rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirissä on kaksi 1920-30-luvulla rakennettua entistä vuokrataloa, jotka on 1980-luvulla voimakkaasti peruskorjattu. Korjauksista johtuen rakennusten alkuperäiset tyylipiirteet ovat kadonneet, mutta perushahmot ja pihapiirin kokonaisuus säilyneet tunnistettavina. Pihassa on säilynyt runsaasti perinteiselle pispalalaiselle rinnepihalle tyypillisiä rakenteita, kuten polkuja, tasanteita, betoniportaita, penkereitä ja kiinteitä paikalle valettuja betonisia sadevesikouruja.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, useita pienehköjä asuntoja puutaloissa on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Kannaksenkadun ja Punkkerinkadun portaiden kulmauksessa. Erityisesti kookkaalla asuinrakennuksella 001 on maisemallista merkitystä Kannaksenkadun katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun ja Punkkerinkadun portaiden kulmauksessa, Kannaksenkadulta jyrkästi koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla on kaksi 1920-30-luvuilla rakennettua useita asuntoja käsittävää entistä vuokrataloa.

Kohde muodostuu kahdesta entisestä vuokratalosta pihoineen. Tila on ollut nimeltään Vuorenmaa. Rakennukset on rakennuttanut talonomistaja Benjamin Vuorenmaa, joka on vastannut 11 lähialueen vuokratalon rakentamisesta. Talojen asunnot ovat olleet pääasiassa huoneen ja keittiön kokoisia. Kannaksenkadun reunassa sijaitsevan suuremman talon kivijalassa on toiminut kauppa. Tontin yläosasta luoteissivulta on purettu vanha piharakennus, jossa on todennäköisesti ollut ulkohuoneet sekä liiteri. Rakennuksen säästöbetonista ja tiilestä muurattua kivijalkaa on säilynyt pihassa. Kiinteistö on ollut Vuorenmaan jälkeen Kuusiston omistuksessa, joka myi asunnot osakkeiksi. Rakennukset on peruskorjattu voimakkaasti 1980-luvulla.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kaikkien ympäröivien tonttien vanhat asuinrakennukset on joko purettu ja korvattu uudisrakennuksilla tai peruskorjattu ja laajennettu voimakkaasti.

Tonttia on rajattu punaiseksi maalatulla pystyrima-aidalla. Kannaksenkadun reunaa sekä erittäin jyrkkää rinnepihaa on pengerretty pulteri- ja betonimuureilla. Pihassa on lisäksi säilynyt runsaasti vanhoja säästöbetonista valettuja portaita, sadevesikouruja, piharakennuksen perustus, ym. rakenteita. Kuistien edustoilla on liuskekivilaattoja. Kasvillisuutena on mm. ruotsinpihlaja, sireeniä, koivuja, vaahteroita ja angervoa. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten sekä pihan pintojen ja rakenteiden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon ja runkomuodon säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa.

Rakennuksen 001 korkean kivijalan ja aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen ja rakenteiden säilyminen.

Lisäksi: Asuinrakennusten rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 3.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 165 (Kannaksenkatu 6) ja 166 (Punkkerinkatu 8).

- TTKK:n rakennusinventointi 1976: Jukka Kaukopuro.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Osakkeen omistaja ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt