on katsonut, että poikkeamisharkinnan tueksi kuntoselvityksiä on täydennettävä, sillä em. selvitykset eivät osoita rakennuksen olevan korjauskelvoton, eikä vaurioiden laajuus selviä riittävästi.

Nyt Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu asuntoa koskeva Lausunto: Pispankatu 29 A, 33240 Tampere - Korjausmahdollisuuksien arviointi (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 9.10.2025). Tutustuttuaan aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Kulttuurihistorialliset arvot, kaava- ja suojelutilanne

Pispankatu 29 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Pispalanrinteen rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009) ja edustaa arvoalueen perusteena olevaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana pääosin sääntelemättä muodostunutta asuinrakentamista. Lisäksi kohde sijaitsee Pispalanharjulla, joka on osa Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (VAMA 2021, Suomen ympäristökeskus).

Nykyisin kaksiasuntoinen Pispankatu 29 on inventoitu vuonna 2008 osana alueen asemakaavan uudistamista laadittua Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008-2013). Selvityksen mukaan rakennuksen eteläosa on rakennettu 1920-luvulla ja harjasuunnaltaan vastakkainen pohjoisosa 1930-luvulla. Voimakkaista peruskorjauksista huolimatta rakennuksessa on säilynyt nähtävissä alueelle tyypillinen rakentamisen tapa sekä eri vaiheissa rakennettujen rakennusosien perusmuoto mansardikattoineen, minkä vuoksi rakennuksella on rakennusperinteistä / rakennushistoriallista arvoa. Sosiaalihistoriallista arvoa rakennuksella on, koska alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa on säilynyt havaittavissa useimpien asuntojen yhdistämisestä huolimatta. Maisemalliset arvot ovat useimpiin Pispankadun taloihin verraten jonkin verran vähäisemmät rakennuksen sijaitessa osin katutason alapuolella.

Kohde on selvityksessä arvotettu kulttuurihistoriallisten arvojensa perusteella arvoluokkaan 3. Arvoluokitus on kolmiportainen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävin on arvoluokka 1. Kohde on myös tunnistettu osaksi poikkeuksellisen hyvin säilynyttä ja yhtenäistä Pispankadun varren arvoaluetta, joka muodostuu kadun molemmin puolin rakennetuista 19 pihapiirin muodostamasta 1900-luvun alun asuinrakennusten ryhmästä.

Rakennusinventoinnin perusteella Pispankatu 29:n asuinrakennus on suojeltu vuonna 2016 hyväksytyssä asemakaavassa. Rakennukselle on osoitettu sen nykyisen pohjanalan mukainen rakennusala ja sille suojelumerkintä srp-3, jonka kaavamääräys kuulu: ”Kulttuurihistoriallisen aluekokonaisuuden säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa korjaus- ja muutostöissä huomioon. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja maisemaan.” A- ja B-asunnon käsittävälle rakennusalalle on osoitettu enimmäisrakennusoikeus 250 kerrosalaneliömetriä. Myös Pispankadun arvoalueelle on osoitettu suojelumerkintä ja -määräys, joka edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistä (sk-2). Kaavan yhteydessä on hyväksytty Pispalan rakennustapaohjeet, joita tulee noudattaa rakennuksia kunnostettaessa ja muutoksia suunniteltaessa.

Pispankatu 29 A-asunnon kunto ja kunnostettavuus

Asunnosta laadittu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (ASUA Group Oy, 29.3.2023) ja siihen liittynyt lämpökameratarkastelu (7.3.2023) osoittavat, että asunnon alimman kerroksen rakenteissa on kosteusvaurioita ja ulkovaipan liittymissä yleisesti epätiiveyttä. Kellarin seiniä ja alemman välipohjan reuna-alueita on tutkittu rakenneavauksin ja mikrobianalyysein, joiden perusteella tutkitut alueet on todettu mikrobivaurioituneiksi. Kuntotutkimuksen perusteella rakenteissa havaitut ongelmat johtuvat pääosin 1980-luvun peruskorjauksesta, jossa on käytetty rakennukseen sopimattomia materiaaleja ja tehty rakennusvirheitä. Tutkituilta osin korjaustarve on ilmeinen, mutta esimerkiksi vesikaton, yläpohjan ja ylemmän välipohjan kuntoa tai rakennusrungon vaurioiden laajuutta ei ole selvitetty.

A-asunnon mahdollista purkamista käsiteltiin poikkeamislupatyöryhmässä 15.5.2025, missä yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo on pyytänyt täydentämään selvityksiä edellä mainituilta osin. Kuntotutkimuksia on täydennetty laatimalla Lausunto: Pispankatu 29 A, 33240 Tampere - Korjausmahdollisuuksien arviointi (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 9.10.2025). Lausuntoa varten oli tehty yksi rakenneavaus asuntojen väliseen seinään, yksi kellarin maanvastaiseen seinään sekä yksi ylärinteen puolelle julkisivuverhouksen alareunaan. Viimeksi mainitusta avauksesta käy ilmi, että harjun puolella maan pinta on nostettu seinän alaosan ja lattiarakenteiden yläpuolelle, mikä on aiheuttanut kyseisten rakennusosien kosteusvaurioitumisen. Selvitys täydentää ja tarkentaa aiemman kuntotutkimuksen tulosta maanvastaisten rakenteiden ja alemman välipohjan vaurioiden osalta, mutta ei sisällä kattavasti muita rakennusosia koskevia tutkimuksia tai havaintoja. 

