Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon Diar. 771/2020 (17.12.2020) sekä osallistunut kaavaa koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo painotti, että hankealue sijoittuu Peltolammin maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ja sillä sijaitseva Peltolammin koulu kuuluu alueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Uudisrakentamisen todettiin muuttavan merkittävästi Peltolammin kokonaisuutta ja koulun häviämisen heikentävän alueen arvoja. Tähän perustuen esitettiin koulun säilyttämistä tai vähintään julkisen rakennuksen sijoittamista tontille. Samoin korostettiin vaikutustenarvioinnin suurta merkitystä ja sitä, että uusi rakentaminen tulee alueella sovittaa huolellisesti arvoympäristöön ja maisemaan.

Koulurakennuksen säilyttäviä kaavavaihtoehtoja ei ole valmisteluvaiheessa laadittu. Kaavaselostuksen kohdassa 3.5 on annettu perusteluja valitulle ratkaisulle, ja arvioitu samalla, mitä seuraamuksia rakennuksen ja/tai koulutoiminnan säilyttämisellä olisi kaupungin tavoitteisiin nähden.

Valmisteluaineistossa esillä olleissa vaihtoehdoissa esitettiin molemmissa täydennysrakentamista myös pallokentän kohdalle. Valmisteluvaiheessa kaavaratkaisua on kehitetty uudisrakentamisen osalta alueellisesti suppeammaksi jättämällä koulun urheilukenttä entiseen käyttöönsä palloilukentäksi. Muutoinkin viheralueet on säilytetty. Suunniteltu uusi rakentaminen on mittakaavaltaan maltillista ja sen suunnittelun tueksi on laadittu oikeusvaikutteinen rakentamistapaohje. Keskeisenä periaatteena on, että julkisivujen tulee olla tontilla yhtenäisiä ja vaikutelmaltaan yksiaineisia. Peltolammilaiseen tapaan päämateriaalin ja -värin lisäksi toista tehostemateriaalia ja -väriä käytetään vain vähäisesti. Päävärit ovat vaaleita, eivät liian kirkkaita tai liian tummia. Tehoste- ja tunnisteväreinä käytetään taitettuja murrettuja sävyjä. Nämä ratkaisut voidaan katsoa kulttuuriympäristön kannalta myönteisiksi.

Kappaleessa 1.3 Rakennettu ympäristö, väestö, palvelut ja työpaikat on annettu hyvät perustiedot Peltolammin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteistä ja niihin liittyvistä arvoista. Tämä ei kuitenkaan täysin heijastu vaikutustenarvioinnissa.

Kaavaselostuksen tiivistelmässä ja vaikutustenarvioinnissa esitetään, että viherympäristö on väljästi rakennetun metsälähiön keskeisin arvo. Asemakaava turvaa väljästi rakennetun metsälähiön maiseman keskeiset elementit. Luonnonläheisyys, vehreys ja väljyys ovat kyllä metsälähiön kaupunkisuunnittelussa tärkeitä ominaispiirteitä ja arvoja, mutta yksin viherympäristöä ei voida määrittää alueen keskeisimmäksi arvoksi. Kuten inventoinneista käy ilmi, alueen rakennuskannan kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot ovat kiistattomat. Kaavaratkaisu mahdollistaa niiden säilymisen vain osittain. Selostuksessa esitetään näkemys, jonka mukaan koulurakennuksella ei ole päättyvän kadun päätteenä sijaitessaan maisemallista merkitystä ja että kaavan mukaisella rakentamisella ei ole haitallisia maisemavaikutuksia. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että koulu näkyy Säästäjänkadun lisäksi Rukkamäentielle ja koulun eteläpuoleiselle puistoalueelle, jonka maisematilassa se on hallitseva elementti. Koulun purkamisen kielteiset maisemavaikutukset tulee huomioita vaikutustenarvioinnissa.

Peltolammin koulun rakennushistoriallisen selvityksen (Arkkitehtitoimisto
Lasse Kosunen Oy, 2019) mukaan koulu edustaa 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun tyypillistä rationaalista ja tavanomaista koulurakentamista. Ulkopuolelta rakennus on kokonaisuutena tasapainoinen, mutta sisätilojen osalta alkuperäinen kokonaisuus on osin kadonnut. Koulu on yksittäisenä rakennuksena tulkittu vain paikallisesti arvokkaaksi. Maakuntamuseo muistuttaa, että maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ydinkohteiden voidaan myös tulkita olevan maakunnallisesti arvokkaita. Joka tapauksessa koulurakennuksen arvo tulee kaavaprosessissa määrittää kokonaisuudesta käsin.

