Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa sijaitsevan Näsinneulan jalustaosaan suunnitteilla olevista muutoksista. Alustavia viitesuunnitelmia on esitelty Pirkanmaan maakuntamuseolle työneuvottelussa 3.9.2024. Ennakkolausunnossa on toivottu tuotavan esiin kohteen suojelutilanne, kulttuurihistorialliset arvot sekä tulevassa peruskorjauksessa ja muutoksissa huomioitavat seikat. Lisäksi on pyydetty ottamaan kantaa alustavien viitesuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiassa seuraavaa.
Näsinneula jalustaosineen on tunnistettu arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi seuraavissa selvityksissä:
- Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012.
- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.
- Särkänniemen alueen rakennusinventointi, Selvitystyö Ahola, 2018.
- Tampereen keskusta - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2024, Sitowise.
- Särkänniemen Akvaario ja Planetaario – Rakennushistoriaselvitys, AFRY Finland Oy, 2024
Selvitysten perusteella Näsinneula jalustaosineen on osoitettu voimassa olevissa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja Tampereen yleiskaavoissa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (Näsinneula ja taidemuseo). Kaavamääräykset edellyttävät kohteen arvojen säilyttämistä. Voimassa olevassa, vuonna 2022 hyväksytyssä asemakaavassa rakennuksen koko nykyiselle rakennusalalle on osoitettu suojelumerkintä (sr-55), jota koskeva kaavamääräys kuuluu: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto".
Peruskorjauksen ja tulevien muutosten suunnittelun taustaksi Näsinneulan jalustaosasta on laadittu erinomainen, asemakaavan selvitystä yksityiskohtaisempi rakennushistoriaselvitys (AFRY Finland Oy, 2024). Sen mukaan jalustaosa on rakentunut kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen osa ja Särkänniemen elämyspuiston vanhin rakennus, Akvaario-Planetaario valmistui vuonna 1969. Sitä laajennettiin vuonna 1971 rakentamalla Näsinneulan näkötorni auloineen ja toistamiseen vuonna 1981, jolloin rakennettiin kolmikerroksinen toimistosiipi ja Näsinneulan aulan yläpuolinen ravintola. Sekä alkuperäisen osan että myöhemmät laajennukset on suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski/ Arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski Oy. Laajennukset on sovitettu alkuperäiseen osaan käyttämällä julkisivuissa samaa materiaalivalikoimaa ja noudattamalla osin alkuperäistä arkkitehtuuria.
Selvitysten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Näsinneulan jalustaosan keskeiset ominaispiirteet, joiden vaalimista asemakaavan suojelumääräyksellä tavoitellaan, ovat:
- Näkötornin ja sen jalustaosan aulojen ja akvaario–planetaarion muodostama toiminnallinen kokonaisuus.
- Näsinneulan säilyminen kiistattomana Tampereen kaupunkikuvallisena tunnusrakennuksena ja maamerkkinä.
- Vanhimman Akvaario-Planetaario-osan 1960-luvun rationaaliselle modernismille tyypillinen virtaviivainen, selkeä laatikkomainen muoto, pääsisäänkäynnin sijainti ja rooli, julkisivusommittelun voimakas horisontaalisuus, suuret ikkuna-aukot, joiden ala- ja yläreunassa on tummat julkisivulasinauhat.
- Akvaario-Planetaario-osan säilyminen planetaarioksi tunnistettavana: pääjulkisivussa näkyvä futuristinen liimapuukaarirakenteinen planetaarion kupoli. Harvinaisen rakennustyypin tunnistettavuus on kohteessa erityisen tärkeää, sillä kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen planetaariorakennnus.
- Akvaario-Planetaarion arkkitehtuurista selvästi eroava näkötornin aulan ja kattokahvilan expressiivisempi, pohjaltaan viuhkamainen muotokieli ja hyvin säilynyt pohjoisjulkisivu.
- Koko jalustaosan julkisivuissa vuorottelevat materiaaleina sileä betoni, pesubetoni ja julkisivulasi pinnat; tummien ja vaaleiden julkisivupintojen voimakas kontrasti.
- Etelä- ja pohjoisjulkisivujen näkyminen / kaupunkikuvallisen aseman säilyminen rakennusta etelästä ja pohjoista lähestyttäessä.
