Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Maakuntamuseon on 14.3.2025 antanut lausunnon (drno. 103/2025) saman hankkeen YVA-ohjelmasta. Lausunnossa on ohjattu huomioimaan hankkeen kulttuuriympäristöön, erityisesti arkeologiseen kulttuuriperintöön, kohdistuvia vaikutuksia. Tutustuttuaan valmistuneeseen YVA-selostukseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema
YVA-selostuksen mukaan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu pääasiassa hankealueeseen, mutta vaikutuksia on arvioitu myös kaasuputkien ja voimajohdon osalta. Alueella, jolle tuotantorakennus sijoittuisi, ei ole tunnistettu erityisiä maiseman tai rakennetun ympäristön arvoja. Alue on muodostumassa metsätalousmetsästä teollisuusalueeksi. Kaikissa tuotantovaihtoehdoissa rakentamisen maisemavaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäiseksi kielteiseksi.
Tuotantoalueelta etelään, kohti Porintietä suuntautuvan sähkönsiirtoreitin rakentamisen vaikutuksia maisemaan luonnehditaan niin ikään merkittävyydeltään vähäisiksi. Myöskään tällä alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön tai maiseman arvoja. Sen sijaan Nokian Kolmenkulman tuotantoalueen ja Naistenlahden voimalaitoksen yhdistävän hiilidioksidin siirtoputken reittivaihtoehdoilla on tunnistettuja valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että YVA:ssa on pääosin onnistuneesti ja kattavasti tunnistettu edellä mainitut hankkeen vaikutusalueelle sijoittuvat arvokohteet sekä niihin kohdistuvat vaikutukset.
Pohjoisempi hiilidioksidiputken reittivaihtoehto VE1b seurailee olemassa olevien liikenneväyliä, eikä maan alle sijoitettavalla putkella arvioida rakentamisaikaa lukuun ottamatta olevan erityisiä vaikutuksia maisemaan tai rakennettuun ympäristöön, vaikka reitti sivuaa mm. valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pirkanmaan harjumaisemiin kuuluvaa Epilänharjua (VAMA 2021, Ympäristöministeriö ja Syke).
Eteläisempi hiilidioksidiputken reittivaihtoehto VE1c on Pispalan kohdalla suunniteltu kulkemaan ensimmäisen, vuonna 1930 rakennetun uittotunnelin kautta. Metsäteollisuuden historiaan liittyvä ainutlaatuinen rakenne on osa Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kaasuputki on tarkoitus viedä uittotunneliin sen edustalle rakennettavan alkuperäisen näköiseksi rekonstruoidun uittokourun katkelman sisällä, jotta tunnelirakenteeseen kohdistuisi mahdollisimman vähän näkyviä muutoksia. Mikäli reittivaihtoehto valitaan, tehdään tarkempia suunnitelmia ja tutkimuksia (mm. uittotunnelin kunto).
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennetun ympäristön ja maiseman osalta YVA-selostus on tuotantoalueen ja sähkölinjan osalta asianmukaisesti laadittu ja riittävä, ja kaikki esitetyt tuotantoalueen laajuusvaihtoehdot mahdollisia. Hiilidioksidiputken reittivaihtoehtojen osalta vaikutustenarvioinnissa on puutteita. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaasuputken sijoittamiseen uittotunnelin voi sisältyä sellaisia ennakoimattomia riskejä, jotka voivat johtaa rakenteen vaurioitumiseen tai sen kertovuuden ja arvojen heikentymiseen. Näin ollen reittivaihtoehto VE1b on rakennetun kulttuuriperinnön arvojen näkökulmasta edullisempi.
Teknisenä korjauksena Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien arvokohteiden taulukkoon 20-1 (YVA-selostuksen s. 233-234) tulisi kohtaan 9. korjata maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen nimeksi Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisema (Lähde: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan liitto, 2013) ja kohtaan 11. Pispalanrinne (Lähde: RKY-inventointi, Museovirasto, 2009).
