arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Marjatan sairaala kertoo autenttisesti vuosisadan alun sairaalarakentamisesta ja se on Tampereella vanhin säilynyt kaupungin sairaalakäyttöön rakentama rakennus.

Myöhäisjugendia edustava tiiliarkkitehtuuri on piirteiltään hyvin säilynyt.

Rakennus on merkittävä maamerkki Mariakadun ja F. E. Sillanpäänkadun kulmassa ja muodostaa julkisen rakentamisen parin yhdessä viereisen, samanikäisen Pyynikin urheilukentän kanssa.

Korttelin kaakkoiskulmassa sijaitseva rakennuskokonaisuus, josta erottuvat 1913 valmistunut jugendtyylinen sairaalarakennus ja 2000-luvun uudisrakennukset, joissa on palveluasuntotoimintaa.

Vanha sairaalarakennus on kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema. Rakennus edustaa 1900-luvun alun tiilijugendia ja Pettersonille ominaista mannermaista tyyliä. Korttelia rajaa kumpaankin katusuuntaan alkuperäinen tiilimuuri.

Pistemäiset uudisrakennukset sijaitsevat tontin länsi- ja pohjoisosassa. Asuintalot edustavat 2000-luvun alun tyypillistä kerrostalorakentamista laatikkomaisine muotoineen ja lasipintoineen.

Marjatan sairaala on ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos Tampereella ja vanhin säilynyt sairaalakäyttöön suunniteltu rakennus Tampereella.

Sairaalan rakentamista varten oli yhdistetty kaksi tonttia vuoden 1907 asemakaavassa. Marian sairaala aloitti toimintansa vuonna 1913 Tampereen kaupungin synnytyslaitoksena. Vuoden 1897 terveydenhuoltoasetus velvoitti kunnat huolehtimaan asukkaiden terveydenhuollosta. Kaakinmaalla, Satamakatu 18:ssa, toimi jo tuolloin vuonna 1892 perustettu Lapsenpäästölaitos, mutta kasvava kaupunki tarvitsi ajanmukaisia tiloja synnyttäjille.

Uuden sairaalarakennuksen Mariankadun ja F. E. Sillanpäänkadun (vuodesta 1988, aikaisemmin Lyseokatu tai Hämeenkadun jatke) kulmaan suunnitteli kaupunginarkkitehti Lambert Petterson. Sairaalaan sijoitettiin potilas- ja hoitohuoneiden lisäksi asunnot ylilääkärille, ylihoitajalle ja talonmiehelle. Asuinhuoneistot sijaitsivat rakennuksen Mariankadun päädyssä. Synnytyssairaalalle esitettiin laajennusta jo vuonna 1920, mutta se ei toteutunut. Samoin kävi suurten ikäluokkien aikaan vuonna 1944. Merkittävin muutos tapahtui 1954, kun rakennuksen ullakkokerrosta korotettiin ja se otettiin sairaalakäyttöön. Tontin sisäosiin rakennettiin kaksikerroksinen, rapattu asuinrakennus vuonna 1945 ja matala jäävarasto vuonna 1954. Molemmat rakennukset purettiin 2000-luvulla uudisrakentamisen tieltä.

Sairaalasta on käytetty useita nimityksiä. Aluksi sairaala tunnettiin Synnytyslaitoksena. Kun rakennus muuttui vanhusten sairaalaksi, se sai nimen Marjatan sairaalana ylihoitaja Marjatta Hirvosen mukaan. Hallinnossa käytettiin Marjatta 2 -nimeä erotuksena myös Marjataksi kutsutusta Kaupin sairaalasta. Kaupunkilaiset kutsuivat paikkaa myös Marian sairaalaksi Mariankatuun sekä Neitsyt Mariaan ja synnytystoimintaan viitaten. Toisinaan käytetty Pyynikin sairaala -nimitys viittaa sijaintiin Pyynikin kaupunginosassa, mutta samalla nimellä on tunnettu myös Koulukadun kulkutautisairaala.

Synnytyksiä hoidettiin vuoteen 1962 saakka. Tämän jälkeen Marjatan sairaala toimi vanhusten sairaalana.

Sairaalatoiminta päättyi vuonna 2004, ja viimeiset potilaat siirrettiin Koukkuniemen vanhainkotiin. Suojeltu sairaalarakennus suljettiin. Suunnittelukilpailun jälkeen sairaalan tiloihin ja tontin uudisrakennuksiin sijoitettiin vanhusten palveluasumista. Yksityiset senioriasunnot on tarkoitettu yli 55-vuotiaille.

F. E. Sillanpäänkadun ja Mariankadun kulmauksessa sijaitseva rakennus on arkkitehtuuriltaan erottuva ja yhä sairaalamiljööksi tunnistettava maamerkki Aleksanterin kirkkopuiston ja Pyynikintorin välisessä arvomaisemassa.

Korttelin historiallisten arvojen välittymiseksi on tärkeää säilyttää vanhan sairaalarakennuksen hallitseva asema tontilla sekä vuosisadan alun arkkitehtuurin tunnusomaiset piirteet.

Kosunen, Lasse, Pyynikin sairaala Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 2004.

Pyynikin sairaalan inventointi. QUAD arkkitehdit oy 1.3.2006

Niemelä, Jari, Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna. Tampere-Seura ry 2006.

Teräsvuori, Heikki, Piirteitä Tampereen synnytyslaitoksen kehityksestä. Suomen lääkärilehti 21/1955.

Urkola, Anna-Maija, Tampereen sairaalat rakennettiin parhaille paikoille. Tammerkoski-lehti 9-10/1988. Tampere-seura ry 1988.