Vaikutustenarvioinnin mukaan koulurakennuksen purkamisen myötä katoaa pala Peltolammin rakennetun ympäristön historiaa ja Säästäjänkadun päätteen kaupunkikuvasta katoaa julkinen rakennus. Vaikutustenarviointia tulee täydentää analysoimalla vaikutuksia erityisesti maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Vaikutustenarviointiin tulee selkeästi kirjata, että ydinkohteen purkaminen heikentää alueen arvoja. Koulu on yksi alueen ydinkohteista, ja julkisten lähipalveluiden sijainti metsälähiön asutuksen äärellä on yksi aikakauden aluesuunnittelulle olennaisista piirteistä. Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventoinnin mukaan Peltolammi on aikakauden edustava asuinalue, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Em. luonnehdinta ei koulun purkamisen jälkeen enää pidä täysin paikkaansa. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 -inventoinnissa alueen muutoskestävyydeksi on määritelty 1/3, mikä tarkoittaa, että kohteen ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi heikentymättä. Vaikutustenarvioinnissa tulee analysoida, miten koulutoiminnan ja -rakennuksen poistuminen alueelta vaikuttaa sen maakunnalliseen luokitukseen.

Maakuntamuseo on jo aikaisemmassa lausunnossaan tuonut esiin huolensa 1960–1970-luvun aluerakentamisen piirteiden katoamisesta ja peruskoulun syntyvaiheen koulurakennusten häviämisestä Tampereella. Vaikutustenarvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös Peltolammin koulun rakennuksen merkitykseen osana tamperelaisten 1960–1970 -lukujen nopeasti harvinaistuvien koulujen kokonaisuutta sekä osana saman aikakauden aluesuunnittelun seurauksena syntyneiden lähiöiden kokonaisuutta.

Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon Diar. 771/2020 (17.12.2020) sekä osallistunut kaavaa koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Aikaisemmassa lausunnossaan maakuntamuseo painotti, että hankealue sijoittuu Peltolammin maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ja sillä sijaitseva Peltolammin koulu kuuluu alueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Uudisrakentamisen todettiin muuttavan merkittävästi Peltolammin kokonaisuutta ja koulun häviämisen heikentävän alueen arvoja. Tähän perustuen esitettiin koulun säilyttämistä tai vähintään julkisen rakennuksen sijoittamista tontille. Samoin korostettiin vaikutustenarvioinnin suurta merkitystä ja sitä, että uusi rakentaminen tulee alueella sovittaa huolellisesti arvoympäristöön ja maisemaan.

Koulurakennuksen säilyttäviä kaavavaihtoehtoja ei ole valmisteluvaiheessa laadittu. Kaavaselostuksen kohdassa 3.5 on annettu perusteluja valitulle ratkaisulle, ja arvioitu samalla, mitä seuraamuksia rakennuksen ja/tai koulutoiminnan säilyttämisellä olisi kaupungin tavoitteisiin nähden.

Valmisteluaineistossa esillä olleissa vaihtoehdoissa esitettiin molemmissa täydennysrakentamista myös pallokentän kohdalle. Valmisteluvaiheessa kaavaratkaisua on kehitetty uudisrakentamisen osalta alueellisesti suppeammaksi jättämällä koulun urheilukenttä entiseen käyttöönsä palloilukentäksi. Muutoinkin viheralueet on säilytetty. Suunniteltu uusi rakentaminen on mittakaavaltaan maltillista ja sen suunnittelun tueksi on laadittu oikeusvaikutteinen rakentamistapaohje. Keskeisenä periaatteena on, että julkisivujen tulee olla tontilla yhtenäisiä ja vaikutelmaltaan yksiaineisia. Peltolammilaiseen tapaan päämateriaalin ja -värin lisäksi toista tehostemateriaalia ja -väriä käytetään vain vähäisesti. Päävärit ovat vaaleita, eivät liian kirkkaita tai liian tummia. Tehoste- ja tunnisteväreinä käytetään taitettuja murrettuja sävyjä. Nämä ratkaisut voidaan katsoa kulttuuriympäristön kannalta myönteisiksi.

