Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan valmisteluaineistosta. Asemakaavaa valmistellaan rinnakkain kahden muun Tampereen rautatieaseman ja henkilöratapihan ympäristöön sijoittuvan asemakaavan muutoksen (Asemakeskus I, nro 8640 sekä Pohjoiskansi, nro 8975) kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo antaa kyseisistä hankkeista lausunnot diar. 511/2025 (Asemakeskus I) ja diar. 512/2025 (Pohjoiskansi). Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon diar. 1094/2024 (13.02.2025). Lausunnossa maakuntamuseo toi ilmi suunnittelualueen ja sen lähivaikutusalueen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueet sekä erityisesti veturitallien ja tarkemmin rautatieaseman, ratapihan ja veturitallien keskinäisiin suhteisiin liittyvät keskeiset ominaispiirteet ja arvot. Lisäksi todettiin, että eteläinen veturitalli, sen piha-alue ja veturien kääntöpöytä on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa ja että Tampereen rautatieasema ja veturitallit sisältyvät lisäksi nk. Rautatiesopimukseen vuodelta 1998. Lausunnossa painotettiin, että vireillä olevassa kaavassa tulee aidosti pyrkiä valtakunnallisesti merkittävien ominaispiirteiden ja arvojen, autenttisuuden ja kertovuuden turvaamiseen. Maakuntamuseo korosti myös, että kaavahankkeessa tulee panostaa huolelliseen ja analyyttiseen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.

Pirkanmaan maakuntamuseo näkee, että toisen tornin sijoittaminen veturitallien alueelle on alkuperäisen Torni-hotellin suunnitteluun verrattuna huomattavasti haasteellisempi tehtävä. Olemassa oleva torni on ollut mahdollista sijoittaa historiallisten rautatierakennusten taakse, jolloin niiden integriteetti on säilynyt voimakkaasta mittakaavaerosta huolimatta. Eteläisen veturitallin alueella on niukasti vapaata pinta-alaa, ja uudisrakentamisen sijoittamista rajoittaa lisäksi maanalainen asemakaava. Torni-hotellin laajennushankkeessa on lähtökohtaisesti nähtävissä mahdollisia myönteisiä seuraamuksia eteläiselle veturitallille ja konttorirakennukselle niiden käyttöönoton ja kunnostamisen kautta. Korkean rakentamisen sijoittaminen veturitallien ja konttorirakennuksen etupuolelle synnyttää kuitenkin väistämättä myös kielteisiä vaikutuksia, joiden kohdistuminen ja voimakkuus vaihtelee vaihtoehdon 1 ja 2 välillä. Vaihtoehtoja on vertailtu seuraavassa kappaleessa.

Kaavaluonnosvaihtoehdot ja viitesuunnitelmaluonnokset

Kaavahankkeessa tutkitaan kaksi luonnosvaihtoehtoa: VE 1:ssä torni rakennettaisiin kiinni veturitallin pohjoiskaareen, jolloin veturien kääntöpöytä olisi mahdollista säilyttää ja kaarijulkisivua jäisi ratapihalta ja Ratapihankadulta katsottuna näkyviin suurempi osa. Veturitallin pohjoispääty kuitenkin peittyisi kokonaan jäädessään uudisrakennuksen sisään, jolloin samalla rikkoontuisi konttorirakennuksen ja sen molemmin puolin sijaitsevien veturitallien päätyjen symmetrinen sommitelma. Torni tulisi lähes kiinni konttorirakennukseen, ja asettaisi sen korostetun alisteiseen asemaan lähialueen kaupunkikuvassa.

VE2:ssa torni sijoittuisi veturitallin pihan keskelle. Ratapihalta katsottuna kaarijulkisivua peittyisi enemmän, mutta konttorirakennuksen puoleinen pääty jäisi näkyviin ja sommitelma säilyisi ehjänä. Kaarijulkisivun ja tornin väliin jäävästä piha-alueesta muodostuisi lasikatteinen sisätila, joka olisi hyödynnettävissä esim. ravintolatiloina. Kaarijulkisivu olisi edelleen nähtävissä sisätiloissa. Rakenteellisesti VE2:n mukaisessa ratkaisussa kajottaisiin vähemmän historialliseen rakennukseen, mutta kääntöpöytä nykyisessä muodossaan menetettäisiin.