Edellä esitetyn perusteella maakuntamuseon kanta on, että teetetyt kuntoselvitykset eivät anna riittävän kokonaisvaltaista käsitystä A-asunnon rakenteiden kunnosta tai osoita sen olevan korjauskelvoton.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kiinteistön alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. On kuitenkin otettava huomioon, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei ole tiedossa. Lähin tunnettu puolustusvarustuksia sisältävä muinaisjäännösalue sijaitsee ko. tontista noin 80 m pohjoiseen. Mikäli tontin maapohjaa kaivettaessa tavataan mahdollisia linnoitusten jäännöksiä, kuten betonisia tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa löydöistä viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 §).

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta

Edellä sanottu huomioiden Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laadittujen kuntotutkimusten perusteella purkamiselle ei ole osoitettavissa pakottavaa syytä. Valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä sijaitsevan asemakaavassa suojellun rakennuksen A-asunnon käsittävä rakennusosa tulisi ensisijassa kunnostaa säilyttäen rakennuksen harjakorkeus, katon muoto, julkisivujen aukotus ja mahdollisimman laajasti alkuperäisiä runkorakenteita. Pispalan erityiset arvot liittyvät sen 1900-luvun alun rakennusperintöön, rinnerakentamiseen ja harjulta aukeaviin maisemiin. Asemakaavan muutoksella on pyritty varmistamaan näiden arvojen säilyminen. Jokaisen vanhan rakennuksen purkaminen vähentää Pispalan kokonaisuuden arvoa, mistä johtuen alueen vanha rakennuskanta tulee säilyttää ja kunnostaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään arviota Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa sijaitsevan kahdesta asunnosta muodostuvan asuinrakennuksen pohjoisen puoleisen A-asunnon kuntotutkimusten riittävyydestä sekä rakennuksen kunnostettavuudesta. Lausuntoon on sisällytetty myös asiaan oleellisesti liittyvät tiedot rakennuksen kaava- ja suojelutilanteesta sekä kultuurihistoriallisista arvoista. 

Pispankatu 29:n A-asunnosta on laadittu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (ASUA Group Oy, 29.3.2023), johon on liittynyt lämpökameratarkastelu (7.3.2023). Niiden perusteella asunnon omistaja on päätynyt hakemaan rakennukselle purkamislupaa ja esittämään rakennusosan korvaamista uudisrakennuksella. Asia on ohjautunut käsiteltäväksi poikkeamislupana, sillä rakennus on asemakaavassa suojeltu, eikä rakennusta saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Pakottavaksi syyksi voidaan katsoa kuntotutkimuksessa osoitettu korjauskelvottomuus tai erittäin laajat vauriot, jolloin korjaamista ei enää voida katsoa omistajalle kohtuulliseksi vaatimukseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on katsonut, että poikkeamisharkinnan tueksi kuntoselvityksiä on täydennettävä, sillä em. selvitykset eivät osoita rakennuksen olevan korjauskelvoton, eikä vaurioiden laajuus selviä riittävästi.

Nyt Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu asuntoa koskeva Lausunto: Pispankatu 29 A, 33240 Tampere - Korjausmahdollisuuksien arviointi (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 9.10.2025). Tutustuttuaan aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Kulttuurihistorialliset arvot, kaava- ja suojelutilanne

Pispankatu 29 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Pispalanrinteen rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009) ja edustaa arvoalueen perusteena olevaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana pääosin sääntelemättä muodostunutta asuinrakentamista. Lisäksi kohde sijaitsee Pispalanharjulla, joka on osa Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (VAMA 2021, Suomen ympäristökeskus).

Nykyisin kaksiasuntoinen Pispankatu 29 on inventoitu vuonna 2008 osana alueen asemakaavan uudistamista laadittua Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointia (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2008-2013). Selvityksen mukaan rakennuksen eteläosa on rakennettu 1920-luvulla ja harjasuunnaltaan vastakkainen pohjoisosa 1930-luvulla. Voimakkaista peruskorjauksista huolimatta rakennuksessa on säilynyt nähtävissä alueelle tyypillinen rakentamisen tapa sekä eri vaiheissa rakennettujen rakennusosien perusmuoto mansardikattoineen, minkä vuoksi rakennuksella on rakennusperinteistä / rakennushistoriallista arvoa. Sosiaalihistoriallista arvoa rakennuksella on, koska alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa on säilynyt havaittavissa useimpien asuntojen yhdistämisestä huolimatta. Maisemalliset arvot ovat useimpiin Pispankadun taloihin verraten jonkin verran vähäisemmät rakennuksen sijaitessa osin katutason alapuolella.

