Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Loukonlahden kunnanosassa, osoitteessa Kirkkoveräjäntie 3–5 / Kirkkokatu 11. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin täydennysrakentaminen yhdellä uudella kerrostalolla, tiivistäen ja tehostaen alueen maankäyttöä joukkoliikenteen laatukäytävän läheisyydessä.

Loukonlahden asuinalueesta on laadittu Pirkkala, Loukonlahden kerros- ja rivitaloalueiden inventointi 2021 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy), joka antaa hyvät lähtökohdat hankkeen kaavasuunnitteluun, suojelutavoitteiden määrittelyyn ja kaavan vaikutusten arviointiin. Selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät Loukonlahden varhaiseen, 1960–1970-luvun aluerakentamiseen. Selvityksen mukaan alueella on kaupunkikuvallisia, arkkitehtonisia ja asemakaavoituksen / kaupunkisuunnittelun historiaan liittyviä arvoja. Ennen mainittua selvitystyötä alueen arvot on tunnistettu jo aikaisemmassa yleiskaavatasoisessa selvityksessä Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Miia Hinnerichsen).

Kulttuuriympäristöselvityksen 2021 mukaan Loukonlahti on Pirkkalan ensimmäinen aluerakennuskohde ja nykyisen Pirkkalan nauhataajaman vanhin modernin ja teollisen rakentamisen rakennuskerrostuma, joka on tärkeä osa Pirkkalan taajama- ja lähiöhistoriaa. Se on osa Haikan kartanon maille syntyneitä eri-ikäisiä, arvokkaiksi tunnistettuja, asuinalueita. Loukonlahden alueen suunnittelun taustalla on Pirkkalan vuoden 1958 kuntasuunnitelma sekä siihen nojautuva, Niilo Hartikaisen ja Erkki Kantosen laatima, vuonna 1970 vahvistettu rakennuskaava. Rakennuskaavan mukaisesti toteutetut, arkkitehti Pekka Ilveskosken vuosina 1968–1981 suunnittelemat ja Noppa Oy:n rakentamat, kerros- ja rivitalokorttelit muodostavat maisemassa yhtenäisen, näkyvän, edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden, jota rajaavat selkeästi rakennuskaavan ominaispiirteisiin kuuluvat viheralueet. Kuntasuunnitelman ja rakennuskaavan lähtökohtana oli maiseman päälinjojen säilyttäminen; lakialueet säilyivät metsäisinä ja alavat peltoalueet puistona. Kerrostalot sijoitettiin metsärinteen alaosiin ja rivitalot peltorinteen reunaan. Samalla taattiin lähes kaikille taloille järvinäköalat.

Suunnittelualuetta koskee Pirkkalan taajamaosayleiskaavassa 2020 (vahvistettu 2016) kaavamääräys AK/s: Kerrostalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. OAS:aan onkin asianmukaisesti kirjattu, että alueen asemakaavamuutosta laadittaessa on huomioitava erityisesti aluetta koskeva yleiskaavan mukainen rakennetun ympäristön säilyttämisvelvoite.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että selvityksen mukaan Ilveskosken vanhimmat korttelialueet, suunnittelualueen rakennukset mukaan lukien, kuuluvat arvoluokkaan I ja muodostavat maisemallisen ydinalueen, joka kestää huonosti muutoksia. Vähäisiä muutoksia on kuitenkin mahdollista tehdä alueen ominaispiirteet huomioiden. Kaavasuunnittelussa on tärkeää tiedostaa, että alkuperäinen asemakaavaratkaisu ja siihen liittyvä tonttien väljyys ja metsäluonto ovat selvityksen mukaan keskeisiä korttelin arvojen näkökulmasta. Lisäksi, kun vanhan arvoalueen sisälle osoitetaan täydennysrakentamista, tulee uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut sopeuttaa kaavamääräyksin ympäröivään, 1960–1970-lukujen vaihteen kaupunkikuvaan.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Kaava-alue on pinta-alaltaan hyvin pieni ja pääosin jo rakennettu, joten sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä, maakuopista tai kivilouhoksista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Loukonlahden kunnanosassa, osoitteessa Kirkkoveräjäntie 3–5 / Kirkkokatu 11. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin täydennysrakentaminen yhdellä uudella kerrostalolla, tiivistäen ja tehostaen alueen maankäyttöä joukkoliikenteen laatukäytävän läheisyydessä.

Loukonlahden asuinalueesta on laadittu Pirkkala, Loukonlahden kerros- ja rivitaloalueiden inventointi 2021 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy), joka antaa hyvät lähtökohdat hankkeen kaavasuunnitteluun, suojelutavoitteiden määrittelyyn ja kaavan vaikutusten arviointiin. Selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät Loukonlahden varhaiseen, 1960–1970-luvun aluerakentamiseen. Selvityksen mukaan alueella on kaupunkikuvallisia, arkkitehtonisia ja asemakaavoituksen / kaupunkisuunnittelun historiaan liittyviä arvoja. Ennen mainittua selvitystyötä alueen arvot on tunnistettu jo aikaisemmassa yleiskaavatasoisessa selvityksessä Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Miia Hinnerichsen).

Kulttuuriympäristöselvityksen 2021 mukaan Loukonlahti on Pirkkalan ensimmäinen aluerakennuskohde ja nykyisen Pirkkalan nauhataajaman vanhin modernin ja teollisen rakentamisen rakennuskerrostuma, joka on tärkeä osa Pirkkalan taajama- ja lähiöhistoriaa. Se on osa Haikan kartanon maille syntyneitä eri-ikäisiä, arvokkaiksi tunnistettuja, asuinalueita. Loukonlahden alueen suunnittelun taustalla on Pirkkalan vuoden 1958 kuntasuunnitelma sekä siihen nojautuva, Niilo Hartikaisen ja Erkki Kantosen laatima, vuonna 1970 vahvistettu rakennuskaava. Rakennuskaavan mukaisesti toteutetut, arkkitehti Pekka Ilveskosken vuosina 1968–1981 suunnittelemat ja Noppa Oy:n rakentamat, kerros- ja rivitalokorttelit muodostavat maisemassa yhtenäisen, näkyvän, edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden, jota rajaavat selkeästi rakennuskaavan ominaispiirteisiin kuuluvat viheralueet. Kuntasuunnitelman ja rakennuskaavan lähtökohtana oli maiseman päälinjojen säilyttäminen; lakialueet säilyivät metsäisinä ja alavat peltoalueet puistona. Kerrostalot sijoitettiin metsärinteen alaosiin ja rivitalot peltorinteen reunaan. Samalla taattiin lähes kaikille taloille järvinäköalat.

Suunnittelualuetta koskee Pirkkalan taajamaosayleiskaavassa 2020 (vahvistettu 2016) kaavamääräys AK/s: Kerrostalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. OAS:aan onkin asianmukaisesti kirjattu, että alueen asemakaavamuutosta laadittaessa on huomioitava erityisesti aluetta koskeva yleiskaavan mukainen rakennetun ympäristön säilyttämisvelvoite.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että selvityksen mukaan Ilveskosken vanhimmat korttelialueet, suunnittelualueen rakennukset mukaan lukien, kuuluvat arvoluokkaan I ja muodostavat maisemallisen ydinalueen, joka kestää huonosti muutoksia. Vähäisiä muutoksia on kuitenkin mahdollista tehdä alueen ominaispiirteet huomioiden. Kaavasuunnittelussa on tärkeää tiedostaa, että alkuperäinen asemakaavaratkaisu ja siihen liittyvä tonttien väljyys ja metsäluonto ovat selvityksen mukaan keskeisiä korttelin arvojen näkökulmasta. Lisäksi, kun vanhan arvoalueen sisälle osoitetaan täydennysrakentamista, tulee uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut sopeuttaa kaavamääräyksin ympäröivään, 1960–1970-lukujen vaihteen kaupunkikuvaan.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Kaava-alue on pinta-alaltaan hyvin pieni ja pääosin jo rakennettu, joten sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä, maakuopista tai kivilouhoksista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.