Kummassakin vaihtoehdossa avattaisiin huoltoyhteyttä varten eteläisen veturitallin eteläpäädyn takakaareen aukko. Eteläisin osa tonttia jäisi kummassakin vaihtoehdossa avoimeksi ja istutettavaksi, joskin VE1:ssä avointa pihaa jäisi enemmän. Uudessa tornissa olisi olemassa olevan tavoin 26 kerrosta sekä kaksi kellarikerrosta. Vanha konttoritorni otettaisiin molemmissa vaihtoehdoissa toiminnalliseksi osaksi hotellia. Luonnosvaiheessa suunnitelmiin on lisätty tornien kattokerroksia yhdistävä silta. Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna lähes kaksinkertaiseksi.

Pohjoinen veturitalli ja konttorirakennus on suojeltu molemmissa vaihtoehdoissa merkinnällä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennus toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.

Eteläisen veturitallin suojelumerkintä on tarkoitus vaihtaa sr-2:sta merkintään sr-66: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, mutta täydennysrakentamisen edellyttämä tarkoituksenmukainen rakennuksen osan purkaminen voidaan sallia. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pirkanmaan maakuntamuseo ei ole kokenut vahvaa suojelumerkintää (kuten sr-2) esteeksi silloin, kun suojeltuja rakennuksia puretaan vähäisessä määrin laajentamisen yhteydessä, ja kun asemakaava on laadittu varta vasten kyseistä laajennusta silmällä pitäen. Tästä syystä maakuntamuseo pitää merkinnän sr-2 säilyttämistä parempana vaihtoehtona eteläiselle veturitallille.

Piha-alueille on osoitettu merkintä s-piha1: Piha tulee rakentaa ottaen huomioon alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana. Molemmille kääntöpöydille on vaihtoehdossa 1 osoitettu merkintä sr/r: Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa. Vaihtoehdossa 2 eteläisen veturitallin kääntöpöydälle on osoitettu merkintä sr/r-4: Suojeltu rakenne tai rakennuksen osa, jonka tulee säilyttää osana uudisrakennuksen arkkitehtuurin aiheena, elementtinä tai muistumana. Tässä vaihtoehdossa kääntöpöytä sijoittuu tavalla tai toisella uudisrakennuksen sisälle.

Kaavakuvauksen mukaan (s.27) kaavaluonnoksissa edellytetään mm., että rakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä ja uutta rakentamista on sovitettava arvokkaisiin rakennuksiin. Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi, että tässä tarkoitetaan mm. Itsenäisyydenkatu 2:n kaavassa nro 8460 käytettyä kaavamerkintää ym-12 suunnittelumääräyksineen, mutta kyseinen määräys puuttuu kaavaluonnoksista. Kaavakartalla on merkintä sj-29: Kaupunkikuvallisesti tärkeä alue. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vaalimiseen. Maakuntamuseo katsoo, että molemmat määräykset ovat tarpeen, samoin kuin yleismääräys, jonka mukaan Korkean rakennuksen jalustaosan tulee sovittautua mittakaavaltaan, aukotukseltaan ja materiaaleiltaan suojeltuihin rakennuksiin.

Yleistä arkkitehtonista laatua ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä ei luonnoksissa ole, toisin kuin Asemakeskus I:n ja Pohjoiskannen sekä itsenäisyydenkatu 2:n kaavoissa. Ratapihankatu 43 ja 45 kaavassa tulee edellyttää yhtä korkeaa arkkitehtonista laatua.

Viitesuunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto Sarc+Sigge vuonna 2025 ja se on ollut pohjana molemmille kaavaluonnosvaihtoehdoille. Viitesuunnitelman mukaisessa toteutuksessa rakennukseen sijoittuisi liike- ja majoitustiloja. Alimpiin kerroksiin on esitetty muun muassa kahvila- ja kokoustiloja. Ylimmässä kerroksessa on tilavaraus ravintolasalille. Viitesuunnitelmissa esitetyistä arkkitehtonisista ratkaisuista Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo katsoo, että muodoltaan olemassa olevaa tornia muistuttava kokonaishahmo ja jossakin määrin samantyylinen ikkuna-aukotus luovat torneille yhteenkuuluvuuden vaikutelmaa. Vaalean ja tumman tornin yhdistelmä vaikuttaa toimivalta. Punatiilen valinta maantasokerroksen materiaaliksi on luonteva, mikäli sen liittyminen suojeltuihin rakennuksiin onnistuu. Maakuntamuseo katsoo, että punatiilisen julkisivun korkeus tulisi sovittaa veturitallien korkeuteen, ei konttorirakennuksen räystääseen.

Veturitalliympäristöön ei ole historiallisesti kuulunut runsas puusto tai peittävä kasvillisuus. Vanhojen rakennusten uusi käyttötarkoitus asettaa omat vaatimukset viihtyvyydelle, ja siksi kaupunkivihreän hallittu lisääminen on perusteltua. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, ettei puustolla tai muulla kasvillisuudella heikennetä eteläisen veturitallin näkyvyyttä kaupunkikuvassa, kun se jo muutenkin peittyisi osin uuden tornin taakse.

Korkean rakentamisen hankearviointi ja vaikutusten arviointi kaavakuvauksessa

OAS-vaiheen lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo ohjasi, että korkean rakentamisen laajojen maisemavaikutusten arvioinnin lisäksi on erityisen tärkeää analysoida huolellisesti myös eteläiseen veturitalliin ja huoltotorniin kohdistuvat sekä kaupunkikuvassa maantasolla tapahtuvat muutokset suhteessa selvityksiin ja niissä todettuihin ominaispiirteisiin ja arvoihin sekä rakennussuojelun tason muutokset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan.

Vaikutusten arviointiin sisältyy kaavaselostuksessa kappaleet 3.4.1 Kaupunkikuva ja maisema, 3.4.2 Rakennettu ympäristö ja 3.4.3 Kulttuuriperintö. Vaikutusten arviointi on melko suppea ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta siinä painotetaan kaavojen myönteisiä vaikutuksia. RKY-alueen sisäisen näkemäyhteyden osalta todetaan, että Rautatieaseman ja veturitallien välinen suhde on ajan myötä muuttunut. Vaikka rakennukset ovat paikallaan, on niiden väliin tullut lisää erilaisia näkyvyyttä estäviä elementtejä kuten katokset ja lisääntyneet junat kaksikerroksisine vaunuineen. Kaavalla mahdollistettava laajennus ei merkittävästi tätä asetelmaa heikennä. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että suurin osa näistä näkyvyyteen vaikuttavista elementeistä on ollut paikoillaan jo RKY 2009-inventoinnin aikaan, kun arvoalueen keskeisiä ominaispiirteitä on määritelty. Kaksikerroksiset vaunut voivat estää näkyvyyttä tehokkaasti, mutta ne ovat kuitenkin näkemäesteenä väliaikaisia ja elimellisesti rautatieympäristöön kuuluvia.

Korkean rakentamisen hankearvioinnissa on annettu taustatietoa hankealuetta ympäröivien kaupunginosien kulttuuriympäristöarvoista. Keskustan korkean rakentamisen selvityksen päivityksessä (Arkkitehdit MY, 2022) on määritelty korkean rakentamisen kannalta tärkeimmät näkymäsuunnat pääkatujen, kaukonäkymien ja Tammerkosken varrella sijaitsevien kaupunkitilojen ja maisemien suhteen. Hankearvioinnissa on esitetty näiden lisäksi myös muita näkymäsuuntia. Hotellitornit on esitetty kaukomaisemassa pääasiassa ilman muita parhaillaan suunnitteilla olevia korkeita rakennuksia. Kappaleeseen 3.3 Muut hankkeet sisältyy yksi kuvapari kummastakin kaavaluonnosvaihtoehdosta. Yhteisvaikutuksia on muutoin kuvattu lyhyesti kaavaselostuksen kappaleessa 3.4.1. Jatkossa on syytä vahvistaa eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia ja lisätä sitä havainnollistavaa kuvamateriaalia.

Hankkeen työkokouksissa ja viranomaisneuvotteluissa on pidetty hyvänä sitä, että tornit sijaitsevat lähekkäin selkeänä parina. Yksittäistä hanketta tarkasteltaessa tämä korostuukin. Maakuntamuseo muistuttaa, että Tullin ja rata-alueen läheisyyteen suunnitteilla olevien tornien rakentumisen myötä hotellitornit eivät seiso ympäristössään kaksin, vaan liittyvät muodostettavaan tornien klusteriin. Hankkeen yhteydessä tulisi arvioida, missä määrin tornit tulevaisuudessa erottuisivat parina, mikäli kaikki vireillä olevat tornit toteutuvat. Myös kattokerroksia yhdistävää kävelysiltaa on pidetty onnistuneempana ratkaisuna kahden lähekkäin sijaitsevan tornin välille toteutettuna. Tämä on ilmeistä niin käytön kuin estetiikan näkökulmasta. Maakuntamuseo painottaa kuitenkin, että ehdotusvaiheeseen kehitettävän vaihtoehdon valinta tulee tehdä RKY-alueen arvot, ei kävelysillan suunnittelu edellä.

Vaikutusten arviointiin rinnastettavaa sisältöä on myös palaute- ja vastineraportissa. Siinä esitetään, että vaihtoehto A/1 säilyttää enemmän näkymiä veturitalliin. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan näin ei voida todeta, sillä vaihtoehdossa rakennuksen pääty katoaisi katukuvasta. Samoin vastineen mukaan veturitallit ovat jo nyt erotettuja toisistaan niin konttorirakennuksella kuin olevan hotellin tiloilla. Maakuntamuseo katsoo, että historiallinen konttorirakennus nimenomaan liittää veturitallit yhteen. Uudisrakentamisella voi olla tulevan käytön kannalta veturitallien yhteyttä edistävä vaikutus, mutta arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti se ei liitä niitä yhteen.

Alueellinen vastuumuseo painottaa, että jatkokehittelyyn tulee valita vaihtoehto, jossa RKY-alueen arvoihin kohdistuu vähemmän kielteisiä vaikutuksia. Kääntöpöydän menettäminen ja kaarijulkisivun jääminen katveeseen ovat vaikutuksiltaan vähemmän epäedullinen ratkaisu kuin suojellun rakennuksen osittainen purkaminen ja häviäminen katukuvasta tai suojeltujen rautatierakennusten kokonaissommitelman katoaminen. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnittelua tulee näistä syistä jatkaa vaihtoehdon 2 pohjalta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan valmisteluaineistosta. Asemakaavaa valmistellaan rinnakkain kahden muun Tampereen rautatieaseman ja henkilöratapihan ympäristöön sijoittuvan asemakaavan muutoksen (Asemakeskus I, nro 8640 sekä Pohjoiskansi, nro 8975) kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo antaa kyseisistä hankkeista lausunnot diar. 511/2025 (Asemakeskus I) ja diar. 512/2025 (Pohjoiskansi). Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon diar. 1094/2024 (13.02.2025). Lausunnossa maakuntamuseo toi ilmi suunnittelualueen ja sen lähivaikutusalueen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueet sekä erityisesti veturitallien ja tarkemmin rautatieaseman, ratapihan ja veturitallien keskinäisiin suhteisiin liittyvät keskeiset ominaispiirteet ja arvot. Lisäksi todettiin, että eteläinen veturitalli, sen piha-alue ja veturien kääntöpöytä on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa ja että Tampereen rautatieasema ja veturitallit sisältyvät lisäksi nk. Rautatiesopimukseen vuodelta 1998. Lausunnossa painotettiin, että vireillä olevassa kaavassa tulee aidosti pyrkiä valtakunnallisesti merkittävien ominaispiirteiden ja arvojen, autenttisuuden ja kertovuuden turvaamiseen. Maakuntamuseo korosti myös, että kaavahankkeessa tulee panostaa huolelliseen ja analyyttiseen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.

Pirkanmaan maakuntamuseo näkee, että toisen tornin sijoittaminen veturitallien alueelle on alkuperäisen Torni-hotellin suunnitteluun verrattuna huomattavasti haasteellisempi tehtävä. Olemassa oleva torni on ollut mahdollista sijoittaa historiallisten rautatierakennusten taakse, jolloin niiden integriteetti on säilynyt voimakkaasta mittakaavaerosta huolimatta. Eteläisen veturitallin alueella on niukasti vapaata pinta-alaa, ja uudisrakentamisen sijoittamista rajoittaa lisäksi maanalainen asemakaava. Torni-hotellin laajennushankkeessa on lähtökohtaisesti nähtävissä mahdollisia myönteisiä seuraamuksia eteläiselle veturitallille ja konttorirakennukselle niiden käyttöönoton ja kunnostamisen kautta. Korkean rakentamisen sijoittaminen veturitallien ja konttorirakennuksen etupuolelle synnyttää kuitenkin väistämättä myös kielteisiä vaikutuksia, joiden kohdistuminen ja voimakkuus vaihtelee vaihtoehdon 1 ja 2 välillä. Vaihtoehtoja on vertailtu seuraavassa kappaleessa.