Kohde on selvityksessä arvotettu kulttuurihistoriallisten arvojensa perusteella arvoluokkaan 3. Arvoluokitus on kolmiportainen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävin on arvoluokka 1. Kohde on myös tunnistettu osaksi poikkeuksellisen hyvin säilynyttä ja yhtenäistä Pispankadun varren arvoaluetta, joka muodostuu kadun molemmin puolin rakennetuista 19 pihapiirin muodostamasta 1900-luvun alun asuinrakennusten ryhmästä.

Rakennusinventoinnin perusteella Pispankatu 29:n asuinrakennus on suojeltu vuonna 2016 hyväksytyssä asemakaavassa. Rakennukselle on osoitettu sen nykyisen pohjanalan mukainen rakennusala ja sille suojelumerkintä srp-3, jonka kaavamääräys kuulu: ”Kulttuurihistoriallisen aluekokonaisuuden säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa korjaus- ja muutostöissä huomioon. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja maisemaan.” A- ja B-asunnon käsittävälle rakennusalalle on osoitettu enimmäisrakennusoikeus 250 kerrosalaneliömetriä. Myös Pispankadun arvoalueelle on osoitettu suojelumerkintä ja -määräys, joka edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistä (sk-2). Kaavan yhteydessä on hyväksytty Pispalan rakennustapaohjeet, joita tulee noudattaa rakennuksia kunnostettaessa ja muutoksia suunniteltaessa.

Pispankatu 29 A-asunnon kunto ja kunnostettavuus

Asunnosta laadittu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (ASUA Group Oy, 29.3.2023) ja siihen liittynyt lämpökameratarkastelu (7.3.2023) osoittavat, että asunnon alimman kerroksen rakenteissa on kosteusvaurioita ja ulkovaipan liittymissä yleisesti epätiiveyttä. Kellarin seiniä ja alemman välipohjan reuna-alueita on tutkittu rakenneavauksin ja mikrobianalyysein, joiden perusteella tutkitut alueet on todettu mikrobivaurioituneiksi. Kuntotutkimuksen perusteella rakenteissa havaitut ongelmat johtuvat pääosin 1980-luvun peruskorjauksesta, jossa on käytetty rakennukseen sopimattomia materiaaleja ja tehty rakennusvirheitä. Tutkituilta osin korjaustarve on ilmeinen, mutta esimerkiksi vesikaton, yläpohjan ja ylemmän välipohjan kuntoa tai rakennusrungon vaurioiden laajuutta ei ole selvitetty.

A-asunnon mahdollista purkamista käsiteltiin poikkeamislupatyöryhmässä 15.5.2025, missä yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo on pyytänyt täydentämään selvityksiä edellä mainituilta osin. Kuntotutkimuksia on täydennetty laatimalla Lausunto: Pispankatu 29 A, 33240 Tampere - Korjausmahdollisuuksien arviointi (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 9.10.2025). Lausuntoa varten oli tehty yksi rakenneavaus asuntojen väliseen seinään, yksi kellarin maanvastaiseen seinään sekä yksi ylärinteen puolelle julkisivuverhouksen alareunaan. Viimeksi mainitusta avauksesta käy ilmi, että harjun puolella maan pinta on nostettu seinän alaosan ja lattiarakenteiden yläpuolelle, mikä on aiheuttanut kyseisten rakennusosien kosteusvaurioitumisen. Selvitys täydentää ja tarkentaa aiemman kuntotutkimuksen tulosta maanvastaisten rakenteiden ja alemman välipohjan vaurioiden osalta, mutta ei sisällä kattavasti muita rakennusosia koskevia tutkimuksia tai havaintoja. 

Edellä esitetyn perusteella maakuntamuseon kanta on, että teetetyt kuntoselvitykset eivät anna riittävän kokonaisvaltaista käsitystä A-asunnon rakenteiden kunnosta tai osoita sen olevan korjauskelvoton.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kiinteistön alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. On kuitenkin otettava huomioon, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei ole tiedossa. Lähin tunnettu puolustusvarustuksia sisältävä muinaisjäännösalue sijaitsee ko. tontista noin 80 m pohjoiseen. Mikäli tontin maapohjaa kaivettaessa tavataan mahdollisia linnoitusten jäännöksiä, kuten betonisia tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa löydöistä viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 §).

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta

Edellä sanottu huomioiden Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laadittujen kuntotutkimusten perusteella purkamiselle ei ole osoitettavissa pakottavaa syytä. Valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä sijaitsevan asemakaavassa suojellun rakennuksen A-asunnon käsittävä rakennusosa tulisi ensisijassa kunnostaa säilyttäen rakennuksen harjakorkeus, katon muoto, julkisivujen aukotus ja mahdollisimman laajasti alkuperäisiä runkorakenteita. Pispalan erityiset arvot liittyvät sen 1900-luvun alun rakennusperintöön, rinnerakentamiseen ja harjulta aukeaviin maisemiin. Asemakaavan muutoksella on pyritty varmistamaan näiden arvojen säilyminen. Jokaisen vanhan rakennuksen purkaminen vähentää Pispalan kokonaisuuden arvoa, mistä johtuen alueen vanha rakennuskanta tulee säilyttää ja kunnostaa.