Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa rakentamislupahakemukseen, joka koskee Tampereen Hämeenpuiston laidalla sijaitsevan Amurinlinnan korttelin kaakkoiskulman 14-kerroksista ns. Impilinnan asuinkerrostaloa sekä pihalla sijaitsevaa kaksikerroksista sauna- ja pesularakennusta, jotka on tarkoitus peruskorjata. Samalle hankkeelle on haettu rakennuslupaa lähes samoin suunnitelmin jo vuonna 2020, jolloin maakuntamuseo on 15.5.2020 antanut asiassa lausunnon drno. 259/2020. Hanke on jäänyt toteutumatta. Tutustuttuaan uuteen lupahakemukseen aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Amurinlinna on seitsemästä arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemasta rakennuksesta muodostuva kortteli Tampereen Hämeenpuiston ja Satakunnankadun kulmauksessa. Se on rakennettu vuosina 1950-55 Finlaysonin työntekijöiden korkealuokkaiseksi ja moderniksi asuinalueeksi. Asuntojen lisäksi kortteliin sisältyi mm. liiketiloja, kirjasto, keilahalli, päiväkoti, sauna ja pesula. Kortteli on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Kaakkoiskulman tornitalo, Impilinna, on yksi kaupungin maamerkeistä.

Korttelin poikkeuksellisen merkittävät arkkitehtoniset, rakennushistorialliset, sosiaalihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu lukuisissa selvityksissä (mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 ja Museoviraston RKY-inventointi 2009). Korttelin itäpuoli, johon myös Impilinnan tornitalo ja sauna- ja pesularakennus kuuluvat, on osa valtakunnallisesti merkittävää Hämeenpuiston rakennettua kulttuuriympäristöä. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä.

Korttelissa on voimassa vuonna 1954 vahvistettu asemakaava, josta luonnollisesti puuttuvat nykylainsäädännön edellyttämät kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen tähtäävät suojelumerkinnät. Asemakaava on katsottu vanhentuneeksi ja korttelin asemakaavan uudistaminen käynnistetty vuonna 2018. Maankäyttöä ohjaavat kantakaupungin yleiskaava 2040 sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, joihin molempiin on merkitty edellä mainittu valtakunnallisesti merkittävä Hämeenpuiston rakennettu kulttuuriympäristö ja sitä koskevat suojelumerkinnät. Edellä mainitusta johtuen korttelin kokonaisuutta, pihoja ja rakennuksia tulee kohdella kuten jos ne olisivat suojeltuja.

Korttelista on laadittu suppea rakennusinventointi (Aihio arkkitehdit, 2018), josta käy pääpiirteissään ilmi korttelin historia. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan selvitys on hyvin yleispiirteinen, eikä tarjoa riittäviä tietoja asemakaavanmuutoksen tai peruskorjauksen suunnittelulle. Selvityksestä mm. puuttuvat tiedot rakennusten materiaaleista (mm. runko, kate, julkisivut, ikkunat, ovet), kuvaus muutoksista ja säilyneistä piirteistä sekä kulttuurihistoriallisten arvojen määrittely. Myöskään pihan pintojen materiaalien, kasvillisuuden, rakennusten julkisten tai puolijulkisten sisätilojen, kuten porrashuoneiden tai liiketilojen, säilyneisyydestä, piirteistä tai arvoista ei ole tietoja. Puutteellisesta selvityksestä johtuen lupa-aineiston ja peruskorjauksen kohteen arvoille aiheuttamien vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa.

Impilinnan osalta suunnitteilla olevassa peruskorjauksessa asuntojen lukumäärä pysyy samana, mutta kaduntason liiketila jaetaan neljäksi pienemmäksi liiketilaksi. A-porras ja hissi jatketaan ulottumaan kellarikerrokseen. Lisäksi uusitaan mm. koko rakennuksen välipohjien eristeet, alapohjan sekä välipohjien pinnat ja asuntojen sisätilat. Julkisivuissa uusitaan porrashuoneen ikkunat, ovia, julkisivurappaus ja maalipinnat. Julkisivujen ilme, pintamateriaalit ja väritys pyritään pääosin säilyttämään alkuperäistä vastaavina. Aiemmista suunnitelmista poiketen katolle ei rakennetta saunaosastoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää rakennusten peruskorjausta lähtökohtaisesti myönteisenä hankkeena, sillä tarkoitus on varmistaa niiden säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. On valitettavaa, että tässä hankkeessa on päädytty monelta osin rakennusosien uusimiseen, vaikka kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjauksessa tulisi noudattaa säästävän korjaamisen periaatteita ja uusia vain korjauskelvottomat rakennusosat ja materiaalit. Rakennusosia uusittaessa tulee käyttää materiaaliltaan alkuperäistä vastaavia.

Arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot kiinnittyvät erityisesti julkisivujen materiaaleihin, muotoihin ja yksityiskohtiin sekä rakentamisen tapaan. Porrashuoneiden ikkunoiden uusimisen sijaan Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee alkuperäisten puurunkoisten ikkunoiden kunnostamista. Näyteikkunoiden osalta suunnitelmat ovat kannatettavat, sillä puuikkunat on tarkoitus maalata. Uusittavan rappauksen osalta suunnitelmista ei käy ilmi rappaustekniikka tai käytettävät materiaalit. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelmia tulisi näiltä osin täsmentää. Mikäli rakennuksessa on yhä alkuperäinen rappaus, tulisi siitä teettää materiaalianalyysi ja rappaus uusia vastaavana. Mikäli julkisivujen kalkkihiekkatiilimuurausta on tarpeen korjata, tulee etsiä mahdollisimman lähelle alkuperäistä vastaava tiili.

Sauna- ja pesularakennuksen osalta peruskorjauksessa on tarkoitus jakaa vanha pesula pienempiin huonetiloihin, uusia ensimmäisen kerroksen asunnon sisätilat sekä rakentaa toiseen kerrokseen kuusi uutta asuntoa sekä kaksi saunaa. Rakennuksen välipohjan eristeet ja pinta uusitaan. Julkisivuihin vaikuttavia muutoksia ovat pohjoissivun pihavaraston ja yhden piipun purkaminen, ikkuna-aukotuksen muutokset, tiilikatteen, julkisivurappauksen, ikkunoiden ja itäpäädyn sisäänkäyntiportaiden uusiminen. Suunnitelmien mukaan julkisivujen pintamateriaalit ja väritys pysyvät samana.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että julkisivumuutokset ovat hyväksyttävissä lukuun ottamatta uusittavien ikkunoiden materiaalia. Rakennus on matala ja sen ikkunoiden materiaali pihalla kulkijoiden nähtävissä. Ulkopinnaltaan alumiiniset ikkunat eivät kuulu 1950-luvun rakennukseen eivätkä RKY-alueen ilmeeseen. Modernista materiaalista valmistetut ikkunat heikentävät rakennuksen historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Ikkunat tulee koko rakennuksessa toteuttaa puurunkoisina, detaljeiltaan nykyisiä vastaavina. Julkisivurappauksen ja kattotiilen (materiaali, profiili) osalta suunnitelmia tulee täsmentää. Rappaus tulee toteuttaa ja katto uusia mahdollisimman lähelle alkuperäistä vastaavina.

Pesula- ja saunarakennuksen sisätilojen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa 12.1.2022 antamaansa lausuntoon (drno. 303/2021) koskien rakennuksessa sijaitsevan Studio JJ:n interiöörin kulttuurihistoriallisia arvoja ja suojelutarvetta. Lupahakemuksen perusteella studio on tarkoitus purkaa ja tila muuttaa kerhotiloiksi. Mikäli studio yhä on rakennuksessa, eikä sitä ole vielä dokumentoitu, tulisi tila irtaimistoineen ja laitteineen dokumentoida ennen purkua. Vuodesta 1984 tilassa toimineella studiolla on tunnistettu olevan merkittävä rooli analogisen studiotoiminnan ja suomalaisen musiikin historiassa.

Peruskorjauksen yhteydessä kunnostetaan ja uusitaan myös rakennuksia ympäröiviä piha-alueita. Sisäpihan pihakannen päällä olevat vanhat rakennelmat (hiililuukku, roskakuilu ja piipun etutila) puretaan ja huonokuntoinen pihakansi uusitaan. Lisäksi uusitaan kokonaan tai osittain nurmialueita, kasvualustoja, kasvillisuutta, varusteita ja pihan pintoja. Pihaa koskeviin suunnitelmiin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Vastaavien kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen merkittävien kohteiden peruskorjaushankkeiden lupahakemus sisältää yleensä lyhyen työselosteen tai hankekuvauksen, jossa voidaan täsmentää peruskorjauksen tavoitteita, käytettäviä menetelmiä ja materiaaleja, niiltä osin kuin seikat eivät käy ilmi hakemuksesta tai sen liitteenä olevista suunnitelmista. Mikäli mahdollista, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee tällaisen selosteen lisäämistä myös Impilinnan ja pesularakennuksen lupahakemukselle.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseon huomauttaa, että lupahakemuksen liitteenä on Impilinnasta ja sauna-pesulasta muutamia valokuvia. Tiedostot on nimetty valokuviksi nykytilanteesta ja päivätty joulukuulle 2025. Liitteiden kuvat ovat kuitenkin samat kuin vuonna 2020 lupahakemuksen liitteenä olleet, eivätkä siten ehkä kaikilta osin täysin vastaa rakennusten nykytilaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa rakentamislupahakemukseen, joka koskee Tampereen Hämeenpuiston laidalla sijaitsevan Amurinlinnan korttelin kaakkoiskulman 14-kerroksista ns. Impilinnan asuinkerrostaloa sekä pihalla sijaitsevaa kaksikerroksista sauna- ja pesularakennusta, jotka on tarkoitus peruskorjata. Samalle hankkeelle on haettu rakennuslupaa lähes samoin suunnitelmin jo vuonna 2020, jolloin maakuntamuseo on 15.5.2020 antanut asiassa lausunnon drno. 259/2020. Hanke on jäänyt toteutumatta. Tutustuttuaan uuteen lupahakemukseen aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Amurinlinna on seitsemästä arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemasta rakennuksesta muodostuva kortteli Tampereen Hämeenpuiston ja Satakunnankadun kulmauksessa. Se on rakennettu vuosina 1950-55 Finlaysonin työntekijöiden korkealuokkaiseksi ja moderniksi asuinalueeksi. Asuntojen lisäksi kortteliin sisältyi mm. liiketiloja, kirjasto, keilahalli, päiväkoti, sauna ja pesula. Kortteli on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Kaakkoiskulman tornitalo, Impilinna, on yksi kaupungin maamerkeistä.

Korttelin poikkeuksellisen merkittävät arkkitehtoniset, rakennushistorialliset, sosiaalihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu lukuisissa selvityksissä (mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 ja Museoviraston RKY-inventointi 2009). Korttelin itäpuoli, johon myös Impilinnan tornitalo ja sauna- ja pesularakennus kuuluvat, on osa valtakunnallisesti merkittävää Hämeenpuiston rakennettua kulttuuriympäristöä. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä.

Korttelissa on voimassa vuonna 1954 vahvistettu asemakaava, josta luonnollisesti puuttuvat nykylainsäädännön edellyttämät kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen tähtäävät suojelumerkinnät. Asemakaava on katsottu vanhentuneeksi ja korttelin asemakaavan uudistaminen käynnistetty vuonna 2018. Maankäyttöä ohjaavat kantakaupungin yleiskaava 2040 sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, joihin molempiin on merkitty edellä mainittu valtakunnallisesti merkittävä Hämeenpuiston rakennettu kulttuuriympäristö ja sitä koskevat suojelumerkinnät. Edellä mainitusta johtuen korttelin kokonaisuutta, pihoja ja rakennuksia tulee kohdella kuten jos ne olisivat suojeltuja.

Korttelista on laadittu suppea rakennusinventointi (Aihio arkkitehdit, 2018), josta käy pääpiirteissään ilmi korttelin historia. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan selvitys on hyvin yleispiirteinen, eikä tarjoa riittäviä tietoja asemakaavanmuutoksen tai peruskorjauksen suunnittelulle. Selvityksestä mm. puuttuvat tiedot rakennusten materiaaleista (mm. runko, kate, julkisivut, ikkunat, ovet), kuvaus muutoksista ja säilyneistä piirteistä sekä kulttuurihistoriallisten arvojen määrittely. Myöskään pihan pintojen materiaalien, kasvillisuuden, rakennusten julkisten tai puolijulkisten sisätilojen, kuten porrashuoneiden tai liiketilojen, säilyneisyydestä, piirteistä tai arvoista ei ole tietoja. Puutteellisesta selvityksestä johtuen lupa-aineiston ja peruskorjauksen kohteen arvoille aiheuttamien vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa.

Impilinnan osalta suunnitteilla olevassa peruskorjauksessa asuntojen lukumäärä pysyy samana, mutta kaduntason liiketila jaetaan neljäksi pienemmäksi liiketilaksi. A-porras ja hissi jatketaan ulottumaan kellarikerrokseen. Lisäksi uusitaan mm. koko rakennuksen välipohjien eristeet, alapohjan sekä välipohjien pinnat ja asuntojen sisätilat. Julkisivuissa uusitaan porrashuoneen ikkunat, ovia, julkisivurappaus ja maalipinnat. Julkisivujen ilme, pintamateriaalit ja väritys pyritään pääosin säilyttämään alkuperäistä vastaavina. Aiemmista suunnitelmista poiketen katolle ei rakennetta saunaosastoa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää rakennusten peruskorjausta lähtökohtaisesti myönteisenä hankkeena, sillä tarkoitus on varmistaa niiden säilyminen pitkälle tulevaisuuteen. On valitettavaa, että tässä hankkeessa on päädytty monelta osin rakennusosien uusimiseen, vaikka kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjauksessa tulisi noudattaa säästävän korjaamisen periaatteita ja uusia vain korjauskelvottomat rakennusosat ja materiaalit. Rakennusosia uusittaessa tulee käyttää materiaaliltaan alkuperäistä vastaavia.

Arkkitehtoniset ja rakennushistorialliset arvot kiinnittyvät erityisesti julkisivujen materiaaleihin, muotoihin ja yksityiskohtiin sekä rakentamisen tapaan. Porrashuoneiden ikkunoiden uusimisen sijaan Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee alkuperäisten puurunkoisten ikkunoiden kunnostamista. Näyteikkunoiden osalta suunnitelmat ovat kannatettavat, sillä puuikkunat on tarkoitus maalata. Uusittavan rappauksen osalta suunnitelmista ei käy ilmi rappaustekniikka tai käytettävät materiaalit. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelmia tulisi näiltä osin täsmentää. Mikäli rakennuksessa on yhä alkuperäinen rappaus, tulisi siitä teettää materiaalianalyysi ja rappaus uusia vastaavana. Mikäli julkisivujen kalkkihiekkatiilimuurausta on tarpeen korjata, tulee etsiä mahdollisimman lähelle alkuperäistä vastaava tiili.

Sauna- ja pesularakennuksen osalta peruskorjauksessa on tarkoitus jakaa vanha pesula pienempiin huonetiloihin, uusia ensimmäisen kerroksen asunnon sisätilat sekä rakentaa toiseen kerrokseen kuusi uutta asuntoa sekä kaksi saunaa. Rakennuksen välipohjan eristeet ja pinta uusitaan. Julkisivuihin vaikuttavia muutoksia ovat pohjoissivun pihavaraston ja yhden piipun purkaminen, ikkuna-aukotuksen muutokset, tiilikatteen, julkisivurappauksen, ikkunoiden ja itäpäädyn sisäänkäyntiportaiden uusiminen. Suunnitelmien mukaan julkisivujen pintamateriaalit ja väritys pysyvät samana.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että julkisivumuutokset ovat hyväksyttävissä lukuun ottamatta uusittavien ikkunoiden materiaalia. Rakennus on matala ja sen ikkunoiden materiaali pihalla kulkijoiden nähtävissä. Ulkopinnaltaan alumiiniset ikkunat eivät kuulu 1950-luvun rakennukseen eivätkä RKY-alueen ilmeeseen. Modernista materiaalista valmistetut ikkunat heikentävät rakennuksen historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Ikkunat tulee koko rakennuksessa toteuttaa puurunkoisina, detaljeiltaan nykyisiä vastaavina. Julkisivurappauksen ja kattotiilen (materiaali, profiili) osalta suunnitelmia tulee täsmentää. Rappaus tulee toteuttaa ja katto uusia mahdollisimman lähelle alkuperäistä vastaavina.

Pesula- ja saunarakennuksen sisätilojen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa 12.1.2022 antamaansa lausuntoon (drno. 303/2021) koskien rakennuksessa sijaitsevan Studio JJ:n interiöörin kulttuurihistoriallisia arvoja ja suojelutarvetta. Lupahakemuksen perusteella studio on tarkoitus purkaa ja tila muuttaa kerhotiloiksi. Mikäli studio yhä on rakennuksessa, eikä sitä ole vielä dokumentoitu, tulisi tila irtaimistoineen ja laitteineen dokumentoida ennen purkua. Vuodesta 1984 tilassa toimineella studiolla on tunnistettu olevan merkittävä rooli analogisen studiotoiminnan ja suomalaisen musiikin historiassa.

Peruskorjauksen yhteydessä kunnostetaan ja uusitaan myös rakennuksia ympäröiviä piha-alueita. Sisäpihan pihakannen päällä olevat vanhat rakennelmat (hiililuukku, roskakuilu ja piipun etutila) puretaan ja huonokuntoinen pihakansi uusitaan. Lisäksi uusitaan kokonaan tai osittain nurmialueita, kasvualustoja, kasvillisuutta, varusteita ja pihan pintoja. Pihaa koskeviin suunnitelmiin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Vastaavien kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen merkittävien kohteiden peruskorjaushankkeiden lupahakemus sisältää yleensä lyhyen työselosteen tai hankekuvauksen, jossa voidaan täsmentää peruskorjauksen tavoitteita, käytettäviä menetelmiä ja materiaaleja, niiltä osin kuin seikat eivät käy ilmi hakemuksesta tai sen liitteenä olevista suunnitelmista. Mikäli mahdollista, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee tällaisen selosteen lisäämistä myös Impilinnan ja pesularakennuksen lupahakemukselle.

Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseon huomauttaa, että lupahakemuksen liitteenä on Impilinnasta ja sauna-pesulasta muutamia valokuvia. Tiedostot on nimetty valokuviksi nykytilanteesta ja päivätty joulukuulle 2025. Liitteiden kuvat ovat kuitenkin samat kuin vuonna 2020 lupahakemuksen liitteenä olleet, eivätkä siten ehkä kaikilta osin täysin vastaa rakennusten nykytilaa.