Alue 3.10 Kuljun yhdyskunta
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Nokia
Nimi:3.10 Kuljun yhdyskuntaInventointinumero:3.10Alueluokka:Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuusHistoriallinen arvo:asutushistoria
taloushistoria
teollisuushistoria
Rakennushistoriallinen arvo:arkkitehtoninen
rakennusperinteinen
Ympäristöarvo:maisemakokonaisuus
Arvojen perustelu:Aluetyyppi: teollisuusyhdyskunta, taajamaympäristö, järviympäristö, liikenneympäristöOminaispiirteet, ilmiöt (aluerakenne, rakennusten käyttö, materiaalit, tyylit, historiallinen kerroksisuus, autenttisuus, integriteetti): Entisen teollisuusyhdyskunnan, myöhemmän Suoniemen kunnan hallintokeskustassa on säilynyt Kuljun kartanon vuokratilallisten entisiä asumuksia, entinen kunnantalo, teollisuuden työväen asutusta sekä vanhoja liikerakennuksia, Kuljuntien varteen muodostunut vanhin asutus ja sen ulkopuoliselle alueelle jälleenrakennuskauden asutus
Säilyneisyys (aluerakenne, rakennukset, tieverkosto, kasvillisuus): Alkuperäinen tieverkosto edelleen käytössä, vanhat tontit pääosin asuttuina, kartanon työväen, teollisuuden työväen sekä liikkeenharjoittajien rakennuksia kunnostettuina käytössä, entinen kunnantalo koulun käytössä. Osin rajapinta vanhan pientalojen yhdyskunnan ja ympäristön nuoremman taajamarakentamisen välillä on hämärtynyt. Pientalojen lisäksi alueen reunoille on omakoti- rivitalo- ja kerrostalorakentamista.
Historialliset arvot: asutushistoriallinen, hallintohistoriallinen, elinkeinohistoriallinen, teollisuushistoriallinen
Rakennushistorialliset arvot: rakennusperinteinen: arvoalueelle sijoittuva asutus, arkkitehtoninen: Elvingin huvila, sahan työnjohtajan asunto
Maisemalliset, kyläkuvalliset, taajamakuvalliset arvot: taajamakuvallinen, osa laajempaa aluekokonaisuutta yhdistyen itäpuolella sijaitsevaan teollisuusmaisemaan ja siihen liittyvään Siuron teollisuusasutukseen
Arvojen perustelut
Alue on osittain osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto RKY2009) Sen vanhojen tielinjausten varteen muodostuu asutus- ja teollisuushistoriallisesti arvokas miljöökokonaisuus, joka käsittää muun muassa tehtaan johtajiston, työväen sekä vanhojen liikkeiden rakennuksia. Lisäksi Siuron koulu.
Lähde: Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2019
Tekstitiedot
-
Historia:Kuvaus ja historia
Alue rajautuu pohjoisessa uudempiin omakotialueisiin, idässä Siuron teollisuusalueen arvoalueeseen, lännessä uudehkoon omakotialueeseen sekä niiden takana avautuvaan metsämaastoon ja etelässä Kuloveteen sekä etualalla sijaitsevaan Isosaareen.
