Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Virkaniemeen Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:n mukainen laadukas keskuspuisto yleiseen virkistyskäyttöön. OAS:n mukaan kaavoituksen yhteydessä on tavoitteena tunnistaa ja suojella Virkaniemen alueen kulttuuri- ja luontokohteita, sekä mahdollistaa pienimuotoinen virkistystoimintaa tukeva palvelutoiminta. Lisäksi tarkastellaan Pyhäjärven rannassa kulkevan virkistysreitin jatkuvuutta ja uusia linjauksia. Alue on pääosin kaavoittamatonta lukuun ottamatta suunnittelualueen eteläosaa.
Pääosa Virkaniemen ja Tuuliniemen alueesta on määritelty selvityksessä Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo 2009) rakennetun ympäristön ja maiseman kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi aluekokonaisuudeksi. Virkaniemen historia liittyy Pirkkalan taajaman ranta-alueille tyypilliseen kesänvieton historiaan ja huvilakulttuuriin. Virkaniemi on lohkottu Ollilan kantatilasta vuonna 1893. Tilan osti tuolloin Tampereen Puuvillatehtaan isännöitsijä Henrik Sulin, joka rakennutti paikalle hirsihuvilan ja rantasaunan. Sulin myi tilan 1910–1920-luvulla kauppaneuvos Rafael Haarlalle. Tämän aikana huvilaa laajennettiin ja se sai 1920-luvulle tyypillisen klassistisen ulkoasun. Pihapiiriin rakennettiin palvelusväen asuinrakennus ja talli viimeistään 1930-luvulla. Virkaniemen huvila tuhoutui tulipalossa vuonna 2005 ja pihapiirin muut rakennukset purettiin vuonna 2008. Ainoa pihapiirissä säilynyt rakennelma on huvilan itäpuolelle suurista lohkotuista kivistä kylmämuuraamalla rakennettu kivivalli, johon liittyy kellari. Muurin tarkoituksena on ilmeisesti toimia tukirakenteena pihapiirille, jota on muokattu voimakkaasti mm. pengerryksin ja portain.
Inventoinnin mukaan alueella on edelleen jälkiä aikoinaan poikkeuksellisen edustavasta kesähuvilan pihapiiristä mm. puistomaisten istutusten, pengerrysten ja kivivallin sekä kivikellarin muodossa. Eteläpuolella sijaitseva peltoalue puolestaan on säilynyt viimeistään isonjaon ajalta, 1760-luvulta nykypäivään saakka avoimena maisematilana. Kokonaisuus on osoitettu korkeimpaan arvoluokkaan 1 ja toimenpidesuositusten mukaan Virkaniemen huvilan pihapiirin säilyneet elementit tulee huomioida maankäyttötoimenpiteissä. Kivivallin ja kellarin todetaan vaativan (kunnostus)toimenpiteitä säilyäkseen turvallisena. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavassa tulee turvata suunnittelualueen maisemalliset arvot ja osoittaa huvilapihapiirin säilyneille elementeille niiden säilymisen turvaavat suojelumerkinnät ja -määräykset.
Inventoinnissa määritellyn arvoalueen ulkopuolella ainoa rakennetun ympäristön kohde on Virkaniementie 7:n omakotitalo, joka on väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan valmistunut vuonna 1975. Kohteesta tulee liittää kaavaselostukseen perustiedot ja ajantasaiset valokuvat.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain rauhoittamia kohteita. Aluetta on tutkittu Pirkkalan arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä v. 1998 ja Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitykseen liittyvässä arkeologisessa inventoinnissa v. 2009 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Viimeksi mainitussa inventoinnissa Virkaniemen huvilan kivikellarin vieressä, sen itä- tai koillispuolella havaittiin pieni, nuorehko kuopparakenne historialliselta ajalta, jonka suojelemista kaavamerkinnällä S ehdotettiin. Kohde ei nykyohjeistuksen mukaan täytä arkeologisen kulttuuriperintökohteen kriteereitä eikä sitä ole tarpeen merkitä vireillä olevaan asemakaavaan. Sen sijaan massiivisen kivikellarin ja muiden Haarlan huvilaan liittyvien rakenteiden huomioonottaminen kaavamerkinnöissä on perusteltua niiden historiallisen taustan vuoksi.
Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Virkaniemeen Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:n mukainen laadukas keskuspuisto yleiseen virkistyskäyttöön. OAS:n mukaan kaavoituksen yhteydessä on tavoitteena tunnistaa ja suojella Virkaniemen alueen kulttuuri- ja luontokohteita, sekä mahdollistaa pienimuotoinen virkistystoimintaa tukeva palvelutoiminta. Lisäksi tarkastellaan Pyhäjärven rannassa kulkevan virkistysreitin jatkuvuutta ja uusia linjauksia. Alue on pääosin kaavoittamatonta lukuun ottamatta suunnittelualueen eteläosaa.
Pääosa Virkaniemen ja Tuuliniemen alueesta on määritelty selvityksessä Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo 2009) rakennetun ympäristön ja maiseman kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi aluekokonaisuudeksi. Virkaniemen historia liittyy Pirkkalan taajaman ranta-alueille tyypilliseen kesänvieton historiaan ja huvilakulttuuriin. Virkaniemi on lohkottu Ollilan kantatilasta vuonna 1893. Tilan osti tuolloin Tampereen Puuvillatehtaan isännöitsijä Henrik Sulin, joka rakennutti paikalle hirsihuvilan ja rantasaunan. Sulin myi tilan 1910–1920-luvulla kauppaneuvos Rafael Haarlalle. Tämän aikana huvilaa laajennettiin ja se sai 1920-luvulle tyypillisen klassistisen ulkoasun. Pihapiiriin rakennettiin palvelusväen asuinrakennus ja talli viimeistään 1930-luvulla. Virkaniemen huvila tuhoutui tulipalossa vuonna 2005 ja pihapiirin muut rakennukset purettiin vuonna 2008. Ainoa pihapiirissä säilynyt rakennelma on huvilan itäpuolelle suurista lohkotuista kivistä kylmämuuraamalla rakennettu kivivalli, johon liittyy kellari. Muurin tarkoituksena on ilmeisesti toimia tukirakenteena pihapiirille, jota on muokattu voimakkaasti mm. pengerryksin ja portain.
Inventoinnin mukaan alueella on edelleen jälkiä aikoinaan poikkeuksellisen edustavasta kesähuvilan pihapiiristä mm. puistomaisten istutusten, pengerrysten ja kivivallin sekä kivikellarin muodossa. Eteläpuolella sijaitseva peltoalue puolestaan on säilynyt viimeistään isonjaon ajalta, 1760-luvulta nykypäivään saakka avoimena maisematilana. Kokonaisuus on osoitettu korkeimpaan arvoluokkaan 1 ja toimenpidesuositusten mukaan Virkaniemen huvilan pihapiirin säilyneet elementit tulee huomioida maankäyttötoimenpiteissä. Kivivallin ja kellarin todetaan vaativan (kunnostus)toimenpiteitä säilyäkseen turvallisena. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavassa tulee turvata suunnittelualueen maisemalliset arvot ja osoittaa huvilapihapiirin säilyneille elementeille niiden säilymisen turvaavat suojelumerkinnät ja -määräykset.
Inventoinnissa määritellyn arvoalueen ulkopuolella ainoa rakennetun ympäristön kohde on Virkaniementie 7:n omakotitalo, joka on väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan valmistunut vuonna 1975. Kohteesta tulee liittää kaavaselostukseen perustiedot ja ajantasaiset valokuvat.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain rauhoittamia kohteita. Aluetta on tutkittu Pirkkalan arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä v. 1998 ja Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitykseen liittyvässä arkeologisessa inventoinnissa v. 2009 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Viimeksi mainitussa inventoinnissa Virkaniemen huvilan kivikellarin vieressä, sen itä- tai koillispuolella havaittiin pieni, nuorehko kuopparakenne historialliselta ajalta, jonka suojelemista kaavamerkinnällä S ehdotettiin. Kohde ei nykyohjeistuksen mukaan täytä arkeologisen kulttuuriperintökohteen kriteereitä eikä sitä ole tarpeen merkitä vireillä olevaan asemakaavaan. Sen sijaan massiivisen kivikellarin ja muiden Haarlan huvilaan liittyvien rakenteiden huomioonottaminen kaavamerkinnöissä on perusteltua niiden historiallisen taustan vuoksi.
Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa