Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan valmisteluaineistosta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon diar. 975/2024 (19.12.2024), jossa se esitti mm. arkeologisen inventoinnin suorittamista. Lausunnossa maakuntamuseo totesi rakennetun ympäristön osalta mm., että laaditut selvitykset antavat kaavasuunnittelulle hyvän pohjan ja niissä annettuja suosituksia on lähtökohtaisesti syytä noudattaa kaavaluonnosta laadittaessa. Maakuntamuseo totesi kuitenkin, että Turrin kehittämisselvityksessä esitettyyn suojelumerkintään /s liittyvän määräyksen ehdollista muotoilua tulee tiukentaa ja että rakennusten mahdollinen huono kunto tulee todentaa kuntotutkimuksin. Kaavaratkaisun osalta maakuntamuseo korosti, että rakennusoikeuden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta se tukee kaavan suojelutavoitteita.

OAS:sta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä niille annetuista vastineista on laadittu vastineluettelo. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnolle on annettu vastine ainoastaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta vastine puuttuu kokonaan. Myös kaavaselostus on vielä alustava ja suppea, eikä siinä ole perusteltu tarkemmin tehtyjä ratkaisuja tai juurikaan arvioitu vaikutuksia.

Kaavaluonnoksessa korttelipihoja ympäröiville korttelialueille on osoitettu merkintä AO/s-1, johon liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Mikäli purkamiseen pakottavasta syystä kuitenkin joudutaan, tulee uudisrakennuksen tapauksessa noudattaa erillisen rakennustapaohjeen ohjeistuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että suojelumääräysten tulisi lähtökohtaisesti olla aina ehdottomasti muotoiltuja (esim. ”alueen rakennukset tulee säilyttää ja korjata”). Tällöinkin pakottavasta syystä johtuva purkaminen on edelleen mahdollista poikkeamismenettelyllä, kuntotutkimukseen perustuen. Mikäli kunta haluaa muotoilla suojelumääräyksen ehdolliseksi, tulee määräyksellä velvoittaa kuntotutkimuksen laatimiseen. Tutkimuksen riittävää sisältöä on tarpeen avata kaavaselostuksessa. Maakuntamuseo painotti jo edellisessä lausunnossaan, että aistinvaraiseen arviointiin perustuva kuntoarvio tai -kartoitus ei ole riittävä selvitys, vaan rakennuksen huono kunto tulee todentaa asianmukaisella kuntotutkimuksella, johon liittyen tehdään rakenneavauksia sekä otetaan ja analysoidaan näytteitä. Tärkeää on myös tuoda ilmi, kuinka laajoja vauriot ovat ja mitkä osat rakenteista ovat kunnossa.

Kaavamääräyksestä AO/s-1 on kehittämissuositukseen nähden karsittu pois osuus, jonka mukaan alueella tulee säilyttää vehreä yleisilme sekä varttunut puusto. Yleismääräyksiin lukeutuu osin samansisältöinen määräys: Ympäristön säilytettäviä erityispiirteitä ovat 1960–70-lukujen rakennukset, väljä sijoittelu sekä tonttien vehreys ja puutarhamaisuus. Maininta varttuneesta puustosta olisi syytä lisätä yleismääräykseen.

Turrinkadun pohjoispuoleiselle korttelille 744 on luotu kaavaluonnokseen oma merkintänsä AO/s-2, johon liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Mahdollisten uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten katon tulee olla loiva pulpettikatto. Julkisivumateriaalina käytetään tiiltä, lautaa/puuta tai niiden yhdistelmiä. Myös tätä ehdollista suojelumääräystä maakuntamuseo kehottaa kehittämään samalla tavalla kuin AO/s-1 määräyksen osalta. Lisäksi maakuntamuseo katsoo, että myös tässä määräyksessä tulee viitata rakentamistapaohjeeseen, joka ohjaa sopeutumista alkuperäiseen rakennuskantaan. Kaikissa korttelin olemassa olevissa rakennuksissa on satulakatto. Koska tavoitteena on rakennuskannan yhtenäinen ilme Turrin alueella, maakuntamuseo katsoo, että kattomuodon määrääminen kaavassa pulpettikatoksi ei ole perusteltua. Maakuntamuseo painottaa, että korttelin rakennuskanta on osa Turrin arvoaluetta, vaikka sen rakennusten runkomuoto poikkeaakin muista.

Korttelipihoille/puistoille on osoitettu kaavamerkintä VP/s: Suojeltu Puisto. Korttelipiha. Korttelipihaan saa sijoittaa yhteiskäyttöön tarkoitettuja kalusteita ja kevyitä rakennelmia, keskitetty jätepiste ja leikkikalusteita. Rakennusten kerrosala enintään yhteensä 30 krs-m2. Määräyksestä on suositukseen verrattuna karsittu pois varsinainen suojelumääräys (”Alueella tulee säilyttää vehreä ja puoliavoin yleisilme sekä varttunut puusto.”) Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lauseke tulisi lisätä korttelipihojen määräykseen. Kaavakartalla VP/s-alueet on osoitettu niiden olemassa olevaa pinta-alaa ja kehittämissuosituksessa esitettyä suppeampina. Lähtökohtaisesti VP/s-alueet tulisi osoittaa toteutuneissa mitoissaan, kenties Mirjanpihaa lukuun ottamatta.

Kaavaluonnoksessa on kauttaaltaan korotettu tonttien rakennusoikeutta. Pohjoisimpia kortteleita 746 ja 744 lukuun ottamatta rakennusoikeudeksi on osoitettu 200 k-m2, kun nykyinen rakennusoikeus on suurimmalla osalla tonteista 176–184 k-m2. Muutamilla tonteilla rakennusoikeus on alle 170 k-m2, alueen pienimmän rakennusoikeuden ollessa yhdellä tontilla 154 k-m2. Jokainen kaavaluonnoksen mukaan täydellä rakennusoikeudella rakennettu rakennus olisi siis 16–24 k-m2, ja suurimmillaan jopa 46 k-m2 suurempi kuin edeltäjänsä. Koska rakennusten tulee kyseisissä kortteleissa noudattaa alkuperäisen asemakaavan määräämää runkomuotoa ja olla yksikerroksisia, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennusoikeuden korotukset ovat hyväksyttävissä alueen arvojen siitä liikaa kärsimättä.

Turrintien varren korttelissa 744 on kaikkien tonttien rakennusoikeutta korotettu vähintään 20 m2. Rivistön koillispäädyn tonteilla 1–3 rakennusoikeudeksi on osoitettu 260–280 k-m2. Tontilla 5 rakennusoikeudeksi on merkitty 350 k-m2, mikä on yli 100 m2 enemmän kuin naapuritonteilla molemmin puolin. Tontilla 5 sijaitseva nykyinen rakennus on kuitenkin arviolta alle 200 k-m2:n suuruinen. Mirjanpihan korttelin (746) tonteilla 7 ja 8 rakennusoikeudeksi on osoitettu 243 ja 317 k-m2. Näillä tonteilla myös rakennusalat on rajattu väljempänä suorakulmiona, vaikka tonteilla sijaitsee rakennukset, jotka vastaavat pihakorttelien rakennuksille tyypillistä runkomuotoa. Valmisteluaineistoon sisältyy liitteenä 2. voimassa oleva asemakaava, jossa tonttien rakennusala on kaavaluonnosta vastaava, mutta rakennusoikeuden (408 ja 605 k-m2) päälle on merkitty rasti. Voimassa olevasta rakennusoikeudesta ei siis ole käytettävissä tietoa.

Rakennusoikeuden suuri määrä verrattuna erityisesti olemassa olevaan rakennukseen asettaa osalla tonteista vahvan kannusteen purkavaan uudisrakentamiseen. Kaavan tavoitteena on säilyttää ensisijaisesti olemassa olevat rakennukset ja joka tapauksessa yhtenäinen rakentamistapa. Turrin rakennusten maltillinen mittakaava on yksi alueen ominaispiirteistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien tavoitteiden mukaisesti tonteille tulisi osoittaa rakennusoikeutta samalla periaatteella kuin alueen muissa osissa on tehty, siis osoittamalla niille rakennusoikeus, joka vastaa käytettyä rakennusoikeutta pyöristettynä maltillisesti ylöspäin. Maakuntamuseo katsoo, että rakennusoikeutta tulee kohtuullistaa edellisessä kappaleessa mainituilla tonteilla.

Oikeusvaikutteista rakentamistapaohjetta ei ole vielä laadittu, mutta Turrin kehittämisselvitykseen sisältyy suositus alueelle sopivasta rakentamisen tavasta (s. 39–59). Siinä asemakaavan määräyksiä on täydennetty mm. ohjaamalla rakennusten kattomuotoa ja -kulmaa sekä julkisivumateriaaleja ja värejä. Rakentamistapasuosituksessa ohjataan myös tonttien kasvillisuutta ja rajautumista sekä maastonmuotojen säilyttämistä. Lisäksi on havainnollistettu kaavan mahdollistamia tonttien täydennysrakentamisen ja uudisrakentamisen tapoja sekä korttelipihojen kehittämistä. Suositusten pohjalta tullaan oletettavasti muokkaamaan lopullinen rakentamistapaohje.

Suunnittelualueen kaakkoisosaan on sijoitettu uutena julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL). Kortteli tarkoitettu erityisryhmien asumispalveluihin, joille on osoitettu rakennusoikeutta 1500 k-m2. Tältä osin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole kaavaluonnoksesta huomautettavaa.

Kaava-alueen koillisreunalla sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Turri (hakkauksia maakivessä, mj-rekisteritunnus 1000007511) on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisesti sm-merkinnällä, joka kattaa myös suoja-alueen. Merkintään liittyvässä määräystekstissä mainittu muinaisjäännöksen nimi on syytä korjata muinaisjäännösrekisterin mukaiseen muotoon (Turri).

Kaavahanketta varten tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Heilu Oy, 2025) ei ole löytynyt uusia suojeltavia arkeologisia kohteita. Inventoinnin kenttätyön kattavuuteen liittyy epävarmuutta kaava-alueen läpi kulkeneen historiallisen Sankilan ja Naistenmatkan kylien välisen rajan osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo on lähettänyt asiaa koskevan tiedustelun inventoijalle ja arvioi selvityksen riittävyyttä erikseen saatuaan lisätietoja asiasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavaluonnosta on syytä kehittää edellä mainituilla tavoilla. Kaavaselostusta tulee kehittää erityisesti kaavassa tehtyjen ratkaisujen perusteluiden sekä vaikutustenarvioinnin osalta. Kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon diar. 975/2024 (19.12.2024), jossa se esitti mm. arkeologisen inventoinnin suorittamista. Lausunnossa maakuntamuseo totesi rakennetun ympäristön osalta mm., että laaditut selvitykset antavat kaavasuunnittelulle hyvän pohjan ja niissä annettuja suosituksia on lähtökohtaisesti syytä noudattaa kaavaluonnosta laadittaessa. Maakuntamuseo totesi kuitenkin, että Turrin kehittämisselvityksessä esitettyyn suojelumerkintään /s liittyvän määräyksen ehdollista muotoilua tulee tiukentaa ja että rakennusten mahdollinen huono kunto tulee todentaa kuntotutkimuksin. Kaavaratkaisun osalta maakuntamuseo korosti, että rakennusoikeuden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta se tukee kaavan suojelutavoitteita.

OAS:sta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä niille annetuista vastineista on laadittu vastineluettelo. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnolle on annettu vastine ainoastaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta vastine puuttuu kokonaan. Myös kaavaselostus on vielä alustava ja suppea, eikä siinä ole perusteltu tarkemmin tehtyjä ratkaisuja tai juurikaan arvioitu vaikutuksia.

Kaavaluonnoksessa korttelipihoja ympäröiville korttelialueille on osoitettu merkintä AO/s-1, johon liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Mikäli purkamiseen pakottavasta syystä kuitenkin joudutaan, tulee uudisrakennuksen tapauksessa noudattaa erillisen rakennustapaohjeen ohjeistuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että suojelumääräysten tulisi lähtökohtaisesti olla aina ehdottomasti muotoiltuja (esim. ”alueen rakennukset tulee säilyttää ja korjata”). Tällöinkin pakottavasta syystä johtuva purkaminen on edelleen mahdollista poikkeamismenettelyllä, kuntotutkimukseen perustuen. Mikäli kunta haluaa muotoilla suojelumääräyksen ehdolliseksi, tulee määräyksellä velvoittaa kuntotutkimuksen laatimiseen. Tutkimuksen riittävää sisältöä on tarpeen avata kaavaselostuksessa. Maakuntamuseo painotti jo edellisessä lausunnossaan, että aistinvaraiseen arviointiin perustuva kuntoarvio tai -kartoitus ei ole riittävä selvitys, vaan rakennuksen huono kunto tulee todentaa asianmukaisella kuntotutkimuksella, johon liittyen tehdään rakenneavauksia sekä otetaan ja analysoidaan näytteitä. Tärkeää on myös tuoda ilmi, kuinka laajoja vauriot ovat ja mitkä osat rakenteista ovat kunnossa.

Kaavamääräyksestä AO/s-1 on kehittämissuositukseen nähden karsittu pois osuus, jonka mukaan alueella tulee säilyttää vehreä yleisilme sekä varttunut puusto. Yleismääräyksiin lukeutuu osin samansisältöinen määräys: Ympäristön säilytettäviä erityispiirteitä ovat 1960–70-lukujen rakennukset, väljä sijoittelu sekä tonttien vehreys ja puutarhamaisuus. Maininta varttuneesta puustosta olisi syytä lisätä yleismääräykseen.

Turrinkadun pohjoispuoleiselle korttelille 744 on luotu kaavaluonnokseen oma merkintänsä AO/s-2, johon liittyy määräys: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennukset tulee lähtökohtaisesti säilyttää ja korjata, ellei pakottavaa syytä purkamiseen ole. Mahdollisten uudisrakennusten ja niihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien taajamakuvalliseen ilmeeseen ja ympäristöön sopivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten katon tulee olla loiva pulpettikatto. Julkisivumateriaalina käytetään tiiltä, lautaa/puuta tai niiden yhdistelmiä. Myös tätä ehdollista suojelumääräystä maakuntamuseo kehottaa kehittämään samalla tavalla kuin AO/s-1 määräyksen osalta. Lisäksi maakuntamuseo katsoo, että myös tässä määräyksessä tulee viitata rakentamistapaohjeeseen, joka ohjaa sopeutumista alkuperäiseen rakennuskantaan. Kaikissa korttelin olemassa olevissa rakennuksissa on satulakatto. Koska tavoitteena on rakennuskannan yhtenäinen ilme Turrin alueella, maakuntamuseo katsoo, että kattomuodon määrääminen kaavassa pulpettikatoksi ei ole perusteltua. Maakuntamuseo painottaa, että korttelin rakennuskanta on osa Turrin arvoaluetta, vaikka sen rakennusten runkomuoto poikkeaakin muista.

Korttelipihoille/puistoille on osoitettu kaavamerkintä VP/s: Suojeltu Puisto. Korttelipiha. Korttelipihaan saa sijoittaa yhteiskäyttöön tarkoitettuja kalusteita ja kevyitä rakennelmia, keskitetty jätepiste ja leikkikalusteita. Rakennusten kerrosala enintään yhteensä 30 krs-m2. Määräyksestä on suositukseen verrattuna karsittu pois varsinainen suojelumääräys (”Alueella tulee säilyttää vehreä ja puoliavoin yleisilme sekä varttunut puusto.”) Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lauseke tulisi lisätä korttelipihojen määräykseen. Kaavakartalla VP/s-alueet on osoitettu niiden olemassa olevaa pinta-alaa ja kehittämissuosituksessa esitettyä suppeampina. Lähtökohtaisesti VP/s-alueet tulisi osoittaa toteutuneissa mitoissaan, kenties Mirjanpihaa lukuun ottamatta.

Kaavaluonnoksessa on kauttaaltaan korotettu tonttien rakennusoikeutta. Pohjoisimpia kortteleita 746 ja 744 lukuun ottamatta rakennusoikeudeksi on osoitettu 200 k-m2, kun nykyinen rakennusoikeus on suurimmalla osalla tonteista 176–184 k-m2. Muutamilla tonteilla rakennusoikeus on alle 170 k-m2, alueen pienimmän rakennusoikeuden ollessa yhdellä tontilla 154 k-m2. Jokainen kaavaluonnoksen mukaan täydellä rakennusoikeudella rakennettu rakennus olisi siis 16–24 k-m2, ja suurimmillaan jopa 46 k-m2 suurempi kuin edeltäjänsä. Koska rakennusten tulee kyseisissä kortteleissa noudattaa alkuperäisen asemakaavan määräämää runkomuotoa ja olla yksikerroksisia, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennusoikeuden korotukset ovat hyväksyttävissä alueen arvojen siitä liikaa kärsimättä.

Turrintien varren korttelissa 744 on kaikkien tonttien rakennusoikeutta korotettu vähintään 20 m2. Rivistön koillispäädyn tonteilla 1–3 rakennusoikeudeksi on osoitettu 260–280 k-m2. Tontilla 5 rakennusoikeudeksi on merkitty 350 k-m2, mikä on yli 100 m2 enemmän kuin naapuritonteilla molemmin puolin. Tontilla 5 sijaitseva nykyinen rakennus on kuitenkin arviolta alle 200 k-m2:n suuruinen. Mirjanpihan korttelin (746) tonteilla 7 ja 8 rakennusoikeudeksi on osoitettu 243 ja 317 k-m2. Näillä tonteilla myös rakennusalat on rajattu väljempänä suorakulmiona, vaikka tonteilla sijaitsee rakennukset, jotka vastaavat pihakorttelien rakennuksille tyypillistä runkomuotoa. Valmisteluaineistoon sisältyy liitteenä 2. voimassa oleva asemakaava, jossa tonttien rakennusala on kaavaluonnosta vastaava, mutta rakennusoikeuden (408 ja 605 k-m2) päälle on merkitty rasti. Voimassa olevasta rakennusoikeudesta ei siis ole käytettävissä tietoa.

Rakennusoikeuden suuri määrä verrattuna erityisesti olemassa olevaan rakennukseen asettaa osalla tonteista vahvan kannusteen purkavaan uudisrakentamiseen. Kaavan tavoitteena on säilyttää ensisijaisesti olemassa olevat rakennukset ja joka tapauksessa yhtenäinen rakentamistapa. Turrin rakennusten maltillinen mittakaava on yksi alueen ominaispiirteistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien tavoitteiden mukaisesti tonteille tulisi osoittaa rakennusoikeutta samalla periaatteella kuin alueen muissa osissa on tehty, siis osoittamalla niille rakennusoikeus, joka vastaa käytettyä rakennusoikeutta pyöristettynä maltillisesti ylöspäin. Maakuntamuseo katsoo, että rakennusoikeutta tulee kohtuullistaa edellisessä kappaleessa mainituilla tonteilla.

Oikeusvaikutteista rakentamistapaohjetta ei ole vielä laadittu, mutta Turrin kehittämisselvitykseen sisältyy suositus alueelle sopivasta rakentamisen tavasta (s. 39–59). Siinä asemakaavan määräyksiä on täydennetty mm. ohjaamalla rakennusten kattomuotoa ja -kulmaa sekä julkisivumateriaaleja ja värejä. Rakentamistapasuosituksessa ohjataan myös tonttien kasvillisuutta ja rajautumista sekä maastonmuotojen säilyttämistä. Lisäksi on havainnollistettu kaavan mahdollistamia tonttien täydennysrakentamisen ja uudisrakentamisen tapoja sekä korttelipihojen kehittämistä. Suositusten pohjalta tullaan oletettavasti muokkaamaan lopullinen rakentamistapaohje.

Suunnittelualueen kaakkoisosaan on sijoitettu uutena julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL). Kortteli tarkoitettu erityisryhmien asumispalveluihin, joille on osoitettu rakennusoikeutta 1500 k-m2. Tältä osin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole kaavaluonnoksesta huomautettavaa.

Kaava-alueen koillisreunalla sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Turri (hakkauksia maakivessä, mj-rekisteritunnus 1000007511) on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisesti sm-merkinnällä, joka kattaa myös suoja-alueen. Merkintään liittyvässä määräystekstissä mainittu muinaisjäännöksen nimi on syytä korjata muinaisjäännösrekisterin mukaiseen muotoon (Turri).

Kaavahanketta varten tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Heilu Oy, 2025) ei ole löytynyt uusia suojeltavia arkeologisia kohteita. Inventoinnin kenttätyön kattavuuteen liittyy epävarmuutta kaava-alueen läpi kulkeneen historiallisen Sankilan ja Naistenmatkan kylien välisen rajan osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo on lähettänyt asiaa koskevan tiedustelun inventoijalle ja arvioi selvityksen riittävyyttä erikseen saatuaan lisätietoja asiasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavaluonnosta on syytä kehittää edellä mainituilla tavoilla. Kaavaselostusta tulee kehittää erityisesti kaavassa tehtyjen ratkaisujen perusteluiden sekä vaikutustenarvioinnin osalta. Kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.