Kaavaluonnosvaihtoehdot ja viitesuunnitelmaluonnokset

Kaavahankkeessa tutkitaan kaksi luonnosvaihtoehtoa: VE 1:ssä torni rakennettaisiin kiinni veturitallin pohjoiskaareen, jolloin veturien kääntöpöytä olisi mahdollista säilyttää ja kaarijulkisivua jäisi ratapihalta ja Ratapihankadulta katsottuna näkyviin suurempi osa. Veturitallin pohjoispääty kuitenkin peittyisi kokonaan jäädessään uudisrakennuksen sisään, jolloin samalla rikkoontuisi konttorirakennuksen ja sen molemmin puolin sijaitsevien veturitallien päätyjen symmetrinen sommitelma. Torni tulisi lähes kiinni konttorirakennukseen, ja asettaisi sen korostetun alisteiseen asemaan lähialueen kaupunkikuvassa.

VE2:ssa torni sijoittuisi veturitallin pihan keskelle. Ratapihalta katsottuna kaarijulkisivua peittyisi enemmän, mutta konttorirakennuksen puoleinen pääty jäisi näkyviin ja sommitelma säilyisi ehjänä. Kaarijulkisivun ja tornin väliin jäävästä piha-alueesta muodostuisi lasikatteinen sisätila, joka olisi hyödynnettävissä esim. ravintolatiloina. Kaarijulkisivu olisi edelleen nähtävissä sisätiloissa. Rakenteellisesti VE2:n mukaisessa ratkaisussa kajottaisiin vähemmän historialliseen rakennukseen, mutta kääntöpöytä nykyisessä muodossaan menetettäisiin.

Kummassakin vaihtoehdossa avattaisiin huoltoyhteyttä varten eteläisen veturitallin eteläpäädyn takakaareen aukko. Eteläisin osa tonttia jäisi kummassakin vaihtoehdossa avoimeksi ja istutettavaksi, joskin VE1:ssä avointa pihaa jäisi enemmän. Uudessa tornissa olisi olemassa olevan tavoin 26 kerrosta sekä kaksi kellarikerrosta. Vanha konttoritorni otettaisiin molemmissa vaihtoehdoissa toiminnalliseksi osaksi hotellia. Luonnosvaiheessa suunnitelmiin on lisätty tornien kattokerroksia yhdistävä silta. Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna lähes kaksinkertaiseksi.

Pohjoinen veturitalli ja konttorirakennus on suojeltu molemmissa vaihtoehdoissa merkinnällä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennus toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.

Eteläisen veturitallin suojelumerkintä on tarkoitus vaihtaa sr-2:sta merkintään sr-66: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, mutta täydennysrakentamisen edellyttämä tarkoituksenmukainen rakennuksen osan purkaminen voidaan sallia. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pirkanmaan maakuntamuseo ei ole kokenut vahvaa suojelumerkintää (kuten sr-2) esteeksi silloin, kun suojeltuja rakennuksia puretaan vähäisessä määrin laajentamisen yhteydessä, ja kun asemakaava on laadittu varta vasten kyseistä laajennusta silmällä pitäen. Tästä syystä maakuntamuseo pitää merkinnän sr-2 säilyttämistä parempana vaihtoehtona eteläiselle veturitallille.

Piha-alueille on osoitettu merkintä s-piha1: Piha tulee rakentaa ottaen huomioon alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana. Molemmille kääntöpöydille on vaihtoehdossa 1 osoitettu merkintä sr/r: Historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa. Vaihtoehdossa 2 eteläisen veturitallin kääntöpöydälle on osoitettu merkintä sr/r-4: Suojeltu rakenne tai rakennuksen osa, jonka tulee säilyttää osana uudisrakennuksen arkkitehtuurin aiheena, elementtinä tai muistumana. Tässä vaihtoehdossa kääntöpöytä sijoittuu tavalla tai toisella uudisrakennuksen sisälle.

