Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 26.10.2023 (dnro: 649/2023). Lausunnossa on mm. tuotu esiin lähiympäristön ja suunnittelualueella sijaitsevan Epilän seurakuntatalon rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja sekä edellytetty arkeologisen inventoinnin laatimista. Tutustuttuaan hankkeen valmisteluvaiheen aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen inventointi (Heilu Oy, 2024), jossa kaava-alueelta ei ole löytynyt merkkejä muinaisjäännöksistä tai muista suojeltavista kohteista. Epilän seurakuntatalon kaava-alueen osalta tutkimus on riittävä ja Pirkanmaan maakuntamuseon kommenttien perusteella päivitetty raportti (Tampere Kaarilan asemakaavojen 8400 ja 8868 arkeologinen tarkkuusinventointi/FCG Rakennettu Ympäristö Oy ja Heilu Oy, 24.1.2025) on tältä osin hyväksyttävissä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että seurakuntasalirakennukselle on kaavaluonnoksessa osoitettu hyvin sen arvojen säilyttämiseen ohjaava suojelumerkintä (sr-40) ja sen tontille onnistunut, monenlaiset käyttötarkoitukset mahdollistava käyttötarkoitusmerkintä (KYYTSA-1). Rakennukselle on kuitenkin osoitettu muodostuvaksi melko ahtaanoloinen tontti, jonka kaakkoisraja kulkee hyvin lähellä seurakuntasalirakennuksen kaakkoissivua, joka on sen pääjulkisivu. Rakennuksessa on tuolla sivulla sisäänkäynti, jota ei ole esitetty viitesuunnitelmassa. Luoteissivu on selkeästi rakennuksen takapihan puoli. Rakennuksen sisäänkäynnin järjestämiselle pääjulkisivun puolelle tai lounaispäätyyn vaikuttaisi olevan tarpeen varata enemmän tilaa. Pääsisäänkäynnille kulun tulisi luontevasti järjestyä sen omalta tontilta käsin ja mieluiten pääjulkisivun puolelta.
Kaavakartan yleismääräyksiin on lisätty määräys, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei seurakuntasalirakennus jää vaille käyttöä ja kunnostusta. Määräys edellyttää kunnostamaan tontin 10 seurakuntasalirakennuksen ennen kuin tontin 11 uudisrakennusten rakennusoikeutta voidaan käyttää. Hankekokonaisuuden toteutusmahdollisuuksien valossa nyt esitettyä määräystä realistisempaa voisi olla, jos osa, esim. 50 %, uudisrakennusten rakennusoikeudesta voitaisiin käyttää ennen seurakuntasalirakennuksen kunnostuksen valmistumista ja loput vasta sen jälkeen.
Kaavaluonnos ja viitesuunnitelma osoittavat alueen lounaisosaan rakennettavan kuusikerroksisen kerrostalon, joka muodostuu kolmesta hieman toisiinsa nähden porrastetusta satulakattoisesta rakennusosasta. Uudisrakentamisen määrä, kerrosluku ja massoittelu vaikuttavat hyvin raskaalta ja paikkaansa, seurakuntasalirakennukseen sekä ympäristöönsä sopimattomalta. Esitetty uudisrakentaminen vaikuttaa olevan ristiriidassa kaavakartan yleismääräyksen kanssa, jossa ohjataan, että ”Uudisrakentamisen tulee olla ilmeeltään pelkistettyä ja yksinkertaista, kuitenkin yksityiskohdiltaan huoliteltua ja alistua korttelialueen arvorakennuksille.”
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan uudisrakentamisen määrää tulisi maltillistaa, kerroslukua laskea ja massa jakaa yhden porrastetun rakennusmassan sijaan useammaksi erilliseksi rakennukseksi. Rakentamista tulisi huolellisemmin sovittaa metsäiseen harjumaisemaan ja ympäröivään matalaan ja pienipiirteiseen rakentamisentapaan sopivaksi. Rakennusten väritystä tulisi ohjata jälleenrakennuskaudelle tyypilliseksi.
Kaavaratkaisua ja aineistoja tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 26.10.2023 (dnro: 649/2023). Lausunnossa on mm. tuotu esiin lähiympäristön ja suunnittelualueella sijaitsevan Epilän seurakuntatalon rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja sekä edellytetty arkeologisen inventoinnin laatimista. Tutustuttuaan hankkeen valmisteluvaiheen aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Kaavahankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen inventointi (Heilu Oy, 2024), jossa kaava-alueelta ei ole löytynyt merkkejä muinaisjäännöksistä tai muista suojeltavista kohteista. Epilän seurakuntatalon kaava-alueen osalta tutkimus on riittävä ja Pirkanmaan maakuntamuseon kommenttien perusteella päivitetty raportti (Tampere Kaarilan asemakaavojen 8400 ja 8868 arkeologinen tarkkuusinventointi/FCG Rakennettu Ympäristö Oy ja Heilu Oy, 24.1.2025) on tältä osin hyväksyttävissä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että seurakuntasalirakennukselle on kaavaluonnoksessa osoitettu hyvin sen arvojen säilyttämiseen ohjaava suojelumerkintä (sr-40) ja sen tontille onnistunut, monenlaiset käyttötarkoitukset mahdollistava käyttötarkoitusmerkintä (KYYTSA-1). Rakennukselle on kuitenkin osoitettu muodostuvaksi melko ahtaanoloinen tontti, jonka kaakkoisraja kulkee hyvin lähellä seurakuntasalirakennuksen kaakkoissivua, joka on sen pääjulkisivu. Rakennuksessa on tuolla sivulla sisäänkäynti, jota ei ole esitetty viitesuunnitelmassa. Luoteissivu on selkeästi rakennuksen takapihan puoli. Rakennuksen sisäänkäynnin järjestämiselle pääjulkisivun puolelle tai lounaispäätyyn vaikuttaisi olevan tarpeen varata enemmän tilaa. Pääsisäänkäynnille kulun tulisi luontevasti järjestyä sen omalta tontilta käsin ja mieluiten pääjulkisivun puolelta.
Kaavakartan yleismääräyksiin on lisätty määräys, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei seurakuntasalirakennus jää vaille käyttöä ja kunnostusta. Määräys edellyttää kunnostamaan tontin 10 seurakuntasalirakennuksen ennen kuin tontin 11 uudisrakennusten rakennusoikeutta voidaan käyttää. Hankekokonaisuuden toteutusmahdollisuuksien valossa nyt esitettyä määräystä realistisempaa voisi olla, jos osa, esim. 50 %, uudisrakennusten rakennusoikeudesta voitaisiin käyttää ennen seurakuntasalirakennuksen kunnostuksen valmistumista ja loput vasta sen jälkeen.
Kaavaluonnos ja viitesuunnitelma osoittavat alueen lounaisosaan rakennettavan kuusikerroksisen kerrostalon, joka muodostuu kolmesta hieman toisiinsa nähden porrastetusta satulakattoisesta rakennusosasta. Uudisrakentamisen määrä, kerrosluku ja massoittelu vaikuttavat hyvin raskaalta ja paikkaansa, seurakuntasalirakennukseen sekä ympäristöönsä sopimattomalta. Esitetty uudisrakentaminen vaikuttaa olevan ristiriidassa kaavakartan yleismääräyksen kanssa, jossa ohjataan, että ”Uudisrakentamisen tulee olla ilmeeltään pelkistettyä ja yksinkertaista, kuitenkin yksityiskohdiltaan huoliteltua ja alistua korttelialueen arvorakennuksille.”
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan uudisrakentamisen määrää tulisi maltillistaa, kerroslukua laskea ja massa jakaa yhden porrastetun rakennusmassan sijaan useammaksi erilliseksi rakennukseksi. Rakentamista tulisi huolellisemmin sovittaa metsäiseen harjumaisemaan ja ympäröivään matalaan ja pienipiirteiseen rakentamisentapaan sopivaksi. Rakennusten väritystä tulisi ohjata jälleenrakennuskaudelle tyypilliseksi.
Kaavaratkaisua ja aineistoja tulisi vielä kehittää edellä kuvatuilla tavoilla. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa