Alueellisena vastuumuseona toimivalta Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Puimala sijaitsee sangen näkyvästi Aitoniementien ja Jokivalkamantien risteyksessä, laajan peltoaukean reunalla. Rakennus on kuulunut nykyään sen itäpuolella sijaitsevalle Peukusen (Sorinrinteen) kantatilalle. Rakennus on iäkäs ja koostuu kahdesta hirsikehikosta sekä niiden ympärille rakennetuista rankorakenteisista katoksesta ja puimaladosta. Ilmakuvien perusteella rakennuksesta on noin 1970-luvulla uusittu katto, jossa yhteydessä etelän ja pohjoisen puoleiset poikkipäädyt on purettu. Kiinteistö on siirtynyt 1990-luvulla Tampereen kaupungin omistukseen. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta sitä koskee Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava.
Puimala sijaitsee Sorilan - Palon maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Peukusen pihapiiri kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Peukusen pihapiirin rakennuksista puimalaa ei kuitenkaan mainita erikseen Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -selvityksessä (Tampereen kaupunki, 2008). Yleiskaavassa Peukunen on merkitty historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi, jota koskee seuraava kaavamääräys: "Kohteen arvo tulee huomioida alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa." Määräyksen kuvauksessa todetaan, että "Kohteen arvojen huomioiminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajennus sallitaan. Rakennuksessa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulisi olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/ kulttuurihistoriallisesti/ maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa on kuultava Pirkanmaan maakuntamuseota." Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jota koskee seuraava kaavamääräys: "Alueen rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon arvokas kulttuuriympäristö ja välttää sen ominaispiirteiden muuttamista. Alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa on kuultava museoviranomaisia ja Pirkanmaan ELY-keskusta." Merkintää selventävä kuvaus toteaa muun muassa, että: "Alueen vanha rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Rakennuskulttuurikohteiden ja maisemaelementtien näkyvyyttä (historialliset näkymät) ja maisematilojen avoimuutta tulee ylläpitää ja mahdollisuuksien mukaan ennallistaa."
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari teki kohteeseen 8.5.2026 maastotarkastuksen rakennuksen kunnon arvioimiseksi. Puimalan profiilipeltikatto on suurelta osin ehjä, mutta läheltä länsipäätyä on irronnut pari peltiä. Läheltä vuotokohtaa, hirsikehikoiden välistä, ovat katon kantavat rakenteet pettäneet. Rakennuksen rankorakenteisen pohjoisseinän alajuoksu on koko matkaltaan kiinni maassa, mikä on johtanut seinän alaosan lahovaurioon. Lisäksi pohjoisseinustan katokseen on valettu betonilattia, joka on edistänyt vaurioitumista. Eteläseinustan puimalato ja länsipäädyn hirsikehikko on jossain vaiheessa muutettu lavakuivuriksi, jolloin hirsikehikon kaikki kolme sisäseinää on avattu. Aukot ovat lähes koko seinän kokoisia ja on syytä olettaa, että kehikon vakaus on muutoksen myötä vaarantunut. Itäpäädyn hirsikehikko on kokonainen ja vaikuttaa hyväkuntoiselta, siellä on lisäksi säilynyt vanha riihen kiuas. Hirsikehikoiden ryömintätilat ovat avoimet ja luonnonkiviperustukset ovat ainakin näkyviltä osin kunnossa. Lavakuivurin osalta alapohjaa ei päässyt arvioimaan. Kohdekäynnin havaintojen perusteella itäpäädyn hirsinen riihiosa on niin hyväkuntoinen, että sen säilyttäminen on mahdollista ja suositeltavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että perinteiseen tapaan hiukan tilakeskuksesta erillään, pellon reunassa sijaitseva puimala on luonteva osa Sorilan peltomaisemaa. Useassa vaiheessa rakentunut puimala on niin vakavasti vaurioitunut, että sen osittainen purkaminen on perusteltua. Itäpäädyn vanha riihi-osa on kuitenkin hirsikehikon osalta lähtökohtaisesti säilytettävissä, mitä maakuntamuseo pitää suositeltavana ratkaisuna. Riihen myötä maakunnallisesti arvokkaalla maaseudun rakennetun ympäristön ja maiseman muodostamalla arvoalueella säilyisi maisemallisesti tyypillinen, viljan käsittelyyn rakennettu talousrakennus. Rakennuksella ei kuitenkaan ole niin suurta kulttuurihistoriallista arvoa, että sen säilyttäminen olisi ehdottoman välttämätöntä alueen ja Peukusen tilakeskuksen maakunnallisten arvojen säilyttämiseksi. Mikäli rakennus tai sen osa päädytään purkamaan, on syytä tarjota kaikki hyvälaatuiset rakennusosat materiaalit varaosiksi korjauskohteisiin. Erityisesti pitkille hirsille ja vanhoille lattialankuille on kysyntää entisöintityömailla.
Alueellisena vastuumuseona toimivalta Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Puimala sijaitsee sangen näkyvästi Aitoniementien ja Jokivalkamantien risteyksessä, laajan peltoaukean reunalla. Rakennus on kuulunut nykyään sen itäpuolella sijaitsevalle Peukusen (Sorinrinteen) kantatilalle. Rakennus on iäkäs ja koostuu kahdesta hirsikehikosta sekä niiden ympärille rakennetuista rankorakenteisista katoksesta ja puimaladosta. Ilmakuvien perusteella rakennuksesta on noin 1970-luvulla uusittu katto, jossa yhteydessä etelän ja pohjoisen puoleiset poikkipäädyt on purettu. Kiinteistö on siirtynyt 1990-luvulla Tampereen kaupungin omistukseen. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta sitä koskee Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava.
Puimala sijaitsee Sorilan - Palon maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Peukusen pihapiiri kuuluu maakunnallisen arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Peukusen pihapiirin rakennuksista puimalaa ei kuitenkaan mainita erikseen Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -selvityksessä (Tampereen kaupunki, 2008). Yleiskaavassa Peukunen on merkitty historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi, jota koskee seuraava kaavamääräys: "Kohteen arvo tulee huomioida alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa." Määräyksen kuvauksessa todetaan, että "Kohteen arvojen huomioiminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajennus sallitaan. Rakennuksessa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulisi olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/ kulttuurihistoriallisesti/ maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa on kuultava Pirkanmaan maakuntamuseota." Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jota koskee seuraava kaavamääräys: "Alueen rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon arvokas kulttuuriympäristö ja välttää sen ominaispiirteiden muuttamista. Alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa on kuultava museoviranomaisia ja Pirkanmaan ELY-keskusta." Merkintää selventävä kuvaus toteaa muun muassa, että: "Alueen vanha rakennuskanta sekä vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Rakennuskulttuurikohteiden ja maisemaelementtien näkyvyyttä (historialliset näkymät) ja maisematilojen avoimuutta tulee ylläpitää ja mahdollisuuksien mukaan ennallistaa."
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari teki kohteeseen 8.5.2026 maastotarkastuksen rakennuksen kunnon arvioimiseksi. Puimalan profiilipeltikatto on suurelta osin ehjä, mutta läheltä länsipäätyä on irronnut pari peltiä. Läheltä vuotokohtaa, hirsikehikoiden välistä, ovat katon kantavat rakenteet pettäneet. Rakennuksen rankorakenteisen pohjoisseinän alajuoksu on koko matkaltaan kiinni maassa, mikä on johtanut seinän alaosan lahovaurioon. Lisäksi pohjoisseinustan katokseen on valettu betonilattia, joka on edistänyt vaurioitumista. Eteläseinustan puimalato ja länsipäädyn hirsikehikko on jossain vaiheessa muutettu lavakuivuriksi, jolloin hirsikehikon kaikki kolme sisäseinää on avattu. Aukot ovat lähes koko seinän kokoisia ja on syytä olettaa, että kehikon vakaus on muutoksen myötä vaarantunut. Itäpäädyn hirsikehikko on kokonainen ja vaikuttaa hyväkuntoiselta, siellä on lisäksi säilynyt vanha riihen kiuas. Hirsikehikoiden ryömintätilat ovat avoimet ja luonnonkiviperustukset ovat ainakin näkyviltä osin kunnossa. Lavakuivurin osalta alapohjaa ei päässyt arvioimaan. Kohdekäynnin havaintojen perusteella itäpäädyn hirsinen riihiosa on niin hyväkuntoinen, että sen säilyttäminen on mahdollista ja suositeltavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että perinteiseen tapaan hiukan tilakeskuksesta erillään, pellon reunassa sijaitseva puimala on luonteva osa Sorilan peltomaisemaa. Useassa vaiheessa rakentunut puimala on niin vakavasti vaurioitunut, että sen osittainen purkaminen on perusteltua. Itäpäädyn vanha riihi-osa on kuitenkin hirsikehikon osalta lähtökohtaisesti säilytettävissä, mitä maakuntamuseo pitää suositeltavana ratkaisuna. Riihen myötä maakunnallisesti arvokkaalla maaseudun rakennetun ympäristön ja maiseman muodostamalla arvoalueella säilyisi maisemallisesti tyypillinen, viljan käsittelyyn rakennettu talousrakennus. Rakennuksella ei kuitenkaan ole niin suurta kulttuurihistoriallista arvoa, että sen säilyttäminen olisi ehdottoman välttämätöntä alueen ja Peukusen tilakeskuksen maakunnallisten arvojen säilyttämiseksi. Mikäli rakennus tai sen osa päädytään purkamaan, on syytä tarjota kaikki hyvälaatuiset rakennusosat materiaalit varaosiksi korjauskohteisiin. Erityisesti pitkille hirsille ja vanhoille lattialankuille on kysyntää entisöintityömailla.