Kaavakuvauksen mukaan (s.27) kaavaluonnoksissa edellytetään mm., että rakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä ja uutta rakentamista on sovitettava arvokkaisiin rakennuksiin. Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi, että tässä tarkoitetaan mm. Itsenäisyydenkatu 2:n kaavassa nro 8460 käytettyä kaavamerkintää ym-12 suunnittelumääräyksineen, mutta kyseinen määräys puuttuu kaavaluonnoksista. Kaavakartalla on merkintä sj-29: Kaupunkikuvallisesti tärkeä alue. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vaalimiseen. Maakuntamuseo katsoo, että molemmat määräykset ovat tarpeen, samoin kuin yleismääräys, jonka mukaan Korkean rakennuksen jalustaosan tulee sovittautua mittakaavaltaan, aukotukseltaan ja materiaaleiltaan suojeltuihin rakennuksiin.

Yleistä arkkitehtonista laatua ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä ei luonnoksissa ole, toisin kuin Asemakeskus I:n ja Pohjoiskannen sekä itsenäisyydenkatu 2:n kaavoissa. Ratapihankatu 43 ja 45 kaavassa tulee edellyttää yhtä korkeaa arkkitehtonista laatua.

Viitesuunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto Sarc+Sigge vuonna 2025 ja se on ollut pohjana molemmille kaavaluonnosvaihtoehdoille. Viitesuunnitelman mukaisessa toteutuksessa rakennukseen sijoittuisi liike- ja majoitustiloja. Alimpiin kerroksiin on esitetty muun muassa kahvila- ja kokoustiloja. Ylimmässä kerroksessa on tilavaraus ravintolasalille. Viitesuunnitelmissa esitetyistä arkkitehtonisista ratkaisuista Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo katsoo, että muodoltaan olemassa olevaa tornia muistuttava kokonaishahmo ja jossakin määrin samantyylinen ikkuna-aukotus luovat torneille yhteenkuuluvuuden vaikutelmaa. Vaalean ja tumman tornin yhdistelmä vaikuttaa toimivalta. Punatiilen valinta maantasokerroksen materiaaliksi on luonteva, mikäli sen liittyminen suojeltuihin rakennuksiin onnistuu. Maakuntamuseo katsoo, että punatiilisen julkisivun korkeus tulisi sovittaa veturitallien korkeuteen, ei konttorirakennuksen räystääseen.

Veturitalliympäristöön ei ole historiallisesti kuulunut runsas puusto tai peittävä kasvillisuus. Vanhojen rakennusten uusi käyttötarkoitus asettaa omat vaatimukset viihtyvyydelle, ja siksi kaupunkivihreän hallittu lisääminen on perusteltua. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, ettei puustolla tai muulla kasvillisuudella heikennetä eteläisen veturitallin näkyvyyttä kaupunkikuvassa, kun se jo muutenkin peittyisi osin uuden tornin taakse.

Korkean rakentamisen hankearviointi ja vaikutusten arviointi kaavakuvauksessa

OAS-vaiheen lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo ohjasi, että korkean rakentamisen laajojen maisemavaikutusten arvioinnin lisäksi on erityisen tärkeää analysoida huolellisesti myös eteläiseen veturitalliin ja huoltotorniin kohdistuvat sekä kaupunkikuvassa maantasolla tapahtuvat muutokset suhteessa selvityksiin ja niissä todettuihin ominaispiirteisiin ja arvoihin sekä rakennussuojelun tason muutokset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan.

Vaikutusten arviointiin sisältyy kaavaselostuksessa kappaleet 3.4.1 Kaupunkikuva ja maisema, 3.4.2 Rakennettu ympäristö ja 3.4.3 Kulttuuriperintö. Vaikutusten arviointi on melko suppea ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta siinä painotetaan kaavojen myönteisiä vaikutuksia. RKY-alueen sisäisen näkemäyhteyden osalta todetaan, että Rautatieaseman ja veturitallien välinen suhde on ajan myötä muuttunut. Vaikka rakennukset ovat paikallaan, on niiden väliin tullut lisää erilaisia näkyvyyttä estäviä elementtejä kuten katokset ja lisääntyneet junat kaksikerroksisine vaunuineen. Kaavalla mahdollistettava laajennus ei merkittävästi tätä asetelmaa heikennä. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että suurin osa näistä näkyvyyteen vaikuttavista elementeistä on ollut paikoillaan jo RKY 2009-inventoinnin aikaan, kun arvoalueen keskeisiä ominaispiirteitä on määritelty. Kaksikerroksiset vaunut voivat estää näkyvyyttä tehokkaasti, mutta ne ovat kuitenkin näkemäesteenä väliaikaisia ja elimellisesti rautatieympäristöön kuuluvia.

Korkean rakentamisen hankearvioinnissa on annettu taustatietoa hankealuetta ympäröivien kaupunginosien kulttuuriympäristöarvoista. Keskustan korkean rakentamisen selvityksen päivityksessä (Arkkitehdit MY, 2022) on määritelty korkean rakentamisen kannalta tärkeimmät näkymäsuunnat pääkatujen, kaukonäkymien ja Tammerkosken varrella sijaitsevien kaupunkitilojen ja maisemien suhteen. Hankearvioinnissa on esitetty näiden lisäksi myös muita näkymäsuuntia. Hotellitornit on esitetty kaukomaisemassa pääasiassa ilman muita parhaillaan suunnitteilla olevia korkeita rakennuksia. Kappaleeseen 3.3 Muut hankkeet sisältyy yksi kuvapari kummastakin kaavaluonnosvaihtoehdosta. Yhteisvaikutuksia on muutoin kuvattu lyhyesti kaavaselostuksen kappaleessa 3.4.1. Jatkossa on syytä vahvistaa eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia ja lisätä sitä havainnollistavaa kuvamateriaalia.

Hankkeen työkokouksissa ja viranomaisneuvotteluissa on pidetty hyvänä sitä, että tornit sijaitsevat lähekkäin selkeänä parina. Yksittäistä hanketta tarkasteltaessa tämä korostuukin. Maakuntamuseo muistuttaa, että Tullin ja rata-alueen läheisyyteen suunnitteilla olevien tornien rakentumisen myötä hotellitornit eivät seiso ympäristössään kaksin, vaan liittyvät muodostettavaan tornien klusteriin. Hankkeen yhteydessä tulisi arvioida, missä määrin tornit tulevaisuudessa erottuisivat parina, mikäli kaikki vireillä olevat tornit toteutuvat. Myös kattokerroksia yhdistävää kävelysiltaa on pidetty onnistuneempana ratkaisuna kahden lähekkäin sijaitsevan tornin välille toteutettuna. Tämä on ilmeistä niin käytön kuin estetiikan näkökulmasta. Maakuntamuseo painottaa kuitenkin, että ehdotusvaiheeseen kehitettävän vaihtoehdon valinta tulee tehdä RKY-alueen arvot, ei kävelysillan suunnittelu edellä.

Vaikutusten arviointiin rinnastettavaa sisältöä on myös palaute- ja vastineraportissa. Siinä esitetään, että vaihtoehto A/1 säilyttää enemmän näkymiä veturitalliin. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan näin ei voida todeta, sillä vaihtoehdossa rakennuksen pääty katoaisi katukuvasta. Samoin vastineen mukaan veturitallit ovat jo nyt erotettuja toisistaan niin konttorirakennuksella kuin olevan hotellin tiloilla. Maakuntamuseo katsoo, että historiallinen konttorirakennus nimenomaan liittää veturitallit yhteen. Uudisrakentamisella voi olla tulevan käytön kannalta veturitallien yhteyttä edistävä vaikutus, mutta arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti se ei liitä niitä yhteen.

Alueellinen vastuumuseo painottaa, että jatkokehittelyyn tulee valita vaihtoehto, jossa RKY-alueen arvoihin kohdistuu vähemmän kielteisiä vaikutuksia. Kääntöpöydän menettäminen ja kaarijulkisivun jääminen katveeseen ovat vaikutuksiltaan vähemmän epäedullinen ratkaisu kuin suojellun rakennuksen osittainen purkaminen ja häviäminen katukuvasta tai suojeltujen rautatierakennusten kokonaissommitelman katoaminen. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnittelua tulee näistä syistä jatkaa vaihtoehdon 2 pohjalta.