Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jonka päätavoitteena on mahdollistaa Veijanmäenkatu 29:n tontin jakaminen ja uuden pientalon rakentaminen Veijanmäenkadun varteen. Veijanmäenkatu 29:ssä sijaitsee tällä hetkellä 1960-luvulla rakennettu omakotitalo. Alueellinen vastuumuseo kiittää lausunnon antamiseen saamastaan lisäajasta ja toteaa seuraavaa.
Alueen rakennetun ympäristön arvoja on selvitetty muun muassa osana Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, 2019) -inventointia. Selvitys keskittyy Veijanmäenkatu 29:ä iäkkäämmän rakennetun ympäristön arvojen tunnistamiseen. Sen mukaan Takahuhdin ja Ristinarkun alueella ei ole säilynyt laajempia iäkkään rakennuskannan arvoalueita, mutta alueella on yksittäisiä vanhoja kohteita sekä maatilojen pihapiirejä, joiden säilyttäminen on tärkeää. Veijanmäenkatu 29 sijoittuu 1960-2010-lukujen rakennuskannan yhteyteen, eikä siinä ole tunnistettavissa sellaisia rakennetun ympäristön arvoja jotka edellyttäisivät erityistä huomiointia tämän kaavahankkeen yhteydessä. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Loimalan tilakeskus, jonka arvot on huomioitu kaavaselostuksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavamääräyksissä alueen kaupunkikuvalliset arvot on huomioitu riittävällä tavalla eikä tällä hankkeella ole merkittävää vaikutusta Loimalan rakennetun ympäristön arvoihin.
Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita, mutta sen läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Veijankujan rautakautinen polttokenttäkalmisto (muinaisjäännöstunnus 837010022). Kaava-alue on pinta-alaltaan pieni ja ollut peltona aina 1950-luvun alkuun saakka. Kaavaan liittyvän arkeologisen selvitystarpeen arvioimiseksi Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija teki paikalle maastokatselmuksen 5.11.2024. Edellä kuvatut seikat ja maastokatsemuksen tulos huomioiden alueellinen vastuumuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi maanalaisista kivirakenteista tai hiiltyneestä/nokisesta maasta, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jonka päätavoitteena on mahdollistaa Veijanmäenkatu 29:n tontin jakaminen ja uuden pientalon rakentaminen Veijanmäenkadun varteen. Veijanmäenkatu 29:ssä sijaitsee tällä hetkellä 1960-luvulla rakennettu omakotitalo. Alueellinen vastuumuseo kiittää lausunnon antamiseen saamastaan lisäajasta ja toteaa seuraavaa.
Alueen rakennetun ympäristön arvoja on selvitetty muun muassa osana Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, 2019) -inventointia. Selvitys keskittyy Veijanmäenkatu 29:ä iäkkäämmän rakennetun ympäristön arvojen tunnistamiseen. Sen mukaan Takahuhdin ja Ristinarkun alueella ei ole säilynyt laajempia iäkkään rakennuskannan arvoalueita, mutta alueella on yksittäisiä vanhoja kohteita sekä maatilojen pihapiirejä, joiden säilyttäminen on tärkeää. Veijanmäenkatu 29 sijoittuu 1960-2010-lukujen rakennuskannan yhteyteen, eikä siinä ole tunnistettavissa sellaisia rakennetun ympäristön arvoja jotka edellyttäisivät erityistä huomiointia tämän kaavahankkeen yhteydessä. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Loimalan tilakeskus, jonka arvot on huomioitu kaavaselostuksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavamääräyksissä alueen kaupunkikuvalliset arvot on huomioitu riittävällä tavalla eikä tällä hankkeella ole merkittävää vaikutusta Loimalan rakennetun ympäristön arvoihin.
Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita, mutta sen läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Veijankujan rautakautinen polttokenttäkalmisto (muinaisjäännöstunnus 837010022). Kaava-alue on pinta-alaltaan pieni ja ollut peltona aina 1950-luvun alkuun saakka. Kaavaan liittyvän arkeologisen selvitystarpeen arvioimiseksi Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija teki paikalle maastokatselmuksen 5.11.2024. Edellä kuvatut seikat ja maastokatsemuksen tulos huomioiden alueellinen vastuumuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi maanalaisista kivirakenteista tai hiiltyneestä/nokisesta maasta, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa