Alueellisena vastuumuseona toimivalta Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Väliaikaisen kävely- ja pyörätien tarve liittyy Valssipadonraitin reitin saneeraukseen, joka suunnitelmien mukaan alkaa kesäkuussa 2026 ja päättyy syyskuussa 2028. Väliaikainen silta sijoittuisi Vanhan kirjastonpuiston ja Koskipuiston välille, Keskivoimalaitoksen padon alapuolelle. Silta perustettaisiin teräsputkipaaluille ja teräspalkeille, ja se kulkisi kosken rantakäytävien tasalla suoraan kosken yli. Sillan kaiteiden korkeus olisi 1,2 m ja sillan leveys 6 m.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Tammerkoski on keskeinen osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tammerkoski kuuluu myös Suomen kansallismaisemiin. Voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava toteaa, että valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Lisäksi kaavaan on merkitty Tammerkoski, jota koskee määräys: "Koski ja sen ympäristössä oleva rakentaminen ja maisema sekä arkeologiset kohteet muodostavat kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristökokonaisuuden ja ovat kaupungin keskeinen identiteettitekijä. Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden on tuettava arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittämistä." Tammerkosken ja sen itärannan hanketta koskevan alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1938, eikä se näin ollen ole kulttuuriympäristön suojelun osalta ajan tasalla. Kosken länsirannan asemakaavat ovat 2000-luvulta, ja niissä huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot muun muassa kieltämällä koskea reunustavan rantamuurin purkaminen ja edellyttämällä alueen muutosten sopeuttamista ympäristön arvoihin.

Vanhan kirjastotalon puistosta ja Koskipuistosta on laadittu puistohistoriallinen selvitys Tampereen kaupungin vihersuunnittelun toimesta vuonna 2005, ja Tammerkosken ylittävistä silloista on laadittu vuonna 2023 Tampereen kaupungin tilaama selvitys. Tammerkosken siltoja koskeva selvitys kuvaa Tammerkosken siltojen historiaa ja arvioi alueen arvoja niin kulttuuriympäristön kuin myös muiden arvojen osalta. Selvityksessä todetaan, että väliaikaiselle sillalle suunniteltu alue lähiympäristöineen on erityisen herkkä muutoksille. Alueella tärkeää on visuaalisesti avoin yhteys Koskipuiston ja Kirjastonpuiston välillä sekä näkymät silloilta ja silloille. Lisäksi todetaan, että Hämeensilta vaati tilaa ympärilleen. Selvityksen mukaan "Koskipuisto ja Vanhankirjastopuisto muodostavat kosken yhden avoimen maisematilan. Jakso sijaitsee keskellä kaupunkia. Puistot muodostavat kosken vesipinnan kanssa laajan avoimen maiseman, joka erottuu luonteeltaan selvästi tiiviisti rakennetusta keskustasta. Näkymät avautuvat kosken yli alueen moniin maamerkkeihin ja kosken suuntaisesti kosken putoukseen ja silloille." Siltaselvityksen tausta-aineistona on käytetty Koskipuistosta ja Vanhan kirjastotalon puistosta laadittua puistohistoriallista selvitystä, joka toteaa, että Koskipuisto kuuluu Suomen kauniimpiin kaupunkipuistoihin ja että puistolle ja sen arvoille tärkeä on myös ympäröivä maisema: koski, teollisuusrakennukset sekä Kirjastonpuisto. Puistohistoriallisen selvityksen mukaan Koskipuiston vaaliminen edellyttää ympäröivän maiseman säilyttämistä. Siltaselvityksen mukaan uuden sillan rakentaminen Keskiputouksen voimalaitoksen ja Hämeensillan välille olisi ristiriidassa Koskipuiston arvojen säilyttämisen kanssa.

Siltaselvitys toteaa, että "Valssipadon eteen sen alapuolelle ei tule sijoittaa mitään rakenteita, jotka peittävät vesiputouksen Koskipuistosta, Vanhankirjastonpuistosta tai Hämeensillalta nähtynä. Kansallismaiseman ja RKY alueen ytimenä on koski, ja Valssipato on ainoa paikka, jossa kuohuva koski on vielä selvästi havaittavissa ja näkyvillä, vaikkakaan ei enää luonnontilaisena. Hämeensilta on keskeinen osa kahta RKY-aluetta, Tammerkosken teollisuusmaisemaa sekä Tampereen Hämeenkatua, Hämeensiltaa ja Keskustoria. Sillalta avautuva laaja avoin näkymä sillan pohjoispuoliselle vesialueelle ja sitä reunustaviin puistoihin on Tampereen keskustan laajimpia avoimia näkymiä. Keskustan pääkadulta avautuvana näkymänä sillä on erityinen merkitys keskustan kaupunkikuvalle. Puistoja yhdistävä silta väistämättä sulkisi tätä näkymää. Lisäksi itsessään arvokas Hämeensilta vaatii ympärilleen tilaa. Hämeensillan ympäristöön ei tule rakentaa mitään, mikä voi vaarantaa sen aseman tai hahmotettavuuden tärkeimpänä Tammerkosken ylittävänä siltana".

Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu erittäin kriittisesti uusien, pysyvien siltayhteyksien rakentamiseen Keskiputouksen voimalaitoksen ja Hämeensillan väliselle alueelle. Näin ollen museo katsoo, että nykyisen Valssipadonraitin leventäminen on hyvä tapa sujuvoittaa Tampereen keskustassa kosken yli kulkevaa kävely- ja pyöräliikennettä. Valssipadonraitin sillan saneeraukseen liittyvä väliaikainen siltayhteys Tammerkosken ylitse Koskipuiston ja Vanhan kirjastonpuiston välillä on näin ollen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen näkökulmastamahdollinen. Väliaikainen silta tulee purkaa mahdollisimman pian Valssipadonraitin kävely- ja pyöräyhteyden saneerauksen valmistuttua.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitellun siltapaikan länsipää sijoittuu muinaismuistolain rauhoittaman teollisuushistoriallisen kiinteän muinaisjäännöksen Frenckellin paperitehdas (muinaisjäännöstunnus 1000018817) vedenalaisen osan kohdalle, välittömästi muinaisjäännökseen kuuluvan alakohteen, vedenalaisen kivirakenteen 4A pohjoispuolelle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Lausuntopyynnön mukaan silta on suunniteltu samalle linjalle, jolle Tampereen Energia on aiemmin asentanut kylmäjäähdytysputket kosken pohjaan. Asennettu putkilinja jää suunnitelman mukaan sillan tukipaalujen väliin, ja sillan tukipaalut leviävät muutamia metrejä putkilinjan pintatäyttöjen ja suojabetonivalun ulkopuolelle. Sillan paaluja asennettaessa kosken allas tyhjennetään, jolloin vedenalaiset rakenteet voidaan katselmoida ennen yksittäisten paalujen sijoittamista. Putkia ei asemoida pohjalla olevien rakenteiden kohdalle. Valmiin sillan kannen tasaus vastaa kosken rannan puistokäytävien tasausta, eikä sillan rakentamisen takia kosken rantamuureja tarvitse purkaa eikä muurien takaisia täyttömaita kaivaa. Työkoneet lasketaan kosken pohjalle murskeluiskan avulla kaukokylmäputkilinjan pohjoispuolelta kosken itärannalta. Paalujen asennus voidaan suorittaa putkilinjan pohjoispuolelta, eikä koneilla tarvitse ajaa muinaisjäännösalueen sisällä. 

Vuosien 2018-2019 suunnitelma- ja tutkimustietojen mukaan v. 2019 toteutetun putkilinjan leveys oli minimissään 2 m ja em. vedenalainen kivirakenne sijaitsi n. 2 m sen eteläpuolella. Koska silta vaatii putkilinjaa leveämpää väylää (6 m), tulisi sen ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona olla putkilinjan pohjoispuoleinen alue. Putkilinjan kohdalle esitetty sijainti on kuitenkin myös mahdollinen, mikäli sillan länsipää voidaan toteuttaa ilman paaluja (sähköpostikirje Rantala-Adel 4.6.2026) ja paalujen sijoittamisessa sekä kaikissa kosken pohjassa tehtävissä töissä noudatetaan muinaismuistolain vaatimaa 2 m suoja-etäisyyttä kivirakenteiden ulkoreunoista. Suojeltujen rakenteiden sijainnin on oltava kaikkien alueella toimivien tiedossa. Mahdolliselle suoja-alueesta poikkeamiselle on pyydettävä lupa Museovirastolta.

Mahdollinen päivitetty siltasuunnitelma on lähetettävä Pirkanmaan maakuntamuseolle kommentoitavaksi.

