rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on valmistunut 1931. Rakennuksen ominais-piirteet ovat säilyneet melko hyvin ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta. Se edustaa ajan puutaloklassismia, jolle tyypillisiä piirteitä ovat mm. jyrkkä harjakatto, päätyihin taittuvat räys-täät ja leveät kulmalistoitukset. Pihan yleisilme on perinteinen.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen puutaloasumisen tapa on säilynyt nähtävissä.

Aivan Mäkikadun ja Musankadun kulmauksessa katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella on maisemallinen merkitys molempien katujen katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Musankadun kulmauksessa, Mäkikadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1931 valmistunut yhden perheen asuinrakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Tontin länsipäädyssä on sijainnut 1900-luvun alussa rakennettu suurehko useista rakennuksenosista koostunut rakennus, joka on tuhoutunut tulipalossa 1920-luvun lopussa. Tilalle on rakennettu nykyinen yhden perheen asuinrakennus vuosina 1929-31. Rakennuttajana toimi leski Maria Kivioja. Rakennus kerrotaan rakennetun osittain vanhan talon hirsistä. Tontin pohjoisrunalla on sijainnut pieni ulkohuonerakennus, joka on purettu. Tontin eteläreunasta ja länsipäädystä on lunastettu alueita katujen rakentamista ja lumen kasaamista varten. Perustaa on jouduttu korjaamaan Mäkikadun katutason nostamisen ja laskemisen vuoksi. Kiinteistö on säilynyt saman suvun omistuksessa.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Pohjoispuolella on tyhjä tontti, jonka rakennukset on 2000-luvulla purettu. Tontille on tarkoitus täydennysrakentaa. Koillispuolella on säilynyt muutamia vanhoja rakennuksia, mutta etelä- ja länsipuolen vanhat talot on purettu ja korvattu kookkailla yhden perheen omakotitaloilla.

Tontin eteläreunaa on pengerretty pulterimuurilla, jonka päälle on tehty kestopuuaita. Kasvillisuutena on hedelmäpuita, sireeniä, marjapensaita ja kukkaistutuksia. Ajotie pihaan on sorapintainen. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 174.

- TTKK:n rakennusinventointi 1974: Kalle Nurminen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; kiinteistön omistajan hallussa.

Kiinteistön omistaja