Diar. 892/2024, Hotelli Ilveksen laajennus, kaavaharkinta

Hei,

Pirkanmaan maakuntamuseo on perehtynyt toimittamaanne esitysaineistoon ja kommentoi sitä seuraavasti.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Suunniteltu hanke sijoittuu 1970-luvulla puretun Verkatehtaan kutomorakennuksen ja sen eteläpäädyssä sijainneen lisärakennuksen paikalle. Rakennusten mahdollisesti maan alla säilyneet jäännökset voivat täyttää kiinteän muinaisjäännöksen tai muun kulttuuriperintökohteen kriteerit.  Vuonna 2014 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Raninen 2014: Tampereen keskustan arkeologinen osayleiskaavainventointi) on arvioitu, että Verkatehtaan teollisuusrakennuksesta on Vuolteentorin kohdalla voinut säilyä maanalaisia, rakennuksen perustukseen liittyviä rakenteita. Hankealue omaa siis Tampereen teollisuushistoriaan liittyvää arkeologista potentiaalia. Siksi hankkeen arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arvioiminen edellyttää paikalla etukäteen tehtävää arkeologista koekaivausta, jossa selvitetään, sijaitseeko paikalla kiinteää muinaisjäännöstä tai muuta kulttuuriperintökohdetta. Alueellinen vastuumuseo ottaa kantaa hankkeen toteutettavuuteen ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotutkimuksiin koekaivauksen tuloksen perusteella.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, kuten maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteen sijaintitiedot ja rajaus paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Hotelli ilves on määritelty arvokkaaksi modernin rakennuskulttuurin kohteeksi selvityksissä Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (A-Insinöörit) ja Tampereen keskusta, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Sitowise 2024). Hotelli ilves sijaitsee Tammerkosken teollisuusmaiseman RKY-alueen rajalla, kansallismaiseman äärellä ja on osa Ratinan suvannon kaupunkimaisemaa, joka on vuoden 2012 selvityksessä määritelty yhdeksi Tampereen keskustan arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä kuvauksella: Monipuolinen rakennettu kaupunkimaisema. Edelleen toimivaa teollisuutta, Tampereen kaupunkikehitystä ilmentävät Koskikeskus ja Ilves-Hotelli sekä kansallinen urheilumonumentti Ratinan Stadion. Kaupunkikuvallisena ytimenä Ratinan suvanto siltoineen sekä Laukontori satamineen. Ilveksen sijainti on keskeinen paitsi Tammerkosken puolelta, myös Hatanpään valtatieltä katsottuna. Hotellin torni on useista suunnista ja kauempaakin katsottuna voimakas elementti, joka hallitsee kaupunkisiluettia.

Arkkitehti Maunu Kitusen suunnittelemalla, vuonna 1986 valmistuneella, hotellirakennuksella on todettu olevan arkkitehtonisia, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Hotelli Ilveksen ja Koskikeskuksen on katsottu olevan Tampereen arkkitehtuurissa 1900-luvun loppuvuosikymmenten avainkohteita. Erityisesti on painotettu, että Hotelli Ilvekselle ja siihen osin kiinni rakennetulle Koskikeskukselle on muodostunut merkittävä asema Tampereen kaupunkikuvassa. Hotelli Ilves on yhdessä tehtaanpiippujen, kirkontornien sekä paloaseman, rautatieaseman ja Ratinan stadionin tornien kanssa ollut Tampereen keskustan merkittävimpiä maamerkkejä. Vuoden 2024 selvityksen mukaan rakennuksen kaupunkikuvallinen asema on edelleen merkittävä lisääntyneestä korkeasta rakentamisesta huolimatta.

Rakennus edustaa 1980-luvun nousukaudelle tyypillistä massiivista ja näyttävää julkista arkkitehtuuria ja sijoittuu ajanjaksolle, jolloin toteutettiin paljon vapaa-ajanviettoon liittyviä suuria rakennushankkeita. Arkkitehtoninen ratkaisu perustuu matalan, enintään kahden maanpäällisen kerroksen korkuisen jalustaosan ja 19-kerroksisen tornin yhdistelmään. Tornin alaosa toimii jalustan yllä sijaitsevien kolmen kerroksen osalta tornia visuaalisesti keventävänä nivelosana, joka on läpimitoiltaan ylempiä kerroksia pienempi ja johon liittyy avoparvekkeet. Jalusta ja nivelosa on verhottu punatiilen värisellä keraamisella laatalla, joka yhdistää rakennusta Tammerkosken rantojen punatiiliseen teollisuusarkkitehtuuriin. Ylemmissä kerroksissa on betonielementtijulkisivut. Rakennuksen massoittelussa ja julkisivujen jäsentelyssä toistuvat kulmistaan viistetyt kuutiomaiset muodot. Tornin julkisivuja rytmittävät ikkuna- ja seinäpintojen symmetrinen sommittelu. Jalustaosan massoittelu ja julkisivunjäsentely on epäsymmetristä ja vapaamuotoista, rakennuksen täyttäessä kiilamaisesti Hatanpään valtatien ja Koskenrannan välisen tilan. Tilaohjelma on jäsennelty hotelliarkkitehtuurille tyypillisesti siten, että palvelutoiminnot on keskitetty katutasoon. Ensimmäiseen kerrokseen oli suunniteltu mm. kampaamo, pankin toimipiste, koruliike ja R-kioski, kahvila, drinkkibaari, gourmet-ravintola sekä suuri kokous- ja juhlatila. Toisessa kerroksessa sijaitsi toimistoja ja IV-konehuone, ja kolmas oli ”juhlakerros”, jossa sijaitsi kookkaita huoneistoja. Neljäs ja viides kerros oli varattu toimistoille. Kuudennesta kerroksesta ylöspäin oli hotellihuoneita. Ylimmässä kerroksessa sijaitsi vielä saunakabinetti ja IV-konehuoneita. Hotelli Ilves on oman aikansa hotellirakennuksena hyvin tyypillinen ja sen piirteet ovat kestäneet aikaa hyvin.

Kaavaharkinnan esittelyaineistossa on esitetty hotellia laajennettavaksi siten, että kosken puolelle rakennettaisiin 10-kerroksinen tornia länteen laajentava nivelosa ja 46 metriä pitkä poikittainen siipi. Alkuperäinen jalustaosa ilmeisesti purettaisiin vähintään osittain. Nykytilanteessa alkuperäinen hotellin arkkitehtoninen idea on parhaiten nähtävissä juuri kosken puolelta sekä pohjoisesta hotellin etupihalta. Väljässä ja ilmavassa ympäristössä hotellikokonaisuuden arkkitehtuuri pääsee oikeuksiinsa. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelman mukainen laajentaminen hävittäisi Hotelli Ilveksen alkuperäisen komposition sekä heikentäisi merkittävästi rakennuksen arkkitehtonisia arvoja ja kaupunkikuvallista asemaa. Laajennuksen toteutuessa esitetyllä tavalla uusi rakennusmassa loisi kaupunkitilaan ahtauden vaikutelman.

Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla Hotelli Ilveksen laajentamista esitetyllä tavalla ja painottaa lisäksi, että sijainti RKY-alueen ja kansallismaiseman rajalla asettaa tiukat reunaehdot kaikille rakennusta merkittävästi muuttaville toimenpiteille.

 

Ystävällisin terveisin:

Kirsi Luoto, arkeologi

Anna-Leena Lehto, rakennustutkija

Diar. 892/2024, Hotelli Ilveksen laajennus, kaavaharkintaHei,Pirkanmaan maakuntamuseo on perehtynyt toimittamaanne esitysaineistoon ja kommentoi sitä seuraavasti.Arkeologinen kulttuuriperintöSuunniteltu hanke sijoittuu 1970-luvulla puretun Verkatehtaan kutomorakennuksen ja sen eteläpäädyssä sijainneen lisärakennuksen paikalle. Rakennusten mahdollisesti maan alla säilyneet jäännökset voivat täyttää kiinteän muinaisjäännöksen tai muun kulttuuriperintökohteen kriteerit.  Vuonna 2014 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Raninen 2014: Tampereen keskustan arkeologinen osayleiskaavainventointi) on arvioitu, että Verkatehtaan teollisuusrakennuksesta on Vuolteentorin kohdalla voinut säilyä maanalaisia, rakennuksen perustukseen liittyviä rakenteita. Hankealue omaa siis Tampereen teollisuushistoriaan liittyvää arkeologista potentiaalia. Siksi hankkeen arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arvioiminen edellyttää paikalla etukäteen tehtävää arkeologista koekaivausta, jossa selvitetään, sijaitseeko paikalla kiinteää muinaisjäännöstä tai muuta kulttuuriperintökohdetta. Alueellinen vastuumuseo ottaa kantaa hankkeen toteutettavuuteen ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotutkimuksiin koekaivauksen tuloksen perusteella.Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, kuten maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteen sijaintitiedot ja rajaus paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.Rakennettu ympäristö ja maisemaHotelli ilves on määritelty arvokkaaksi modernin rakennuskulttuurin kohteeksi selvityksissä Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (A-Insinöörit) ja Tampereen keskusta, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Sitowise 2024). Hotelli ilves sijaitsee Tammerkosken teollisuusmaiseman RKY-alueen rajalla, kansallismaiseman äärellä ja on osa Ratinan suvannon kaupunkimaisemaa, joka on vuoden 2012 selvityksessä määritelty yhdeksi Tampereen keskustan arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä kuvauksella: Monipuolinen rakennettu kaupunkimaisema. Edelleen toimivaa teollisuutta, Tampereen kaupunkikehitystä ilmentävät Koskikeskus ja Ilves-Hotelli sekä kansallinen urheilumonumentti Ratinan Stadion. Kaupunkikuvallisena ytimenä Ratinan suvanto siltoineen sekä Laukontori satamineen. Ilveksen sijainti on keskeinen paitsi Tammerkosken puolelta, myös Hatanpään valtatieltä katsottuna. Hotellin torni on useista suunnista ja kauempaakin katsottuna voimakas elementti, joka hallitsee kaupunkisiluettia.Arkkitehti Maunu Kitusen suunnittelemalla, vuonna 1986 valmistuneella, hotellirakennuksella on todettu olevan arkkitehtonisia, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Hotelli Ilveksen ja Koskikeskuksen on katsottu olevan Tampereen arkkitehtuurissa 1900-luvun loppuvuosikymmenten avainkohteita. Erityisesti on painotettu, että Hotelli Ilvekselle ja siihen osin kiinni rakennetulle Koskikeskukselle on muodostunut merkittävä asema Tampereen kaupunkikuvassa. Hotelli Ilves on yhdessä tehtaanpiippujen, kirkontornien sekä paloaseman, rautatieaseman ja Ratinan stadionin tornien kanssa ollut Tampereen keskustan merkittävimpiä maamerkkejä. Vuoden 2024 selvityksen mukaan rakennuksen kaupunkikuvallinen asema on edelleen merkittävä lisääntyneestä korkeasta rakentamisesta huolimatta.Rakennus edustaa 1980-luvun nousukaudelle tyypillistä massiivista ja näyttävää julkista arkkitehtuuria ja sijoittuu ajanjaksolle, jolloin toteutettiin paljon vapaa-ajanviettoon liittyviä suuria rakennushankkeita. Arkkitehtoninen ratkaisu perustuu matalan, enintään kahden maanpäällisen kerroksen korkuisen jalustaosan ja 19-kerroksisen tornin yhdistelmään. Tornin alaosa toimii jalustan yllä sijaitsevien kolmen kerroksen osalta tornia visuaalisesti keventävänä nivelosana, joka on läpimitoiltaan ylempiä kerroksia pienempi ja johon liittyy avoparvekkeet. Jalusta ja nivelosa on verhottu punatiilen värisellä keraamisella laatalla, joka yhdistää rakennusta Tammerkosken rantojen punatiiliseen teollisuusarkkitehtuuriin. Ylemmissä kerroksissa on betonielementtijulkisivut. Rakennuksen massoittelussa ja julkisivujen jäsentelyssä toistuvat kulmistaan viistetyt kuutiomaiset muodot. Tornin julkisivuja rytmittävät ikkuna- ja seinäpintojen symmetrinen sommittelu. Jalustaosan massoittelu ja julkisivunjäsentely on epäsymmetristä ja vapaamuotoista, rakennuksen täyttäessä kiilamaisesti Hatanpään valtatien ja Koskenrannan välisen tilan. Tilaohjelma on jäsennelty hotelliarkkitehtuurille tyypillisesti siten, että palvelutoiminnot on keskitetty katutasoon. Ensimmäiseen kerrokseen oli suunniteltu mm. kampaamo, pankin toimipiste, koruliike ja R-kioski, kahvila, drinkkibaari, gourmet-ravintola sekä suuri kokous- ja juhlatila. Toisessa kerroksessa sijaitsi toimistoja ja IV-konehuone, ja kolmas oli ”juhlakerros”, jossa sijaitsi kookkaita huoneistoja. Neljäs ja viides kerros oli varattu toimistoille. Kuudennesta kerroksesta ylöspäin oli hotellihuoneita. Ylimmässä kerroksessa sijaitsi vielä saunakabinetti ja IV-konehuoneita. Hotelli Ilves on oman aikansa hotellirakennuksena hyvin tyypillinen ja sen piirteet ovat kestäneet aikaa hyvin.Kaavaharkinnan esittelyaineistossa on esitetty hotellia laajennettavaksi siten, että kosken puolelle rakennettaisiin 10-kerroksinen tornia länteen laajentava nivelosa ja 46 metriä pitkä poikittainen siipi. Alkuperäinen jalustaosa ilmeisesti purettaisiin vähintään osittain. Nykytilanteessa alkuperäinen hotellin arkkitehtoninen idea on parhaiten nähtävissä juuri kosken puolelta sekä pohjoisesta hotellin etupihalta. Väljässä ja ilmavassa ympäristössä hotellikokonaisuuden arkkitehtuuri pääsee oikeuksiinsa. Maakuntamuseo katsoo, että suunnitelman mukainen laajentaminen hävittäisi Hotelli Ilveksen alkuperäisen komposition sekä heikentäisi merkittävästi rakennuksen arkkitehtonisia arvoja ja kaupunkikuvallista asemaa. Laajennuksen toteutuessa esitetyllä tavalla uusi rakennusmassa loisi kaupunkitilaan ahtauden vaikutelman.Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla Hotelli Ilveksen laajentamista esitetyllä tavalla ja painottaa lisäksi, että sijainti RKY-alueen ja kansallismaiseman rajalla asettaa tiukat reunaehdot kaikille rakennusta merkittävästi muuttaville toimenpiteille. Ystävällisin terveisin:Kirsi Luoto, arkeologiAnna-Leena Lehto, rakennustutkija