Alueellisena vastuumuseona toimivalta Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Väliaikaisen kävely- ja pyörätien tarve liittyy Valssipadonraitin reitin saneeraukseen, joka suunnitelmien mukaan alkaa kesäkuussa 2026 ja päättyy syyskuussa 2028. Väliaikainen silta sijoittuisi Vanhan kirjastonpuiston ja Koskipuiston välille, Keskivoimalaitoksen padon alapuolelle. Silta perustettaisiin teräsputkipaaluille ja teräspalkeille, ja se kulkisi kosken rantakäytävien tasalla suoraan kosken yli. Sillan kaiteiden korkeus olisi 1,2 m ja sillan leveys 6 m.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Tammerkoski on keskeinen osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tammerkoski kuuluu myös Suomen kansallismaisemiin. Voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava toteaa, että valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Lisäksi kaavaan on merkitty Tammerkoski, jota koskee määräys: "Koski ja sen ympäristössä oleva rakentaminen ja maisema sekä arkeologiset kohteet muodostavat kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristökokonaisuuden ja ovat kaupungin keskeinen identiteettitekijä. Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden on tuettava arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittämistä." Tammerkosken ja sen itärannan hanketta koskevan alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1938, eikä se näin ollen ole kulttuuriympäristön suojelun osalta ajan tasalla. Kosken länsirannan asemakaavat ovat 2000-luvulta, ja niissä huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot muun muassa kieltämällä koskea reunustavan rantamuurin purkaminen ja edellyttämällä alueen muutosten sopeuttamista ympäristön arvoihin.

Vanhan kirjastotalon puistosta ja Koskipuistosta on laadittu puistohistoriallinen selvitys Tampereen kaupungin vihersuunnittelun toimesta vuonna 2005, ja Tammerkosken ylittävistä silloista on laadittu vuonna 2023 Tampereen kaupungin tilaama selvitys. Tammerkosken siltoja koskeva selvitys kuvaa Tammerkosken siltojen historiaa ja arvioi alueen arvoja niin kulttuuriympäristön kuin myös muiden arvojen osalta. Selvityksessä todetaan, että väliaikaiselle sillalle suunniteltu alue lähiympäristöineen on erityisen herkkä muutoksille. Alueella tärkeää on visuaalisesti avoin yhteys Koskipuiston ja Kirjastonpuiston välillä sekä näkymät silloilta ja silloille. Lisäksi todetaan, että Hämeensilta vaati tilaa ympärilleen. Selvityksen mukaan "Koskipuisto ja Vanhankirjastopuisto muodostavat kosken yhden avoimen maisematilan. Jakso sijaitsee keskellä kaupunkia. Puistot muodostavat kosken vesipinnan kanssa laajan avoimen maiseman, joka erottuu luonteeltaan selvästi tiiviisti rakennetusta keskustasta. Näkymät avautuvat kosken yli alueen moniin maamerkkeihin ja kosken suuntaisesti kosken putoukseen ja silloille." Siltaselvityksen tausta-aineistona on käytetty Koskipuistosta ja Vanhan kirjastotalon puistosta laadittua puistohistoriallista selvitystä, joka toteaa, että Koskipuisto kuuluu Suomen kauniimpiin kaupunkipuistoihin ja että puistolle ja sen arvoille tärkeä on myös ympäröivä maisema: koski, teollisuusrakennukset sekä Kirjastonpuisto. Puistohistoriallisen selvityksen mukaan Koskipuiston vaaliminen edellyttää ympäröivän maiseman säilyttämistä. Siltaselvityksen mukaan uuden sillan rakentaminen Keskiputouksen voimalaitoksen ja Hämeensillan välille olisi ristiriidassa Koskipuiston arvojen säilyttämisen kanssa.

Siltaselvitys toteaa, että "Valssipadon eteen sen alapuolelle ei tule sijoittaa mitään rakenteita, jotka peittävät vesiputouksen Koskipuistosta, Vanhankirjastonpuistosta tai Hämeensillalta nähtynä. Kansallismaiseman ja RKY alueen ytimenä on koski, ja Valssipato on ainoa paikka, jossa kuohuva koski on vielä selvästi havaittavissa ja näkyvillä, vaikkakaan ei enää luonnontilaisena. Hämeensilta on keskeinen osa kahta RKY-aluetta, Tammerkosken teollisuusmaisemaa sekä Tampereen Hämeenkatua, Hämeensiltaa ja Keskustoria. Sillalta avautuva laaja avoin näkymä sillan pohjoispuoliselle vesialueelle ja sitä reunustaviin puistoihin on Tampereen keskustan laajimpia avoimia näkymiä. Keskustan pääkadulta avautuvana näkymänä sillä on erityinen merkitys keskustan kaupunkikuvalle. Puistoja yhdistävä silta väistämättä sulkisi tätä näkymää. Lisäksi itsessään arvokas Hämeensilta vaatii ympärilleen tilaa. Hämeensillan ympäristöön ei tule rakentaa mitään, mikä voi vaarantaa sen aseman tai hahmotettavuuden tärkeimpänä Tammerkosken ylittävänä siltana".

Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu erittäin kriittisesti uusien, pysyvien siltayhteyksien rakentamiseen Keskiputouksen voimalaitoksen ja Hämeensillan väliselle alueelle. Näin ollen museo katsoo, että nykyisen Valssipadonraitin leventäminen on hyvä tapa sujuvoittaa Tampereen keskustassa kosken yli kulkevaa kävely- ja pyöräliikennettä. Valssipadonraitin sillan saneeraukseen liittyvä väliaikainen siltayhteys Tammerkosken ylitse Koskipuiston ja Vanhan kirjastonpuiston välillä on näin ollen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen näkökulmastamahdollinen. Väliaikainen silta tulee purkaa mahdollisimman pian Valssipadonraitin kävely- ja pyöräyhteyden saneerauksen valmistuttua.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitellun siltapaikan länsipää sijoittuu muinaismuistolain rauhoittaman teollisuushistoriallisen kiinteän muinaisjäännöksen Frenckellin paperitehdas (muinaisjäännöstunnus 1000018817) vedenalaisen osan kohdalle, välittömästi muinaisjäännökseen kuuluvan alakohteen, vedenalaisen kivirakenteen 4A pohjoispuolelle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Lausuntopyynnön mukaan silta on suunniteltu samalle linjalle, jolle Tampereen Energia on aiemmin asentanut kylmäjäähdytysputket kosken pohjaan. Asennettu putkilinja jää suunnitelman mukaan sillan tukipaalujen väliin, ja sillan tukipaalut leviävät muutamia metrejä putkilinjan pintatäyttöjen ja suojabetonivalun ulkopuolelle. Sillan paaluja asennettaessa kosken allas tyhjennetään, jolloin vedenalaiset rakenteet voidaan katselmoida ennen yksittäisten paalujen sijoittamista. Putkia ei asemoida pohjalla olevien rakenteiden kohdalle. Valmiin sillan kannen tasaus vastaa kosken rannan puistokäytävien tasausta, eikä sillan rakentamisen takia kosken rantamuureja tarvitse purkaa eikä muurien takaisia täyttömaita kaivaa. Työkoneet lasketaan kosken pohjalle murskeluiskan avulla kaukokylmäputkilinjan pohjoispuolelta kosken itärannalta. Paalujen asennus voidaan suorittaa putkilinjan pohjoispuolelta, eikä koneilla tarvitse ajaa muinaisjäännösalueen sisällä. 

Vuosien 2018-2019 suunnitelma- ja tutkimustietojen mukaan v. 2019 toteutetun putkilinjan leveys oli minimissään 2 m ja em. vedenalainen kivirakenne sijaitsi n. 2 m sen eteläpuolella. Koska silta vaatii putkilinjaa leveämpää väylää (6 m), tulisi sen ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona olla putkilinjan pohjoispuoleinen alue. Putkilinjan kohdalle esitetty sijainti on kuitenkin myös mahdollinen, mikäli sillan länsipää voidaan toteuttaa ilman paaluja (sähköpostikirje Rantala-Adel 4.6.2026) ja paalujen sijoittamisessa sekä kaikissa kosken pohjassa tehtävissä töissä noudatetaan muinaismuistolain vaatimaa 2 m suoja-etäisyyttä kivirakenteiden ulkoreunoista. Suojeltujen rakenteiden sijainnin on oltava kaikkien alueella toimivien tiedossa. Mahdolliselle suoja-alueesta poikkeamiselle on pyydettävä lupa Museovirastolta.

Mahdollinen päivitetty siltasuunnitelma on lähetettävä Pirkanmaan maakuntamuseolle kommentoitavaksi.