Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kommenttia Metso-yhtiön Tampereella omistaman Lokomon alueen tulevaisuuden visiosta. Tutustuttuaan Lokomon alueeseen ja sille toimitettuun aineistoon, alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Metson toiminta nykyisellä sijainnillaan Lokomon alueella on loppumassa vaiheittain ja uusi tuotantoalue rakentuu Lahdesjärvelle. Tuotannon siirtymisen seurauksena merkittävä kiinteistöomaisuus jää tyhjilleen. Metso haluaa kehittää omistamiaan kiinteistöjä Lokomon alueella tavoitteenaan asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi alueelle keskustamaista rakentamista, painottuen pääosin asumiseen ja käsittäen lisäksi mm. liike- ja toimitilaa. Käyttötarkoituksen muutos vastaa Tampereen kaupungin tavoitetta laajentaa ydinkeskustaa tulevaisuudessa kohti etelää.

Alueelta on laadittu selvitys Lokomon tehdasalue, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Ramboll, 2022). Selvitys käsittelee Lokomon ja lähialueen alueen historiaa sekä rakennusten ulkoarkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa. Näiltä osin selvitys on laadukkaasti toteutettu ja riittävä asemakaavan tausta-aineistoksi. Selvitykseen ei sisälly lainkaan sisätilojen inventointia. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaavahankkeen yhteydessä olisi tarpeen kartoittaa myös tärkeimmät sisätilat. Valimon (rakennusryhmä 1:n) vanhin, vuonna 1916 rakennettu osa ei ole enää helposti tunnistettavissa ulospäin. Sen arvojen mahdollinen säilyminen rakennuksen sisällä tulisi kuitenkin vielä selvittää.

Lokomon alueen koillisosa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön nimeltä Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto). Lokomon hallit (inventoinnissa rakennusryhmä 2) on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa nro 6666 (vah. 1989) merkinnällä sr-7, johon liittyy määräys kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Inventoinnissa alueelta on tunnistettu teollisuushistoriallisia, rakennushistoriallisia/arkkitehtonisia sekä korttelirakenteeseen ja näkymiin liittyviä kaupunkikuvallisia arvoja. Monet rakennuksista ovat nimekkäiden ja Tampereen arkkitehtuurihistorian kannalta keskeisten arkkitehtien, kuten Lambert Pettersonin, Bertel Strömmerin, Jaakko Tähtisen ja Pekka Ilveskosken, suunnittelemia, ja laadukkaasti toteutettuja kohteita. Selvitykseen sisältyy arvokaavio (s. 94), jossa alueen keskeisiksi kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan liittyviksi ominaispiirteiksi on määritelty ruutukaavamainen sijoittelu, tietyt rakennusten rajaamat katu- ja aukiotilat sekä keskeiset näkymälinjat. Suurin osa kulkuväylistä ja näkymälinjoista liittyy alueen sisäisiin, tuotantoprosessiin kytkeytyviin kulkuväyliin, esim. pohjois-eteläsuuntainen reitti alueen keskellä ja sen kanssa risteävä, pääportilta alueen pohjoisosassa lähtevä väylä. Keskiakselin pohjoispäässä on säilynyt osa Lokomon pistoraiteesta, joka on selvityksessä todettu arvokkaaksi. Myös alueen pohjoisreunalla kulkevalla, entisen Hyppösen kenkätehtaan ja Lokomon alueiden välisellä pistoraiteen linjauksella on historiallista arvoa ja se on myös mainittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa. Hatanpään puistokujan linja tehdasalueella liittyy puolestaan Hatanpään kartanon historiaan.

Arvokkaiksi julkisivuiksi on merkitty:

-          Lokomon asemakaavalla suojellut hallit

-          niiden eteläjulkisivua vastapäätä sijaitsevan rakennusryhmä 4:n (Huoltokorjaamo ja tavaran vastaanotto) pohjoisjulkisivu

-          rakennusryhmään 9 (kunnossapito) kuuluva, 1953 suunniteltu entinen sähkötyöpaja ja varasto

-          Rakennusryhmä 5:n (LT-linjakoonta, LT-paikkakoonta, LT-maalaamo, murskamaalaamo) 1950–1960-luvulla rakennettujen osien länsi- ja eteläjulkisivut

-          rakennusryhmä 8:n (DC Varaosavarasto, varaosalähettämö, suunnittelukonttori) pohjoisjulkisivu sekä

-          siihen kiinni rakennettu rakennus 7, eli Keskuskonttori.