Arkeologinen kulttuuriperintö
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankealueen (tuotantolaitoksen alueen) osalta laadittu ympäristövaikutusten arviointi on riittävä. Laitoksen suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Alue on kuulunut Nokian Kolmenkulman muinaisjäännösinventoinnin 2017-2018 alueeseen. Alueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, eikä maakuntamuseo edellytä alueelle tarkempaa arkeologista inventointia. Sama koskee suunniteltua sähkönsiirtolinjaa. Jos hankesuunnittelun yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä, arviolta yli 100 vuotta vanhoista maakuopista tai kivilouhoksista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
YVA-selostuksessa hyvin pienessä mittakaavassa esitettyjen (kuva 3-4) kaasuputkireittien varrella Tampereen kaupungin alueella sijaitsee useita muinaismuistolain rauhoittamia ja muita arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita:
Kalkku Mustavuori (mj-tunnus 1000002010), kiinteä muinaisjäännös, 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus;
Kalkku Mustavuori 2 (1000011378), kiinteä muinaisjäännös, historiallisen ajan maarakenteita;
Mustalammi 1 (1000032260), kiinteä muinaisjäännös, 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus;
Pispa (837010001), kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka;
Pispala (1000014082), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen asuinpaikka;
Pispalan tori (1000014084), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen markkinapaikka;
Pättiniemenpuisto (1000018714), muu kulttuuriperintökohde, historiallisia kivirakenteita/työ- ja valmistuspaikka; etäisyys putkilinjaan n. 45 m (s. 233, kohde 3);
Pölkkylän rantapengerrys (1000044399), muu kulttuuriperintökohde, kivirakenne;
Särkänniemi 1 (2133), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen aluksen hylky;
Särkänniemi 3 (1000023175), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen aluksen hylky.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että taulukosta 20-1 (Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä niiden etäisyydet suunnitelluista putkilinjoista) puuttuvat kiinteät muinaisjäännökset eikä niistä ole laadittu myöskään erillistä vastaavanlaista taulukkoa. Tästä johtuen muinaisjäännösten käsittely selostuksessa ei ole yhtä systemaattista ja perusteellista kuin arviointi joidenkin muiden kulttuuriperintökohteiden, rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden tai maisema-alueiden osalta, ja esimerkiksi putkilinjojen etäisyyksiä kaikkiin niiden varrella sijaitseviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin ei ole kerrottu.
Selostuksen yksityiskohtaisemmissa kartoissa on esitetty arkeologiset kohteet Kalkku Mustavuori, Kalkku Mustavuori 2 ja Mustalammi 1 (kuva 20-8) sekä Pispa, Pispala, Pispalan tori, Pättiniemenpuisto ja Pölkkylän rantapengerrys (kuva 20-9).
Kuvan 20-8 perusteella hiilidioksidiputken reittivaihtoehto VE1C_e on linjattu kulkemaan kiinteän muinaisjäännöksen Mustalammi 1 (1000032260) länsiosan kautta, mikä suunnitelman toteutuessa tarkoittaisi kohteen osittaista tuhoutumista. Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain 1 §:n kanssa eikä ole hyväksyttävissä. YVA-selostuksen johtopäätökset siitä, että yksikään arkeologisista kohteista ei sijoitu suoraan hankealueelle tai putkilinjausten alle (s. 235) ja putkilinjaus VE 1c ei aiheuta suoria muutoksia arvokohteisiin (taulukko 20-2), eivät siten perustu esitettyyn aineistoon kaikilta osin. Selostuksen mukaan reittivaihtoehto VE1C_e todettiin kuitenkin pohjavesivaikutuksiltaan toteuttamiskelvottomaksi vedenottamon läheisyyden vuoksi (s. 236).
Selostuksen mukaan kiinteiden muinaisjäännösten Pispa ja Pispalan tori alueella suunniteltu CO2-putkilinjausvaihtoehto kulkee uittotunnelia pitkin (s. 237). Pispalan (1000014082) historiallisen asuinpaikan osalta vastaavanlainen maininta tai muu vaikutusten arviointi puuttuvat selostuksesta kokonaan.
Voimassa olevalla asemakaavalla suojeltu kulttuuriperintökohde Pölkkylän rantapengerrys sijaitsee YVA-selostuksen mukaan (s. 237) runsaan 10 metrin etäisyydellä suunnitelluista vedenalaisista CO2-putkilinjoista. Etäisyyttä voidaan pitää hyvin pienenä, ja kohteen vahingoittumisen riski on olemassa. Koska selostuksesta puuttuvat tarpeelliset tiedot putkilinjojen rakennustöiden vaatiman työalueen leveydestä, etäisyyden riittävyyttä ei voida arvioida luotettavasti. Kyseessä on kaikista tunnetuista arkeologisista kohteista lähinnä suunniteltavaa putkilinjaa sijaitseva kohde, eikä hankkeen vaikutuksia siihen ole arvioitu asianmukaisesti. Pölkkylän rantapengerrys myös puuttuu Taulukossa 20-1 käsiteltyjen kulttuuriperintökohteiden joukosta.
Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut edellisessä lausunnossaan, että uuden siirtoputkilinjan suunnittelu Tampereen kaupungin puolella voi vaatia arkeologista inventointia riippuen putkilinjan tarkasta sijainnista. YVA-selostukseen (s. 226) onkin kirjattu asianmukaisesti, että jatkosuunnittelussa tulisi tarkentaa putkilinjausten ja rantautumispaikkojen sijoittumista "erityisesti kulttuurihistoriallisesti ja arkeologisesti potentiaalisilla alueilla. Tarvittaessa kohteille tulee tehdä täydentäviä inventointeja ja maastotutkimuksia - -." Tämänhetkisten tietojen perusteella arkeologinen inventointitarve koskisi ainakin VE1c-reitin rantautumiskohtia Kaarilan-Hyhkyn alueella Pyhäjärven pohjoisrannalla, jolla on arkeologista potentiaalia mm. kivikautisten asuinpaikkojen osalta.
Rakennettavan siirtoputkilinjan tarkempi sijainti tulee toimittaa arvioitavaksi Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta mahdollisen arkeologisen inventoinnin tulokset olisivat käytettävissä suunnittelutyössä hyvissä ajoin. Koska YVA-prosessin yhteydessä ei ole tehty putkireittien arkeologisia inventointeja, hankkeen ympäristövaikutuksiin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta liittyy epävarmuutta, jota ei ole tuotu selostuksessa esille. Linjavaihtoehtojen vertailussa ei ole otettu huomioon sitä, että eteläiseen, Pyhäjärven rantavyöhykkeellä ja veden alla kulkevaan reittivaihtoehtoon VE1c liittyy pohjoiseen vaihtoehtoon verrattuna suurempi uusien arkeologisten kohteiden löytymismahdollisuus ja vastaavasti niiden vahingoittumisen suurempi riski. Lisäksi, kuten edellä on jo tuotu esille, vaihtoehdossa VE1c kaasuputken sijoittamiseen vanhaan uittotunneliin voi sisältyä riskejä, jotka voivat johtaa RKY-alueeseen kuuluvan ainutlaatuisen rakenteen vaurioitumiseen tai sen arvojen heikentymiseen.
Selostuksen mukaan (s. 226, 243) arkeologisessa inventoinnissa mahdollisesti löytyvien muinaisjäännösten osalta ja tunnettujen arkeologisten kohteiden läheisyydessä haittoja voidaan ehkäistä ja vaikutusten hallinta toteuttaa varoalueiden määrittelyllä, työn aikaisella ohjeistuksella "sekä tarvittaessa muinaismuistolain (295/1963) 13 §:n mukaisella menettelyllä Museoviraston kanssa." Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että MML 13 §:n mukainen menettely on tarpeellinen silloin, kun suunnitellulla hankkeella on vaikutusta kiinteään muinaisjäännökseen ja hankkeen toteuttaminen saattaa johtaa kohteeseen kajoamiseen ja sen osittaiseen poistamiseen. MML 13 §:n mukainen neuvottelu ei siis ole varsinaisesti hankkeen ympäristövaikutusten hallintatyökalu eikä voi korvata huolellista, riittäviin tutkimuksiin perustuvaa suunnittelua, jolla hankkeen kielteiset vaikutukset ja kajoaminen arkeologisiin kohteisiin pystytään välttämään jo ennalta.
Sivulla 235 todetaan, että muinaisjäännösaluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää lausunto Museovirastolta. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että voimassa olevaan lainsäädäntöön (museolaki 7 §) perustuvan, jo vakiintuneen menettelytavan mukaan lausunnot tulee pyytää alueelliselta vastuumuseolta eli Pirkanmaan maakuntamuseolta. Museovirasto puolestaan toimii muinaisjäännöksiä koskevien tutkimus-, kajoamis- ja hoitolupien myöntäjänä sekä osapuolena MML 13 §:n mukaisissa neuvotteluissa.
Lopuksi
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta riittävä ja asianmukainen. Mikäli hiilidioksidin siirtoputken uittotunnelin läpi vievä reittivaihtoehto VE1c valitaan, tulee jatkosuunnittelussa laatia uittotunnelin kuntotutkimus ja rakenteen dokumentoiva rakennushistoriaselvitys sekä pyytää tarkemmista suunnitelmista alueellisen vastuumuseon lausunto. Sen sijaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta YVA-selostuksessa on puutteita ja epätäsmällisyyttä, eikä sen johtopäätöksiä ole perusteltu riittävän huolellisesti. Hankkeen ympäristövaikutuksiin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta liittyy myös riittävien putkilinjainventointien puuttumisesta johtuvaa epävarmuutta ja hankkeen toteuttamiseen riskejä, joita ei ole tuotu selostuksessa esille.
Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että vaikutukset kulttuuriympäristöön puuttuvat hiilidioksidiputkien vaihtoehtojen (VE1b ja VE1c) loppuvertailun taulukosta 25-3 (s. 285). Kuitenkin selostuksen kohdan 20.9 mukaan "VE1b aiheuttaa vähäisiä, lähinnä paikallisia muutoksia, kun taas VE1c:n vaikutukset voivat paikoin olla kohtalaisia erityisesti kulttuuriympäristön osalta - -" (s. 242).
Mahdollinen täydennetty ja päivitetty YVA-selostus on toimitettava Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta lausunnonantajana toimii tässä hankkeessa Museovirasto.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Maakuntamuseon on 14.3.2025 antanut lausunnon (drno. 103/2025) saman hankkeen YVA-ohjelmasta. Lausunnossa on ohjattu huomioimaan hankkeen kulttuuriympäristöön, erityisesti arkeologiseen kulttuuriperintöön, kohdistuvia vaikutuksia. Tutustuttuaan valmistuneeseen YVA-selostukseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema
YVA-selostuksen mukaan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu pääasiassa hankealueeseen, mutta vaikutuksia on arvioitu myös kaasuputkien ja voimajohdon osalta. Alueella, jolle tuotantorakennus sijoittuisi, ei ole tunnistettu erityisiä maiseman tai rakennetun ympäristön arvoja. Alue on muodostumassa metsätalousmetsästä teollisuusalueeksi. Kaikissa tuotantovaihtoehdoissa rakentamisen maisemavaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäiseksi kielteiseksi.
Tuotantoalueelta etelään, kohti Porintietä suuntautuvan sähkönsiirtoreitin rakentamisen vaikutuksia maisemaan luonnehditaan niin ikään merkittävyydeltään vähäisiksi. Myöskään tällä alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön tai maiseman arvoja. Sen sijaan Nokian Kolmenkulman tuotantoalueen ja Naistenlahden voimalaitoksen yhdistävän hiilidioksidin siirtoputken reittivaihtoehdoilla on tunnistettuja valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että YVA:ssa on pääosin onnistuneesti ja kattavasti tunnistettu edellä mainitut hankkeen vaikutusalueelle sijoittuvat arvokohteet sekä niihin kohdistuvat vaikutukset.
Pohjoisempi hiilidioksidiputken reittivaihtoehto VE1b seurailee olemassa olevien liikenneväyliä, eikä maan alle sijoitettavalla putkella arvioida rakentamisaikaa lukuun ottamatta olevan erityisiä vaikutuksia maisemaan tai rakennettuun ympäristöön, vaikka reitti sivuaa mm. valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pirkanmaan harjumaisemiin kuuluvaa Epilänharjua (VAMA 2021, Ympäristöministeriö ja Syke).
Eteläisempi hiilidioksidiputken reittivaihtoehto VE1c on Pispalan kohdalla suunniteltu kulkemaan ensimmäisen, vuonna 1930 rakennetun uittotunnelin kautta. Metsäteollisuuden historiaan liittyvä ainutlaatuinen rakenne on osa Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kaasuputki on tarkoitus viedä uittotunneliin sen edustalle rakennettavan alkuperäisen näköiseksi rekonstruoidun uittokourun katkelman sisällä, jotta tunnelirakenteeseen kohdistuisi mahdollisimman vähän näkyviä muutoksia. Mikäli reittivaihtoehto valitaan, tehdään tarkempia suunnitelmia ja tutkimuksia (mm. uittotunnelin kunto).
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennetun ympäristön ja maiseman osalta YVA-selostus on tuotantoalueen ja sähkölinjan osalta asianmukaisesti laadittu ja riittävä, ja kaikki esitetyt tuotantoalueen laajuusvaihtoehdot mahdollisia. Hiilidioksidiputken reittivaihtoehtojen osalta vaikutustenarvioinnissa on puutteita. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaasuputken sijoittamiseen uittotunnelin voi sisältyä sellaisia ennakoimattomia riskejä, jotka voivat johtaa rakenteen vaurioitumiseen tai sen kertovuuden ja arvojen heikentymiseen. Näin ollen reittivaihtoehto VE1b on rakennetun kulttuuriperinnön arvojen näkökulmasta edullisempi.
Teknisenä korjauksena Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien arvokohteiden taulukkoon 20-1 (YVA-selostuksen s. 233-234) tulisi kohtaan 9. korjata maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen nimeksi Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisema (Lähde: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan liitto, 2013) ja kohtaan 11. Pispalanrinne (Lähde: RKY-inventointi, Museovirasto, 2009).
Arkeologinen kulttuuriperintö
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankealueen (tuotantolaitoksen alueen) osalta laadittu ympäristövaikutusten arviointi on riittävä. Laitoksen suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Alue on kuulunut Nokian Kolmenkulman muinaisjäännösinventoinnin 2017-2018 alueeseen. Alueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, eikä maakuntamuseo edellytä alueelle tarkempaa arkeologista inventointia. Sama koskee suunniteltua sähkönsiirtolinjaa. Jos hankesuunnittelun yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä, arviolta yli 100 vuotta vanhoista maakuopista tai kivilouhoksista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
YVA-selostuksessa hyvin pienessä mittakaavassa esitettyjen (kuva 3-4) kaasuputkireittien varrella Tampereen kaupungin alueella sijaitsee useita muinaismuistolain rauhoittamia ja muita arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita:
Kalkku Mustavuori (mj-tunnus 1000002010), kiinteä muinaisjäännös, 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus;
Kalkku Mustavuori 2 (1000011378), kiinteä muinaisjäännös, historiallisen ajan maarakenteita;
Mustalammi 1 (1000032260), kiinteä muinaisjäännös, 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus;
Pispa (837010001), kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka;
Pispala (1000014082), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen asuinpaikka;
Pispalan tori (1000014084), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen markkinapaikka;
Pättiniemenpuisto (1000018714), muu kulttuuriperintökohde, historiallisia kivirakenteita/työ- ja valmistuspaikka; etäisyys putkilinjaan n. 45 m (s. 233, kohde 3);
Pölkkylän rantapengerrys (1000044399), muu kulttuuriperintökohde, kivirakenne;
Särkänniemi 1 (2133), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen aluksen hylky;
Särkänniemi 3 (1000023175), kiinteä muinaisjäännös, historiallinen aluksen hylky.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että taulukosta 20-1 (Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä niiden etäisyydet suunnitelluista putkilinjoista) puuttuvat kiinteät muinaisjäännökset eikä niistä ole laadittu myöskään erillistä vastaavanlaista taulukkoa. Tästä johtuen muinaisjäännösten käsittely selostuksessa ei ole yhtä systemaattista ja perusteellista kuin arviointi joidenkin muiden kulttuuriperintökohteiden, rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden tai maisema-alueiden osalta, ja esimerkiksi putkilinjojen etäisyyksiä kaikkiin niiden varrella sijaitseviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin ei ole kerrottu.
Selostuksen yksityiskohtaisemmissa kartoissa on esitetty arkeologiset kohteet Kalkku Mustavuori, Kalkku Mustavuori 2 ja Mustalammi 1 (kuva 20-8) sekä Pispa, Pispala, Pispalan tori, Pättiniemenpuisto ja Pölkkylän rantapengerrys (kuva 20-9).
Kuvan 20-8 perusteella hiilidioksidiputken reittivaihtoehto VE1C_e on linjattu kulkemaan kiinteän muinaisjäännöksen Mustalammi 1 (1000032260) länsiosan kautta, mikä suunnitelman toteutuessa tarkoittaisi kohteen osittaista tuhoutumista. Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain 1 §:n kanssa eikä ole hyväksyttävissä. YVA-selostuksen johtopäätökset siitä, että yksikään arkeologisista kohteista ei sijoitu suoraan hankealueelle tai putkilinjausten alle (s. 235) ja putkilinjaus VE 1c ei aiheuta suoria muutoksia arvokohteisiin (taulukko 20-2), eivät siten perustu esitettyyn aineistoon kaikilta osin. Selostuksen mukaan reittivaihtoehto VE1C_e todettiin kuitenkin pohjavesivaikutuksiltaan toteuttamiskelvottomaksi vedenottamon läheisyyden vuoksi (s. 236).
Selostuksen mukaan kiinteiden muinaisjäännösten Pispa ja Pispalan tori alueella suunniteltu CO2-putkilinjausvaihtoehto kulkee uittotunnelia pitkin (s. 237). Pispalan (1000014082) historiallisen asuinpaikan osalta vastaavanlainen maininta tai muu vaikutusten arviointi puuttuvat selostuksesta kokonaan.
Voimassa olevalla asemakaavalla suojeltu kulttuuriperintökohde Pölkkylän rantapengerrys sijaitsee YVA-selostuksen mukaan (s. 237) runsaan 10 metrin etäisyydellä suunnitelluista vedenalaisista CO2-putkilinjoista. Etäisyyttä voidaan pitää hyvin pienenä, ja kohteen vahingoittumisen riski on olemassa. Koska selostuksesta puuttuvat tarpeelliset tiedot putkilinjojen rakennustöiden vaatiman työalueen leveydestä, etäisyyden riittävyyttä ei voida arvioida luotettavasti. Kyseessä on kaikista tunnetuista arkeologisista kohteista lähinnä suunniteltavaa putkilinjaa sijaitseva kohde, eikä hankkeen vaikutuksia siihen ole arvioitu asianmukaisesti. Pölkkylän rantapengerrys myös puuttuu Taulukossa 20-1 käsiteltyjen kulttuuriperintökohteiden joukosta.
Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut edellisessä lausunnossaan, että uuden siirtoputkilinjan suunnittelu Tampereen kaupungin puolella voi vaatia arkeologista inventointia riippuen putkilinjan tarkasta sijainnista. YVA-selostukseen (s. 226) onkin kirjattu asianmukaisesti, että jatkosuunnittelussa tulisi tarkentaa putkilinjausten ja rantautumispaikkojen sijoittumista "erityisesti kulttuurihistoriallisesti ja arkeologisesti potentiaalisilla alueilla. Tarvittaessa kohteille tulee tehdä täydentäviä inventointeja ja maastotutkimuksia - -." Tämänhetkisten tietojen perusteella arkeologinen inventointitarve koskisi ainakin VE1c-reitin rantautumiskohtia Kaarilan-Hyhkyn alueella Pyhäjärven pohjoisrannalla, jolla on arkeologista potentiaalia mm. kivikautisten asuinpaikkojen osalta.
Rakennettavan siirtoputkilinjan tarkempi sijainti tulee toimittaa arvioitavaksi Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta mahdollisen arkeologisen inventoinnin tulokset olisivat käytettävissä suunnittelutyössä hyvissä ajoin. Koska YVA-prosessin yhteydessä ei ole tehty putkireittien arkeologisia inventointeja, hankkeen ympäristövaikutuksiin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta liittyy epävarmuutta, jota ei ole tuotu selostuksessa esille. Linjavaihtoehtojen vertailussa ei ole otettu huomioon sitä, että eteläiseen, Pyhäjärven rantavyöhykkeellä ja veden alla kulkevaan reittivaihtoehtoon VE1c liittyy pohjoiseen vaihtoehtoon verrattuna suurempi uusien arkeologisten kohteiden löytymismahdollisuus ja vastaavasti niiden vahingoittumisen suurempi riski. Lisäksi, kuten edellä on jo tuotu esille, vaihtoehdossa VE1c kaasuputken sijoittamiseen vanhaan uittotunneliin voi sisältyä riskejä, jotka voivat johtaa RKY-alueeseen kuuluvan ainutlaatuisen rakenteen vaurioitumiseen tai sen arvojen heikentymiseen.
Selostuksen mukaan (s. 226, 243) arkeologisessa inventoinnissa mahdollisesti löytyvien muinaisjäännösten osalta ja tunnettujen arkeologisten kohteiden läheisyydessä haittoja voidaan ehkäistä ja vaikutusten hallinta toteuttaa varoalueiden määrittelyllä, työn aikaisella ohjeistuksella "sekä tarvittaessa muinaismuistolain (295/1963) 13 §:n mukaisella menettelyllä Museoviraston kanssa." Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että MML 13 §:n mukainen menettely on tarpeellinen silloin, kun suunnitellulla hankkeella on vaikutusta kiinteään muinaisjäännökseen ja hankkeen toteuttaminen saattaa johtaa kohteeseen kajoamiseen ja sen osittaiseen poistamiseen. MML 13 §:n mukainen neuvottelu ei siis ole varsinaisesti hankkeen ympäristövaikutusten hallintatyökalu eikä voi korvata huolellista, riittäviin tutkimuksiin perustuvaa suunnittelua, jolla hankkeen kielteiset vaikutukset ja kajoaminen arkeologisiin kohteisiin pystytään välttämään jo ennalta.
Sivulla 235 todetaan, että muinaisjäännösaluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää lausunto Museovirastolta. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että voimassa olevaan lainsäädäntöön (museolaki 7 §) perustuvan, jo vakiintuneen menettelytavan mukaan lausunnot tulee pyytää alueelliselta vastuumuseolta eli Pirkanmaan maakuntamuseolta. Museovirasto puolestaan toimii muinaisjäännöksiä koskevien tutkimus-, kajoamis- ja hoitolupien myöntäjänä sekä osapuolena MML 13 §:n mukaisissa neuvotteluissa.
Lopuksi
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta riittävä ja asianmukainen. Mikäli hiilidioksidin siirtoputken uittotunnelin läpi vievä reittivaihtoehto VE1c valitaan, tulee jatkosuunnittelussa laatia uittotunnelin kuntotutkimus ja rakenteen dokumentoiva rakennushistoriaselvitys sekä pyytää tarkemmista suunnitelmista alueellisen vastuumuseon lausunto. Sen sijaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta YVA-selostuksessa on puutteita ja epätäsmällisyyttä, eikä sen johtopäätöksiä ole perusteltu riittävän huolellisesti. Hankkeen ympäristövaikutuksiin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta liittyy myös riittävien putkilinjainventointien puuttumisesta johtuvaa epävarmuutta ja hankkeen toteuttamiseen riskejä, joita ei ole tuotu selostuksessa esille.
Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että vaikutukset kulttuuriympäristöön puuttuvat hiilidioksidiputkien vaihtoehtojen (VE1b ja VE1c) loppuvertailun taulukosta 25-3 (s. 285). Kuitenkin selostuksen kohdan 20.9 mukaan "VE1b aiheuttaa vähäisiä, lähinnä paikallisia muutoksia, kun taas VE1c:n vaikutukset voivat paikoin olla kohtalaisia erityisesti kulttuuriympäristön osalta - -" (s. 242).
Mahdollinen täydennetty ja päivitetty YVA-selostus on toimitettava Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta lausunnonantajana toimii tässä hankkeessa Museovirasto.
Jaa
Facebookissa