Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnot hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diar. 771/2020, 17.12.2020) sekä valmisteluaineistosta (diar. 900/2022, 5.1.2023). Lisäksi maakuntamuseo on osallistunut kaavaa koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntamuseo on painottanut, että hankealue sijoittuu Peltolammin maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ja sillä sijaitseva Peltolammin koulu kuuluu alueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Maakuntamuseo on esittänyt hankkeen aiemmissa vaiheissa koulun säilyttämisen sisältävän vaihtoehdon tutkimista tai julkisen rakennuksen sijoittamista tontille. Koulun säilyttävää kaavavaihtoehtoa ei laadittu. Kaavaselostuksessa arvioidaan kuitenkin säilyttämisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Maakuntamuseo totesi valmisteluvaiheen lausunnossaan, että vaikutustenarviointia tulee täydentää erityisesti kaavan kaupunkikuvallisten ja alueen arvoasemaan liittyvien vaikutusten osalta. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan vaikutustenarvioinnissa tulee selkeästi käsitellä sitä, miten koulutoiminnan ja -rakennuksen poistuminen heikentäisi alueen arvoja sekä mahdollisesti vaikuttaisi alueen maakunnalliseen arvoluokitukseen. Ehdotusvaiheen kaavaselostuksen vaikutustenarviointiin on lisätty virke: Koulutoiminnan siirtämisestä johtuva alkuperäisen koulurakennuksen purkaminen merkitsee etenkin lähiösuunnitteluun liittyvien, mutta myös sivistyshistoriallisten arvojen menettämistä maakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Maakuntamuseo pitää lisäystä onnistuneena. Maakuntamuseo huomauttaa edelleen, että vaikutustenarvioinnissa tulisi huomioida myös se, että koulun purkamisen voidaan katsoa heikentävän alueen arvoja ja mahdollisesti myös sen asemaa maakunnallisena arvoalueena. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 -inventoinnissa on määritelty, etteivät kohteen ominaispiirteet juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi heikentymättä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut jo aiemmissa lausunnoissaan esiin huolensa 1960- ja 1970-luvun aluerakentamisen piirteiden katoamisesta ja peruskoulun syntyvaiheen koulurakennusten häviämisestä Tampereella. Maakuntamuseo katsoo, että kaavan vaikutustenarvioinnissa on huomioitava Peltolammin koulun häviämisen merkitys suhteessa nopeasti harvinaistuvaan aikakauden koulurakennustyyppiin. Näiltä osin maakuntamuseo pitää vaikutustenarviointia edelleen puutteellisena.

Ehdotusvaiheen selostuksessa on tuotu esiin purkamisen negatiiviset ilmastovaikutukset. Koulun purkamisessa syntyvää betonijätettä aiotaan hyödyntää kalliomurskeen korvikkeena alueen maapohjarakenteissa. Maakuntamuseo pitää tätä kannatettavana ja toteaa, että myös muut käyttökelpoiset rakennusosat, kuten ikkunat ja ovet, olisi suositeltavaa hyödyntää.

Ehdotusvaiheessa on valittu uudisrakentamista koskevista vaihtoehtoisista määräyksistä se, joka ohjaa toteuttamaan rakennukset pääosin puuverhottuina. Maakuntamuseo pitää ratkaisua perusteltuna ja katsoo, että kaavamääräykset yhdessä oikeusvaikutteisen rakentamistapaohjeen kanssa mahdollistavat kulttuuriympäristöön ja vehreään maisemaan sopeutuvan uudisrakentamisen.

Täydennetty kaavaselostus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnot hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diar. 771/2020, 17.12.2020) sekä valmisteluaineistosta (diar. 900/2022, 5.1.2023). Lisäksi maakuntamuseo on osallistunut kaavaa koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntamuseo on painottanut, että hankealue sijoittuu Peltolammin maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ja sillä sijaitseva Peltolammin koulu kuuluu alueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Maakuntamuseo on esittänyt hankkeen aiemmissa vaiheissa koulun säilyttämisen sisältävän vaihtoehdon tutkimista tai julkisen rakennuksen sijoittamista tontille. Koulun säilyttävää kaavavaihtoehtoa ei laadittu. Kaavaselostuksessa arvioidaan kuitenkin säilyttämisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Maakuntamuseo totesi valmisteluvaiheen lausunnossaan, että vaikutustenarviointia tulee täydentää erityisesti kaavan kaupunkikuvallisten ja alueen arvoasemaan liittyvien vaikutusten osalta. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan vaikutustenarvioinnissa tulee selkeästi käsitellä sitä, miten koulutoiminnan ja -rakennuksen poistuminen heikentäisi alueen arvoja sekä mahdollisesti vaikuttaisi alueen maakunnalliseen arvoluokitukseen. Ehdotusvaiheen kaavaselostuksen vaikutustenarviointiin on lisätty virke: Koulutoiminnan siirtämisestä johtuva alkuperäisen koulurakennuksen purkaminen merkitsee etenkin lähiösuunnitteluun liittyvien, mutta myös sivistyshistoriallisten arvojen menettämistä maakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Maakuntamuseo pitää lisäystä onnistuneena. Maakuntamuseo huomauttaa edelleen, että vaikutustenarvioinnissa tulisi huomioida myös se, että koulun purkamisen voidaan katsoa heikentävän alueen arvoja ja mahdollisesti myös sen asemaa maakunnallisena arvoalueena. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 -inventoinnissa on määritelty, etteivät kohteen ominaispiirteet juurikaan kestä muutoksia arvojen merkittävästi heikentymättä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut jo aiemmissa lausunnoissaan esiin huolensa 1960- ja 1970-luvun aluerakentamisen piirteiden katoamisesta ja peruskoulun syntyvaiheen koulurakennusten häviämisestä Tampereella. Maakuntamuseo katsoo, että kaavan vaikutustenarvioinnissa on huomioitava Peltolammin koulun häviämisen merkitys suhteessa nopeasti harvinaistuvaan aikakauden koulurakennustyyppiin. Näiltä osin maakuntamuseo pitää vaikutustenarviointia edelleen puutteellisena.

Ehdotusvaiheen selostuksessa on tuotu esiin purkamisen negatiiviset ilmastovaikutukset. Koulun purkamisessa syntyvää betonijätettä aiotaan hyödyntää kalliomurskeen korvikkeena alueen maapohjarakenteissa. Maakuntamuseo pitää tätä kannatettavana ja toteaa, että myös muut käyttökelpoiset rakennusosat, kuten ikkunat ja ovet, olisi suositeltavaa hyödyntää.

Ehdotusvaiheessa on valittu uudisrakentamista koskevista vaihtoehtoisista määräyksistä se, joka ohjaa toteuttamaan rakennukset pääosin puuverhottuina. Maakuntamuseo pitää ratkaisua perusteltuna ja katsoo, että kaavamääräykset yhdessä oikeusvaikutteisen rakentamistapaohjeen kanssa mahdollistavat kulttuuriympäristöön ja vehreään maisemaan sopeutuvan uudisrakentamisen.

Täydennetty kaavaselostus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.