Tampere - Pori -radan V luokan alkuperäisaseman alue silloisen Pirkkalan (nykyisin Nokia) Siurossa sijaitsee Kuloveden rannalla maisemallisesti komealla paikalla harjun rinteellä. Jokilaakso, Siuronmäki ja läheinen Siuron Linnavuori muodostavat arvokkaan suojelukokonaisuuden.

Ratamestarin talo sijaitsee noin 1 km päässä asemalta Siuron koskeen laskevan jyrkänteen kupeella.

Siurosta kehittyi tämän vuosisadan alussa yksi Pirkkalan liikenteellisistä ja teollisista keskuksista, sillä se oli edullisella paikalla kahden vilkkaan laivareitin ja rautatien yhtymäkohdassa.

Höyrylaivaliikenne alkoi Pyhäjärvellä 1859, Lempoisten kanava valmistui 1873 ja laivaliikenne ulottui Tampereelta Hämeenlinnaan. Laivaliikenne oli tärkeä henkilöliikenteellekin aina Hämeenlinna-Tampere -radan valmistumiseen saakka. Laivoja käytettiin maataloustarvikkeiden ja puutavaran kuljetukseen. Porin radan valmistuttua 1895 perustettiin Siurosta Hämeenkyrön Kyröskoskelle johtava laivaväylä, josta tuli osa Kyrösjärven perukoille ulottuvaa laivaväylää. Siurosta alkoi kulkea laiva myös Suoniemelle ja Karkkuun.

Laivareitti Siuroon ja rautateille oli tärkeä Kyröskosken tehtaalle, mutta myös matkustajille sillä se mahdollisti yhden päivän kaupunkimatkat Tampereelle Ikaalisista ja Parkanosta asti. Siuron laivaliikenne alkoi ehtyä 1930-luvulla autoilun lisääntyessä.

Porin radalla käytettiin Oulun radan piirustuksia. Siuron asemaa laajennettiin 1900 poikkipäädyllä ja 1920 lisäämällä tiloja molempiin päihin.

Vuonna 1905 Siuronkosken lähelle perustettiin valtion höyrysaha, jonka rakensi Valtionrautatiet metsähallituksen laskuun. VR käytti sahan puutavaraa radanrakennustöissään. Läheinen Siuronmäki on Tampereen Pispalan tavoin syntynyt vanha työläisasuinalue. Mäki ja jokilaakso on ollut asuttu jo pronssikaudella.

Valtion saha ja Elvingin puuhiomo vilkastuttivat yhdyskuntaa vuosisadan alussa. Eräiden laskelmien mukaan vuonna 1900 oli 60,5 % Siurossa ammatissa toimivista teollisuuden ja käsityön ammattien edustajia.

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 24.10.2024)

Suojeltu Rautatiesopimuksen 1998 nojalla.

303939 Asemarakennus Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

304301 Asemapäällikön kellari Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

303972 Asemapäällikön talo Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

307620 Asemapäällikön talousrakennus Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

307863 Ratamestarin sauna Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

307862 Ratamestarin talo Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

308058 Ratamestarin talousrakennus 1 Rautatiesopimus 1998 (Ei määritelty)

308071 Ratamestarin talousrakennus 2 Rautatiesopimus 1998 (Ei määritelty)

304046 Vahtitupa Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

304461 Vahtituvan talousrakennus 1 Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

307619 Vahtituvan talousrakennus 2 Rautatiesopimus 1998 (Suojeltu)

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 28.10.2024)

Marja Ahokas (toim.) 1998. Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin.

Juhani Piilonen, Sastamalan historia 3, 1860-1920. Vammala 1997.

K.V. Kaukovalta, K. Jaakkola, Aug. Sorila, Pirkkalan historia. 1934.

Jussi Koivuniemi-Mervi Kaarninen- Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Nokian kaupunki ja Pirkkalan kunta. Forssa 1994.

Siuronkoski eläväksi - kehittämissuunnitelma 2003. (Hanke ei koske asema-aluetta, mutta kylläkin rataa ja ratamaisemaa). Hankesuunnitelma MV/RHO:n arkisto.