Kuljun puoleisen taajaman historiallinen tausta poikkeaa Siuron työväenalueen asustushistoriasta. Ennen 1800-luvun loppua alueella ei ollut lainkaan asutusta. Asutus lisääntyi voimakkaasti 1800-1900-luvun taitteesta lähtien sahateollisuuden ja rautatien tulon myötä. Varhaisempaa asutusta Suoniemen puolella, Kuljun kartanon mailla edustivat aivan Siuronkosken rannalle isojakokarttaan sekä vuoden 1847 pitäjänkarttaan merkityt myllärin asuinrakennus ja muutamat torpat. Alueen vanhoja torppia olivat mm. Kiimelä, Färmi ja Jyrä. Kulttuuriympäristöohjelma mainitsee torpiksi lisäksi maantien varrella olevat Kujansuun sekä pelkällä kiinteistötunnuksella 536-15-13-3 esiintyvä viereinen kiinteistö (ent. Kiemurainen). Torppa-aika väistyi, kun torpat itsenäistyivät 1920-luvulla, mm. Kiimälä ja Jyrä siirrettiin tällöin kauemmaksi kehittyvän teollisuusyhdyskunnan tieltä. Teollisuusyhdyskunnan tontit olivat pitkään vuokraluonteisia, ne itsenäistyivät lähinnä vasta sotien jälkeen. Aluetta alettiin nimittää Kuljuksi Kuljun kartanon mukaan, josta alueen maat lohkottiin. Vuonna 1927 maarekisteriin vietiin 17 kiinteistöä, lähinnä kartanon entisiä torppia ja mäkitupia, Vuonna 1952 muodostettiin 44 tilaa vuonna 1963 alueelle lohkottiin 59 tilaa lisää ja vuonna 1966 15 tilaa.
Entiselle Suoniemen kuntaan kuuluneelle alueelle muodostui Kuljun kartanon varsin vapaasti rakentuneen teollisuustaajaman ohella myös Suoniemen kunnan hallintokeskus kunnallistoimintoineen. Hallintokeskus muodostui kansakoulun vie-reen, johon valmistui 1949 terveystalo, 1957 vanhasta kiinteistöstä uudistettu kunnantalo ja 1964 lääkärintalo. Kunta yhdistettiin vuonna 1973 Nokian kauppalaan.
Kuljuntien varteen 1920-luvulle tultaessa muodostunut asuinalue aluerakenteineen ja tonttijakoineen on täydentynyt 1950-luvulle tultaessa niin Kuljuntien- kuin siitä risteävien poikkiteiden varsille pohjoisen suuntaan. Tiet mutkittelevat vanhojen karttojen osoittamin linjauksin. Alueen rakennuskanta on osin uudistunut ja osaa rakennuksista on voimakkaasti kunnostettu. Jäljellä on kuitenkin runsaasti vuoden 1921 kartalla esiintyvää rakennuskantaa, jonka ulkoasussa on säilynyt piirteitä eri historian vaiheista. Rakennetun ympäristön historiallisesti kerroksisessa yleisilmeessä korostuvat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten kehitysvaiheet aina sotien jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Myös myöhempiä muutoksia on tehty. Erityisesti 2010-luvun taitteessa useat taajaman alueella sijaitsevat Kuljuntienvarren rakennukset kunnostettiin.
Alueen rakennuskanta eroaa ominaisluonteeltaan hieman Siuronkosken itäpuoleisesta keskustasta, sillä Kuljun keskusta on kuntakeskusta, johon sijoittuu tehtaan työväen asumusten lisäksi myös teollisuusvirkailijoiden ja johtajiston asuinympäristöjä. Rautatievirkailijoiden asumukset taas sijoittuvat Siuronkosken itäpuoleiseen keskustaan.
Kuljuntien eli Nokiaalta Häijääseen johtavan maantien varteen, entisen Suoniemen kunnan, Kuljun kylän alueelle sijoittuvalla matkalla, sijaitsee eri aikoina rakennettua maaseudun pieneläjien, teollisuuden työväen sekä tehtaan johtajien rakennuksia ja eri ikäisiä liikerakennuksia. Alueen länsipäähän, kansakoulun viereen muodostuu Suonimen kunnan entinen hallintokeskus entisine kunnantaloineen ja lääkärintaloineen. Itäpäässä, Myllyahteessa on 1900-luvun vaihteen suurempia, teollisuuslaitosten johdon asuntoja ja toimitiloja (3.10.1).
3.10.2. Elvingin huvila (536-15-40-3)
Tien alkupäässä sijaitsee Kuljun kartanon omistajan Elvingin apelleen, Tampereen pormestari Procopelle rakennuttama huvila (536-15-40-3) vuodelta 1895, joka on myöhemmin toiminut muun muassa puuhiomon konttorina ja vuonna 1918 sota-sairaalana. Pihapiiriin kuuluu myös vanha maakellari kellari vuodelta 1896.
3.10.3. Sahan päällikön asuinrakennus (536-15-18-6)
Sitä ympäröivä puutarha yhdistyy viereiseen vuonna 1912 Kuljun höyrysahan pääl-likölle rakennettuun asuinkiinteistöön (536-15-18-6). Sen päärakennus on vuodelta 1912. Tien varressa sijaitsevan kiven päälle tehty huvimaja on uusi mutta noudattelee paikalla sijainnutta vanhaa huvimajaa. Myöhemmin rakennus oli Siuronkoski-yhtiön lääkärin Harald Henrikssonin asuntona ja vastaanottotiloina.
3.10.4. Kuljuntien työväenasutus
Osana taajaman ajallisia kerrostumia vanhan tyylinsä säilyttäneet kiinteistöt Kujan-suu ja 536-15-13-3, jotka on Nokian kulttuuriympäristöohjelman inventoinnissa (2001) mainittu Kuljun kartanon entisiksi torpiksi. Tien varteen sijoittuu myös entisiä liikerakennuksia kuten vuoden 1952 lohkomisessa muodostettu Laineen mansardikattoinen päärakennus, joka nykyisin on asuntona. Kuljuntienvarren liikerakennuksista nuorin on Säästölän kiinteistön paikalle rakennettu matala, puhtaaksi-muuratulla tummanruskealla tiilellä päällystetty tasakattoinen rakennus 1980-lu-vulta. Kuljuntien varren keskivaiheilta pohjoisen suuntaan haarautuvan Napukadun varteen muodostuu neljän pihapiirin kokonaisuus, joista Kuljuntien varrella sijaitsevat mm. pankkina toiminut Sepän kiinteistö (536-431-4-129) sekä sen vieressä oleva (536-15-13-5) neliönmuotoinen ”kahvimyllytalo”. Kuljuntien eteläpuolelta haarautuvan Tonttilankujan varressa sijaitsee myös vanhaa asutusta. Osaa rakennuksista on kunnostettu, laajennettu ja korotettu, minkä ansiosta alkuperäinen ulkoasu on paikoin kokonaan hävinnyt kunnostusten myötä. Etelärinne II kiinteistöön kuuluva pieni, punainen asuinrakennus on kuitenkin säilyttänyt vanhan ilmeensä. Sen kulttuurihistorialliset arvot ovat kuitenkin uhattuina sen huonon kunnon vuoksi. Rakennus ei ole enää käytössä. Samoin kiinteistötunnuksella 536-15-17-2 esiintyvä mansardikattoinen asuinrakennus. Kummatkin on kunnostettu nykyasuun 2010-luvulla. Inventointialueen itäreunalla sijaitseva
3.10.5. Kyrösjärventien ja Färmintien työväenasutus
Kaarevalinjaisen Kyrösjärventien historiallisesti kerroksinen kokonaisuus käsittää rakennusperintöä aina 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun puolivälin tietämille. Alueen yleisilme kuvastaa eri aikojen rakentamistapoja ja -materiaalienkäyttöä aina nykypäivään asti. Inventointihetkellä tien varressa oli meneillään usean raken-nuksen kunnostustyöt. Kyrösjärventien ja Färmintien risteykseen muodostuu nel-jän hyvin säilyneen pihapiirin muodostama maisemallinen solmukohta, jonka piha-piirejä 1900-luvun taitteen tietämiltä on kunnostettu vanhaa tyyliä kunnioittaen. Kolme kiinteistöstä esiintyy pelkillä kiinteistötunnuksilla, yksi vielä vanhalla lohko-misnimellään Kuusela.
3.10.6. Siuron kansakoulu
Koulun pihapiiri sijoittuu aivan Kuljuntien tuntumaan. Se valmistui vuonna 1902 koulurakennuksille suunnitelluilla tyyppipiirustuksilla. Uudempi koulurakennus on 1930-luvulta.