Suojelumerkintä koskee ensisijassa rakennuksen julkisivuja, mutta myös sisätiloissa olisi arkkitehtonisten ja rakennushistoriallisten arvojen näkökulmasta tärkeää säilyttää joitain piirteitä, varsinkin kun sisätilojen ratkaisut tukevat rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. Sisätilojen arvokkaita ominaispiirteitä ovat: lattioiden betonimosaiikkilaatoitus, kattojen betonipalkit, akvaarion, planetaarion ja näkötornin kaarevat muottibetonipintaiset seinät, akvaarion altaiden muodostama kehä ja keskellä oleva kierreporras kaiteineen, planetaarion seinien alaosien panelointi, tilojen avara, selkeä, virtaviivainen, pelkistetty ja valoisa yleisilme. Jotkin myöhemmin tehdyt muutokset kuten itäsivun huoltopiha, sisätilojen väritys, ikkunateippaukset ja planetaarion ympäri kulkumahdollisuuden katkaisu ovat heikentäneet rakennuksen arvoja. Piirteitä voitaisiin peruskorjauksen yhteydessä harkita palautettavaksi.
Särkänniemen aluetta halutaan kehittää. Alustava suunnitelman mukaan jalustaosa peruskorjataan ja siellä sijaitsevia ravintolatiloja ja ravintoloiden keittiöitä halutaan laajentaa, parantaa tilojen esteettömyyttä ja selkiyttää huoltopihaa. Laajennus sijoittuisi rakennuksen itäpuolelle ja sen tieltä purettaisiin Akvaario-Planetaarion itäpäätyyn 1971 valmistunut keittiölaajennus ja sekava huoltopiha. Koska toimistotiloille ei enää ole tarvetta, haluttaisiin myös länsipäädyn kolmikerroksinen toimistosiipi purkaa. Laajennukseen tulisi uusi pääsisäänkäynti, uudet aula- ja myymälätilat, ravintoloiden keittiöt, sekä ravintolasali ja terassitiloja. Laajennus noudattaisi eteläsivun horisontaalista linjaa, lukuun ottamatta uutta pääsisäänkäyntiä korostavaa, sen yläpuolelle sijoittuvaa perforoitua kuparilevytystä, joka on elementtinä leikkisä ja kentien levottomampi kuin vanhan osan majesteettinen maisemaikkuna.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty viitesuunnitelma voisi lähtökohtaisesti olla mahdollinen. Rakennuksen merkittävimmät arkkitehtoniset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset piirteet vaikuttaisivat pääosin säilyvän. Aiempien laajennusten tapaan muutokset olisi osin sovitettu aiempiin osiin, osin ne toisivat rakennukseen uusia piirteitä. Laajennus olisi arkkitehtonisesti ja julkisivumateriaaleiltaan laadukas, kuten aiemmat rakennusosat, mutta myös aavistuksen leikkisä ja huvipuistoon viittaava. Ratkaisu mahdollistaisi alkuperäisten käyttötarkoitusten säilymisen. Joiltain osin voitaisiin palauttaa aiemmissa muutoksissa menetettyjä arvoja ja samalla turvattaisiin rakennuksen käytön jatkuminen ja siten sen säilyminen.
Maakuntamuseo katsoo, että toimistosiiven säilyttäminen ei ole välttämätöntä, koska rakennusosalla ei ole tunnistettu olevan erityisiä arkkitehtonisia tai muita arvoja. Maakuntamuseo toivoo suunnitelmia kuitenkin vielä hiottavan erityisesti eteläisen pääjulkisivun osalta siten, että säilyvän Akvaario ja Planetaarion ja siihen yhdistyvän laajennusosan liitoskohdasta muodostuu luontevampi, vähemmän porrasmainen ratkaisu, joka antaa visuaalista tilaa alkuperäiselle voimakkaan horisontaaliselle ikkuna-aiheelle.
Pirkanmaan maakuntamuseo jättää Tampereen kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan harkittavaksi, voidaanko esitetyt muutokset toteuttaa poikkeamisluvalla (asemakaavassa suojelluksi osoitetun rakennuksen osittainen purkaminen, poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä) vai vaatiiko asia asemakaavan muutoksen. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennuksen arvojen säilyminen voitaisiin turvata molemmilla menettelytavoilla. Muutoksissa tulee konsultoida myös kaupunkikuva-arkkitehtia ja kaupunkikuvatoimikuntaa.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Rakennuksen mahdollisten tulevien muutosten tarkemmista suunnitelmista tulee viimeistään poikkeamis- tai rakennuslupavaiheessa pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa sijaitsevan Näsinneulan jalustaosaan suunnitteilla olevista muutoksista. Alustavia viitesuunnitelmia on esitelty Pirkanmaan maakuntamuseolle työneuvottelussa 3.9.2024. Ennakkolausunnossa on toivottu tuotavan esiin kohteen suojelutilanne, kulttuurihistorialliset arvot sekä tulevassa peruskorjauksessa ja muutoksissa huomioitavat seikat. Lisäksi on pyydetty ottamaan kantaa alustavien viitesuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiassa seuraavaa.
Näsinneula jalustaosineen on tunnistettu arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi seuraavissa selvityksissä:
- Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012.
- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.
- Särkänniemen alueen rakennusinventointi, Selvitystyö Ahola, 2018.
- Tampereen keskusta - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2024, Sitowise.
- Särkänniemen Akvaario ja Planetaario – Rakennushistoriaselvitys, AFRY Finland Oy, 2024
Selvitysten perusteella Näsinneula jalustaosineen on osoitettu voimassa olevissa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja Tampereen yleiskaavoissa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (Näsinneula ja taidemuseo). Kaavamääräykset edellyttävät kohteen arvojen säilyttämistä. Voimassa olevassa, vuonna 2022 hyväksytyssä asemakaavassa rakennuksen koko nykyiselle rakennusalalle on osoitettu suojelumerkintä (sr-55), jota koskeva kaavamääräys kuuluu: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto".
Peruskorjauksen ja tulevien muutosten suunnittelun taustaksi Näsinneulan jalustaosasta on laadittu erinomainen, asemakaavan selvitystä yksityiskohtaisempi rakennushistoriaselvitys (AFRY Finland Oy, 2024). Sen mukaan jalustaosa on rakentunut kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen osa ja Särkänniemen elämyspuiston vanhin rakennus, Akvaario-Planetaario valmistui vuonna 1969. Sitä laajennettiin vuonna 1971 rakentamalla Näsinneulan näkötorni auloineen ja toistamiseen vuonna 1981, jolloin rakennettiin kolmikerroksinen toimistosiipi ja Näsinneulan aulan yläpuolinen ravintola. Sekä alkuperäisen osan että myöhemmät laajennukset on suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski/ Arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski Oy. Laajennukset on sovitettu alkuperäiseen osaan käyttämällä julkisivuissa samaa materiaalivalikoimaa ja noudattamalla osin alkuperäistä arkkitehtuuria.
Selvitysten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Näsinneulan jalustaosan keskeiset ominaispiirteet, joiden vaalimista asemakaavan suojelumääräyksellä tavoitellaan, ovat:
- Näkötornin ja sen jalustaosan aulojen ja akvaario–planetaarion muodostama toiminnallinen kokonaisuus.
- Näsinneulan säilyminen kiistattomana Tampereen kaupunkikuvallisena tunnusrakennuksena ja maamerkkinä.
- Vanhimman Akvaario-Planetaario-osan 1960-luvun rationaaliselle modernismille tyypillinen virtaviivainen, selkeä laatikkomainen muoto, pääsisäänkäynnin sijainti ja rooli, julkisivusommittelun voimakas horisontaalisuus, suuret ikkuna-aukot, joiden ala- ja yläreunassa on tummat julkisivulasinauhat.
- Akvaario-Planetaario-osan säilyminen planetaarioksi tunnistettavana: pääjulkisivussa näkyvä futuristinen liimapuukaarirakenteinen planetaarion kupoli. Harvinaisen rakennustyypin tunnistettavuus on kohteessa erityisen tärkeää, sillä kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen planetaariorakennnus.
- Akvaario-Planetaarion arkkitehtuurista selvästi eroava näkötornin aulan ja kattokahvilan expressiivisempi, pohjaltaan viuhkamainen muotokieli ja hyvin säilynyt pohjoisjulkisivu.
- Koko jalustaosan julkisivuissa vuorottelevat materiaaleina sileä betoni, pesubetoni ja julkisivulasi pinnat; tummien ja vaaleiden julkisivupintojen voimakas kontrasti.
- Etelä- ja pohjoisjulkisivujen näkyminen / kaupunkikuvallisen aseman säilyminen rakennusta etelästä ja pohjoista lähestyttäessä.