Kappaleessa 1.3 Rakennettu ympäristö, väestö, palvelut ja työpaikat on annettu hyvät perustiedot Peltolammin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteistä ja niihin liittyvistä arvoista. Tämä ei kuitenkaan täysin heijastu vaikutustenarvioinnissa.

Kaavaselostuksen tiivistelmässä ja vaikutustenarvioinnissa esitetään, että viherympäristö on väljästi rakennetun metsälähiön keskeisin arvo. Asemakaava turvaa väljästi rakennetun metsälähiön maiseman keskeiset elementit. Luonnonläheisyys, vehreys ja väljyys ovat kyllä metsälähiön kaupunkisuunnittelussa tärkeitä ominaispiirteitä ja arvoja, mutta yksin viherympäristöä ei voida määrittää alueen keskeisimmäksi arvoksi. Kuten inventoinneista käy ilmi, alueen rakennuskannan kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot ovat kiistattomat. Kaavaratkaisu mahdollistaa niiden säilymisen vain osittain. Selostuksessa esitetään näkemys, jonka mukaan koulurakennuksella ei ole päättyvän kadun päätteenä sijaitessaan maisemallista merkitystä ja että kaavan mukaisella rakentamisella ei ole haitallisia maisemavaikutuksia. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että koulu näkyy Säästäjänkadun lisäksi Rukkamäentielle ja koulun eteläpuoleiselle puistoalueelle, jonka maisematilassa se on hallitseva elementti. Koulun purkamisen kielteiset maisemavaikutukset tulee huomioita vaikutustenarvioinnissa.

Peltolammin koulun rakennushistoriallisen selvityksen (Arkkitehtitoimisto

Lasse Kosunen Oy, 2019) mukaan koulu edustaa 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun tyypillistä rationaalista ja tavanomaista koulurakentamista. Ulkopuolelta rakennus on kokonaisuutena tasapainoinen, mutta sisätilojen osalta alkuperäinen kokonaisuus on osin kadonnut. Koulu on yksittäisenä rakennuksena tulkittu vain paikallisesti arvokkaaksi. Maakuntamuseo muistuttaa, että maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ydinkohteiden voidaan myös tulkita olevan maakunnallisesti arvokkaita. Joka tapauksessa koulurakennuksen arvo tulee kaavaprosessissa määrittää kokonaisuudesta käsin.

Vaikutustenarvioinnin mukaan koulurakennuksen purkamisen myötä katoaa pala Peltolammin rakennetun ympäristön historiaa ja Säästäjänkadun päätteen kaupunkikuvasta katoaa julkinen rakennus. Vaikutustenarviointia tulee täydentää analysoimalla vaikutuksia erityisesti maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Vaikutustenarviointiin tulee selkeästi kirjata, että ydinkohteen purkaminen heikentää alueen arvoja. Koulu on yksi alueen ydinkohteista, ja julkisten lähipalveluiden sijainti metsälähiön asutuksen äärellä on yksi aikakauden aluesuunnittelulle olennaisista piirteistä. Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventoinnin mukaan Peltolammi on aikakauden edustava asuinalue, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Em. luonnehdinta ei koulun purkamisen jälkeen enää pidä täysin paikkaansa. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 -inventoinnissa alueen muutoskestävyydeksi on määritelty 1/3, mikä tarkoittaa, että kohteen ominaispiirteet eivät juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi heikentymättä. Vaikutustenarvioinnissa tulee analysoida, miten koulutoiminnan ja -rakennuksen poistuminen alueelta vaikuttaa sen maakunnalliseen luokitukseen.

Maakuntamuseo on jo aikaisemmassa lausunnossaan tuonut esiin huolensa 1960–1970-luvun aluerakentamisen piirteiden katoamisesta ja peruskoulun syntyvaiheen koulurakennusten häviämisestä Tampereella. Vaikutustenarvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös Peltolammin koulun rakennuksen merkitykseen osana tamperelaisten 1960–1970 -lukujen nopeasti harvinaistuvien koulujen kokonaisuutta sekä osana saman aikakauden aluesuunnittelun seurauksena syntyneiden lähiöiden kokonaisuutta.