3.10.7. Färmin torppa (Huom. purettu, sijaitsi arvoalueen ulkopuolella)
Kaareva Färmintie on nimetty sen varrella sijaitsevan, Siuron vanhimmaksi rakennukseksi sanotun Färmin pirtin mukaan. Vuonna 1927 nimellä Färmi lohkottu kiinteistö sijaitsee Färmintien ja Ketovältintien risteyksessä. Kuljun kartanon torppiin kuuluneen Färmin pihapiiristä on säilynyt vain asuinrakennus. Rakennus on pitkänurkkainen, maalaamaton, vuoraamaton, hirsirunko. Sen etelänpuolella sijaitseva avokuistillinen sisäänkäynti paksuine lautaovineen ja kamanaikkunoineen vai-kuttavat hyvin vanhoilta. Ikkuna-aukotuksia on uudistettu ja vanhoja suljettu eri aikoina. Rakennus on ollut viimeksi yhdistyskäytössä. Kunnostuksia ei liene juuri tehty 1900-luvun alkupuolen jälkeen lukuun ottamatta katon ja savupiipun uusimista.
3.10.8. Mäkipään torppa (Huom. sijaitsee arvoalueen ulkopuolella)
Kuljun kartanosta 1895 muodostettu tila sijoittuu Kuljun taajaman luoteisreunalle, viljelysmaiseman keskelle. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi toinen, pienempi asuinrakennus sekä navetta ja pitkä ulkovarasto/ työkaluvarasto. Pihapiirin ulkopuolelle sijoittuu saunarakennus. Päärakennus on todennäköisesti 1800-1900-luvun taitteesta. Ulkoasussa on piirteitä eri aikakausilta aina 1900-luvun puolivälin tietämille. Pieni asuinrakennus on 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikaisessa asussa.
3.10.9. Suoniemen kunnantalo
Entinen Suoniemen kunnan kunnantalo sijaitsee koulun itäpuolella. Pihapiiriin kuu-luu kunnantalon lisäksi pitkä ulkorakennus. Kunta toimi aina vuoteen 1953 vuokra-tiloissa. Oman talon rakentamista suunniteltiin jo 1945, mutta taloustilanne ei antanut mahdollisuutta rakentamiseen. Kunnantaloksi hankittiin koulun vierestä Aaro Sepän omistama kiinteistö, jossa oli toiminut aikaisemmin Suoniemen Sääs-töpankki. Talossa tehtiin täysremontti sekä rakennettiin laajennusosa. Suunnitelmat teki MKR Oy (Maaseudun keskusrakennustoimisto) Rakennukseen tuli tilat toimistolle, arkistolle, paloautolle, saunalle sekä kaksi asuntoa tarvittavine kellarei-neen. Kunnantalo valmistui 1957. Kiinteistö on koulutoimintojen käytössä.
3.10.10 Suoniemen kunnanlääkärin talo
Nykyisin Siuron päiväkotina toimiva rakennus valmistui kunnan omana työnä 1964 kunnan lääkärille asuin- ja vastaanottokiinteistöksi. Kunnanlääkärin asuntona se toimi 1970-luvun loppuun saakka. Rakennus muutettiin 1990-luvun alussa ryhmä-perhepäiväkodiksi ja 2002 päiväkodiksi. Lääkärintalon takana oli aikaisemmin myös 1949 valmistunut kunnan terveystalo Kipukumpu -nimisellä tontilla.
(Lähde: Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2019)
Toimenpidesuositukset:Muutoksensietokyky ja säilymisen edellytykset: kestää huonosti muutosta: Kuljuntien varsi, Toritien ja Kuljuntien risteys.Yleiskaavassa vanhimmalle asuinalueelle kokonaisuutena aluemerkintä, kohdemerkinnät huvilan ja sahan päällikön rakennuksille, kansakoululle sekä Färmin torpalle.
Muut suositukset: Aluerakenteen ja tieverkoston säilyttäminen, rakennusperinnön vaaliminen vanhaa kunnioittavalla tavalla. Alueen puistomaisen ilmeen ja avoimien tilojen säilyttäminen Toritien varrella. Teollisten materiaalien välttäminen, kunnostusten huolellinen, taajamakuvalliset arvot huomioiva suunnittelu.
(Lähde: Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2019)
Media
-
arvoalue 3.10 karttaote.jpg
- Kuvaaja:
-
Kuvatyyppi: Karttaote
-
Kuvaus: Keskeiset piirteet, Kuljun kartanon torppien ja yhdyskunnan historia: 3.10. Kuljun palvelut ja työväenasutus. 3.10.1 Kartanon ja teollisuuden johdon rakennuksia, 3.10.2 huvila, 3.10.3. Sahan päällikön asuinraken-nus, 3.10.4 Kuljuntien työväenasutus, 3.10.5 Kyrösjärventien ja Färmin-tien työväenasutus, 3.10.6 kansakoulu, 3.10.7 Färmin torppa ja 3.10.8 Mäkipään torppa. 3.10.9 Suoniemen kunnantalo ja 3.10.10 lääkärintalo. Lähde: Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2019.
-
Kuvausaika:
Kulju 1921.jpg
- Kuvaaja:
-
Kuvatyyppi:
-
Kuvaus: Siuronkosken ja Jokisjärven länsipuoli kuului kokonaisuudessaan Kuljun kartanon omistukseen. Kartanolla oli alueella useita torppia ja mäkitupia. Yllä Kuljun kartanon tiluskartta v. 1921, jolloin kartanon vuokra-alueet, vanhat torpat ja mäkituvat itsenäistyivät ja Siuronkosken teollisuustoiminta ja yhdyskunta oli kasvamassa suurimmilleen. Kartalla näkyvä, vapaasti maantien varteen rakentunut työväenyhdyskunnan asutusalue jäi edelleen kartanon omistukseen, vuokratonteiksi. Vain tien varressa ollut Frans Salosen omistama Soilonen (1S) -niminen mäkitupa itsenäistyi. Vanhoja, itsenäistyneitä torppia kartalla ovat Färmin torppa (1K) Muut torpat, Kiimälä ja Jyrä, siirrettiin pois rantavyöhykkeeltä, joka jäi kartanon omistukseen. Kartalla näkyy hyvin, kuinka maantien ohella pellot määrittivät vielä tällöin vuokratonttien sijoittumista.
(Lähde: Nokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2019)
-
Kuvausaika:
Rakennettu ympäristö
-
Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
AvaaNokia
Elvingin huvila / Procopén huvila / Valtakari 15. kaupunginosa (Kulju)
Kuljuntie 6 asuinkiinteistö
vapaa-aika
AvaaNokia
Sahan päällikön asuinrakennus / Siuronkorva 15. kaupunginosa (Kulju)
Kuljuntie 10 asuinkiinteistö
Avaa Nokia
Kortelahti / Kujansuu 15. kaupunginosa (Kulju)
Kuljuntie 27 , 37200 SIURO asuinkiinteistö
AvaaNokia
entinen Suoniemen kunnantalo 15. kaupunginosa (Kulju)
Kuljuntie 32 hallinto
opetus
AvaaNokia
Siuron koulu (Siuro-Linnavuoren koulu), entinen Siuron kansakoulu 15. kaupunginosa (Kulju)
Kuljuntie 34 , 37200 Siuro opetus
Avaa Nokia
entinen Suoniemen kunnanlääkärin talo 15. kaupunginosa (Kulju)
Seponkuja 1 asuinkiinteistö
hoito
Avaa Nokia
Kuljun kartanon torppa 15. kaupunginosa (Kulju)
Tolpanahteenkatu 1 , 37200 SIURO asuinkiinteistö
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaNokian Siuron-Kuljun-Linnavuoren osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2019 Nokia
Rakennusinventointi
Maisemahistorian selvitys
10.05.2019




Jaa
Facebookissa