Suojelumerkintä koskee ensisijassa rakennuksen julkisivuja, mutta myös sisätiloissa olisi arkkitehtonisten ja rakennushistoriallisten arvojen näkökulmasta tärkeää säilyttää joitain piirteitä, varsinkin kun sisätilojen ratkaisut tukevat rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. Sisätilojen arvokkaita ominaispiirteitä ovat: lattioiden betonimosaiikkilaatoitus, kattojen betonipalkit, akvaarion, planetaarion ja näkötornin kaarevat muottibetonipintaiset seinät, akvaarion altaiden muodostama kehä ja keskellä oleva kierreporras kaiteineen, planetaarion seinien alaosien panelointi, tilojen avara, selkeä, virtaviivainen, pelkistetty ja valoisa yleisilme. Jotkin myöhemmin tehdyt muutokset kuten itäsivun huoltopiha, sisätilojen väritys, ikkunateippaukset ja planetaarion ympäri kulkumahdollisuuden katkaisu ovat heikentäneet rakennuksen arvoja. Piirteitä voitaisiin peruskorjauksen yhteydessä harkita palautettavaksi.
Särkänniemen aluetta halutaan kehittää. Alustava suunnitelman mukaan jalustaosa peruskorjataan ja siellä sijaitsevia ravintolatiloja ja ravintoloiden keittiöitä halutaan laajentaa, parantaa tilojen esteettömyyttä ja selkiyttää huoltopihaa. Laajennus sijoittuisi rakennuksen itäpuolelle ja sen tieltä purettaisiin Akvaario-Planetaarion itäpäätyyn 1971 valmistunut keittiölaajennus ja sekava huoltopiha. Koska toimistotiloille ei enää ole tarvetta, haluttaisiin myös länsipäädyn kolmikerroksinen toimistosiipi purkaa. Laajennukseen tulisi uusi pääsisäänkäynti, uudet aula- ja myymälätilat, ravintoloiden keittiöt, sekä ravintolasali ja terassitiloja. Laajennus noudattaisi eteläsivun horisontaalista linjaa, lukuun ottamatta uutta pääsisäänkäyntiä korostavaa, sen yläpuolelle sijoittuvaa perforoitua kuparilevytystä, joka on elementtinä leikkisä ja kentien levottomampi kuin vanhan osan majesteettinen maisemaikkuna.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty viitesuunnitelma voisi lähtökohtaisesti olla mahdollinen. Rakennuksen merkittävimmät arkkitehtoniset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset piirteet vaikuttaisivat pääosin säilyvän. Aiempien laajennusten tapaan muutokset olisi osin sovitettu aiempiin osiin, osin ne toisivat rakennukseen uusia piirteitä. Laajennus olisi arkkitehtonisesti ja julkisivumateriaaleiltaan laadukas, kuten aiemmat rakennusosat, mutta myös aavistuksen leikkisä ja huvipuistoon viittaava. Ratkaisu mahdollistaisi alkuperäisten käyttötarkoitusten säilymisen. Joiltain osin voitaisiin palauttaa aiemmissa muutoksissa menetettyjä arvoja ja samalla turvattaisiin rakennuksen käytön jatkuminen ja siten sen säilyminen.
Maakuntamuseo katsoo, että toimistosiiven säilyttäminen ei ole välttämätöntä, koska rakennusosalla ei ole tunnistettu olevan erityisiä arkkitehtonisia tai muita arvoja. Maakuntamuseo toivoo suunnitelmia kuitenkin vielä hiottavan erityisesti eteläisen pääjulkisivun osalta siten, että säilyvän Akvaario ja Planetaarion ja siihen yhdistyvän laajennusosan liitoskohdasta muodostuu luontevampi, vähemmän porrasmainen ratkaisu, joka antaa visuaalista tilaa alkuperäiselle voimakkaan horisontaaliselle ikkuna-aiheelle.
Pirkanmaan maakuntamuseo jättää Tampereen kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan harkittavaksi, voidaanko esitetyt muutokset toteuttaa poikkeamisluvalla (asemakaavassa suojelluksi osoitetun rakennuksen osittainen purkaminen, poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä) vai vaatiiko asia asemakaavan muutoksen. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennuksen arvojen säilyminen voitaisiin turvata molemmilla menettelytavoilla. Muutoksissa tulee konsultoida myös kaupunkikuva-arkkitehtia ja kaupunkikuvatoimikuntaa.
Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Rakennuksen mahdollisten tulevien muutosten tarkemmista suunnitelmista tulee viimeistään poikkeamis- tai rakennuslupavaiheessa pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.
Jaa
Facebookissa