Kaupunkikuvallisten arvojen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa vielä, että arvokaaviosta puuttuu rautatieltä Lokomon alueelle avautuva merkittävä näkymä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aluetta tulee kehittää tavalla, joka säilyttää sen identiteetin ja kertovuuden. Alueen kehittämisessä tulisi lähteä liikkeelle Lokomon alueen arvokkaiksi määriteltyjen kaupunkikuvallisten elementtien, kuten koordinaatiston, kulkureittien, näkymälinjojen, julkisivujen ja tiettyjen arvokkaimpien kokonaisten rakennusten säilyttämisestä. Inventoinnin arvokaavio antaa suunnittelulle hyvät lähtökohdat, joskin maakuntamuseo huomauttaa, ettei pelkkien julkisivujen säilyttämisen tulisi olla ensisijainen tavoite, etenkään siten, että rakennuksesta säilytettäisiin ainoastaan yksittäinen, kulissimainen julkisivu. Laajassa kokonaisuudessa on toki mahdollisuuksia tutkia erilaisia suojelun tapoja ja tasoja eri rakennusten kohdalla. Suojelukysymyksiä on mahdollista tutkia yhteistyössä asemakaavaprosessin yhteydessä.

Tundra Architecture on laatinut Lokomon alueelle visiosuunnitelman, jossa on hahmoteltu alueen kehittämistä useissa vaiheissa tulevien vuosikymmenten aikana. Suunnittelun ja rakentamisen on tarkoitus alkaa alueen pohjoisosasta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että aluetta on pitkästä aikajänteestä ja vaiheistamisesta huolimatta käsitelty myös kokonaisuutena. Suunnitelmissa yksi alueen pääkaduista on sijoitettu alkamaan Hatanpään valtatien ja Hatanpäänkadun risteyksen tuntumasta diagonaalisesti kohti kaakkoa. Tämä ratkaisu merkitsisi osan arvokkaiksi tunnistettujen rakennusten/rakennusosien purkamista. Maakuntamuseo kehottaakin tutkimaan suunnittelussa myös katuverkostoa, joka mahdollistaisi rakennusten säilyttämisen. Jo 1700-luvulla toteutettu Hatanpään puistokuja on jatkunut vielä 1940-luvulla rautatiehen asti, mutta seuraavina vuosikymmeninä sitä lyhennettiin vähän kerrallaan. Radan itäpuolella kuja johti Nekalaan, mutta ratapihan kasvaessa reitti poistettiin käytöstä. Maakuntamuseo katsoo, että katuverkon suunnittelussa ja rakennusten sijoittelussa tulisi huomioida mahdollisuus puistokujan itäpään ja radan ylittävän kulkuyhteyden palauttamiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kommenttia Metso-yhtiön Tampereella omistaman Lokomon alueen tulevaisuuden visiosta. Tutustuttuaan Lokomon alueeseen ja sille toimitettuun aineistoon, alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.Metson toiminta nykyisellä sijainnillaan Lokomon alueella on loppumassa vaiheittain ja uusi tuotantoalue rakentuu Lahdesjärvelle. Tuotannon siirtymisen seurauksena merkittävä kiinteistöomaisuus jää tyhjilleen. Metso haluaa kehittää omistamiaan kiinteistöjä Lokomon alueella tavoitteenaan asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi alueelle keskustamaista rakentamista, painottuen pääosin asumiseen ja käsittäen lisäksi mm. liike- ja toimitilaa. Käyttötarkoituksen muutos vastaa Tampereen kaupungin tavoitetta laajentaa ydinkeskustaa tulevaisuudessa kohti etelää.Alueelta on laadittu selvitys Lokomon tehdasalue, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Ramboll, 2022). Selvitys käsittelee Lokomon ja lähialueen alueen historiaa sekä rakennusten ulkoarkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa. Näiltä osin selvitys on laadukkaasti toteutettu ja riittävä asemakaavan tausta-aineistoksi. Selvitykseen ei sisälly lainkaan sisätilojen inventointia. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että asemakaavahankkeen yhteydessä olisi tarpeen kartoittaa myös tärkeimmät sisätilat. Valimon (rakennusryhmä 1:n) vanhin, vuonna 1916 rakennettu osa ei ole enää helposti tunnistettavissa ulospäin. Sen arvojen mahdollinen säilyminen rakennuksen sisällä tulisi kuitenkin vielä selvittää.Lokomon alueen koillisosa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön nimeltä Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto). Lokomon hallit (inventoinnissa rakennusryhmä 2) on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa nro 6666 (vah. 1989) merkinnällä sr-7, johon liittyy määräys kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.Inventoinnissa alueelta on tunnistettu teollisuushistoriallisia, rakennushistoriallisia/arkkitehtonisia sekä korttelirakenteeseen ja näkymiin liittyviä kaupunkikuvallisia arvoja. Monet rakennuksista ovat nimekkäiden ja Tampereen arkkitehtuurihistorian kannalta keskeisten arkkitehtien, kuten Lambert Pettersonin, Bertel Strömmerin, Jaakko Tähtisen ja Pekka Ilveskosken, suunnittelemia, ja laadukkaasti toteutettuja kohteita. Selvitykseen sisältyy arvokaavio (s. 94), jossa alueen keskeisiksi kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan liittyviksi ominaispiirteiksi on määritelty ruutukaavamainen sijoittelu, tietyt rakennusten rajaamat katu- ja aukiotilat sekä keskeiset näkymälinjat. Suurin osa kulkuväylistä ja näkymälinjoista liittyy alueen sisäisiin, tuotantoprosessiin kytkeytyviin kulkuväyliin, esim. pohjois-eteläsuuntainen reitti alueen keskellä ja sen kanssa risteävä, pääportilta alueen pohjoisosassa lähtevä väylä. Keskiakselin pohjoispäässä on säilynyt osa Lokomon pistoraiteesta, joka on selvityksessä todettu arvokkaaksi. Myös alueen pohjoisreunalla kulkevalla, entisen Hyppösen kenkätehtaan ja Lokomon alueiden välisellä pistoraiteen linjauksella on historiallista arvoa ja se on myös mainittu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa. Hatanpään puistokujan linja tehdasalueella liittyy puolestaan Hatanpään kartanon historiaan.Arvokkaiksi julkisivuiksi on merkitty:-          Lokomon asemakaavalla suojellut hallit-          niiden eteläjulkisivua vastapäätä sijaitsevan rakennusryhmä 4:n (Huoltokorjaamo ja tavaran vastaanotto) pohjoisjulkisivu-          rakennusryhmään 9 (kunnossapito) kuuluva, 1953 suunniteltu entinen sähkötyöpaja ja varasto-          Rakennusryhmä 5:n (LT-linjakoonta, LT-paikkakoonta, LT-maalaamo, murskamaalaamo) 1950–1960-luvulla rakennettujen osien länsi- ja eteläjulkisivut-          rakennusryhmä 8:n (DC Varaosavarasto, varaosalähettämö, suunnittelukonttori) pohjoisjulkisivu sekä-          siihen kiinni rakennettu rakennus 7, eli Keskuskonttori.Kaupunkikuvallisten arvojen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa vielä, että arvokaaviosta puuttuu rautatieltä Lokomon alueelle avautuva merkittävä näkymä.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aluetta tulee kehittää tavalla, joka säilyttää sen identiteetin ja kertovuuden. Alueen kehittämisessä tulisi lähteä liikkeelle Lokomon alueen arvokkaiksi määriteltyjen kaupunkikuvallisten elementtien, kuten koordinaatiston, kulkureittien, näkymälinjojen, julkisivujen ja tiettyjen arvokkaimpien kokonaisten rakennusten säilyttämisestä. Inventoinnin arvokaavio antaa suunnittelulle hyvät lähtökohdat, joskin maakuntamuseo huomauttaa, ettei pelkkien julkisivujen säilyttämisen tulisi olla ensisijainen tavoite, etenkään siten, että rakennuksesta säilytettäisiin ainoastaan yksittäinen, kulissimainen julkisivu. Laajassa kokonaisuudessa on toki mahdollisuuksia tutkia erilaisia suojelun tapoja ja tasoja eri rakennusten kohdalla. Suojelukysymyksiä on mahdollista tutkia yhteistyössä asemakaavaprosessin yhteydessä.Tundra Architecture on laatinut Lokomon alueelle visiosuunnitelman, jossa on hahmoteltu alueen kehittämistä useissa vaiheissa tulevien vuosikymmenten aikana. Suunnittelun ja rakentamisen on tarkoitus alkaa alueen pohjoisosasta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että aluetta on pitkästä aikajänteestä ja vaiheistamisesta huolimatta käsitelty myös kokonaisuutena. Suunnitelmissa yksi alueen pääkaduista on sijoitettu alkamaan Hatanpään valtatien ja Hatanpäänkadun risteyksen tuntumasta diagonaalisesti kohti kaakkoa. Tämä ratkaisu merkitsisi osan arvokkaiksi tunnistettujen rakennusten/rakennusosien purkamista. Maakuntamuseo kehottaakin tutkimaan suunnittelussa myös katuverkostoa, joka mahdollistaisi rakennusten säilyttämisen. Jo 1700-luvulla toteutettu Hatanpään puistokuja on jatkunut vielä 1940-luvulla rautatiehen asti, mutta seuraavina vuosikymmeninä sitä lyhennettiin vähän kerrallaan. Radan itäpuolella kuja johti Nekalaan, mutta ratapihan kasvaessa reitti poistettiin käytöstä. Maakuntamuseo katsoo, että katuverkon suunnittelussa ja rakennusten sijoittelussa tulisi huomioida mahdollisuus puistokujan itäpään ja radan ylittävän kulkuyhteyden palauttamiseen.